{"id":3810,"date":"2011-11-11T09:47:52","date_gmt":"2011-11-11T07:47:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3810"},"modified":"2011-11-11T09:47:52","modified_gmt":"2011-11-11T07:47:52","slug":"jos-metsaan-haluat-menna-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3810","title":{"rendered":"Jos Mets\u00e4\u00e4n haluat menn\u00e4 nyt"},"content":{"rendered":"

J<\/big>oskus on erinomainen idea<\/strong> l\u00e4hte\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kuulemaan tai kokemaan jotakin, josta ei tied\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. Olen harrastanut t\u00e4t\u00e4 usein Roskilden festivaaleilla, jossa on tullut aikanaan t\u00f6rm\u00e4ty\u00e4 esimerkiksi Junooniin ja Tinariweniin, koska ne olivat musiikkia jollaista en (k\u00e4siohjelman kertoman perusteella) ollut koskaan kuullut. Eilen tuli kokeiltua samaa menetelm\u00e4\u00e4 teatterissa menem\u00e4ll\u00e4 katsomaan n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, josta tiesin oikeastaan vain nimen ja alkuper\u00e4maan. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kokemus osoittautui itse asiassa pikemminkin hyvin nostalgiseksi.<\/p>\n

Helsingin Kaupunginteatterin Suurella n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 ensi-iltansa saanut Aleksandr Ostrovskin Mets\u00e4<\/em><\/a> on ven\u00e4l\u00e4isen teatterin suuria klassikoita. T\u00e4h\u00e4n versioon oli viel\u00e4 saatu ohjaajaksi ven\u00e4l\u00e4inen teatterilegenda Juri Solomin (jonka jotkut muistanevat my\u00f6s Kuro\u0161avan Dersu Uzalan<\/em> toisesta p\u00e4\u00e4osasta), ja n\u00e4yttelij\u00e4kuntaan melkoinen liuta suomalaisen teatterin t\u00e4hti\u00e4. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4nee, miksi esillepanoonkin oli satsattu. Lavastus teki vaikutuksen jo ennen n\u00e4ytelm\u00e4n alkamista.<\/p>\n

Siin\u00e4 mieless\u00e4 oli h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4, kun homma lopulta k\u00e4ynnistyi ja tuntui kohkaamisen, tarinan ja\u00a0 ylidramaattisen replikoinnin ansiosta hetkitt\u00e4in melkein puskateatterilta. Pikku hiljaa, toiseen n\u00e4yt\u00f6kseen menness\u00e4, mieli rauhoittui ja muisti, ett\u00e4 t\u00e4llaistahan teatteri on ollut ennenkin, silloin kun \u00e4iti vei katsomaan klassikoita lapsena ja viel\u00e4 teinin\u00e4kin. N\u00e4in t\u00e4m\u00e4 homma toimi silloin, ja kun ilmaisuun hieman totuttelee, niin toimiihan se viel\u00e4kin. Enimm\u00e4kseen. Asiassa auttoivat tietysti Lasse P\u00f6ystin komea esitys vanhana viisaana palvelijana, samoin Asko Sarkolan tyylikk\u00e4\u00e4sti esitt\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t\u00f6n tragedian\u00e4yttelij\u00e4.* Entisen pianonsoitonopettajani** Tiina Pirhosen suoritukseen puumamaisena kartanonrouvana oli hieman hankalampi suhtautua ennen kuin paksuun tajuntaan lopulta upposi, ett\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4 on 1800-luvulta, joten hahmoon pit\u00e4\u00e4 suhtautua silt\u00e4 kannalta. Samoin kuin n\u00e4ytelm\u00e4n tarinaankin kopeine herrasv\u00e4kineen, kieroine nousukkaineen ja solidaarisine k\u00f6yhineen.<\/p>\n

Erityisen nostalginen n\u00e4ytelm\u00e4 oli S:lle, joka opiskeluvuotenaan Pietarissa n\u00e4ki paljon t\u00e4m\u00e4n tyylist\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 teatterien lis\u00e4ksi my\u00f6s televisiossa. Mutta kyll\u00e4 minullekin tuosta tavallaan aika kodikas olo sitten lopulta tuli. Liikuttavimmaksi kohtaukseksi kuitenkin j\u00e4i ohjaaja Solominin tulkattu kiitospuhe ensi-iltan\u00e4ytelm\u00e4n j\u00e4lkeen.***<\/p>\n

___<\/p>\n

* Jonka sapekkaat kommentit teatterinjohtajien ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 tulivat varmaankin… eh, syd\u00e4mest\u00e4.
\n** T\u00e4m\u00e4 tapahtui 1970-luvulla, jolloin Tiina asui meid\u00e4n alakerrassamme. En ollut erityisen lahjakas enk\u00e4 ahkera oppilas, joten en osaa viel\u00e4k\u00e4\u00e4n soittaa koskettimia kuin hivenen. Pikkusiskoni teki enemm\u00e4n hommia ja p\u00e4rj\u00e4si paremmin \u2013 ja onnistui ilmeisesti v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinnostuksen my\u00f6s pojalleen Oskarille, jonka pianismia voi kuulla vaikkapa tuohon sivupalkkiin linkatulla A Glance Beyond Nature<\/em> -levyll\u00e4. Osku on treenannut samalla iso\u00e4itipuolemme peruja olevalla ven\u00e4l\u00e4isell\u00e4 pianolla, jonka p\u00e4\u00e4tyminen meid\u00e4n perheemme haltuun sai meid\u00e4t kaksi ainakaan tunneille l\u00e4htem\u00e4\u00e4n.
\n*** Syy ensi-iltayleis\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4tymiseen n\u00e4in huonolla teoksen tuntemuksella johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 satun olemaan vaatimattoman kunnallispoliittisen urani ansiosta Helsingin Kaupunginteatteria hallinnoivan Teatteris\u00e4\u00e4ti\u00f6n edustajiston j\u00e4sen: kerran vuodessa meid\u00e4t kutsutaan ensi-iltaan, ja t\u00e4n\u00e4 vuona kappaleena oli juuri Mets\u00e4<\/em>. Kiitoksia kutsusta!
\n<\/small><\/p>\n


\n<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joskus on erinomainen idea l\u00e4hte\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kuulemaan tai kokemaan jotakin, josta ei tied\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. Olen harrastanut t\u00e4t\u00e4 usein Roskilden festivaaleilla, jossa on tullut aikanaan t\u00f6rm\u00e4ty\u00e4 esimerkiksi Junooniin ja Tinariweniin, koska ne olivat musiikkia jollaista en (k\u00e4siohjelman kertoman perusteella) ollut koskaan kuullut. Eilen tuli kokeiltua … Jatka artikkeliin Jos Mets\u00e4\u00e4n haluat menn\u00e4 nyt<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-3810","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3810","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3810"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3810\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3819,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3810\/revisions\/3819"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3810"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3810"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3810"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}