{"id":3727,"date":"2011-10-14T11:13:22","date_gmt":"2011-10-14T09:13:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3727"},"modified":"2011-10-14T11:13:22","modified_gmt":"2011-10-14T09:13:22","slug":"punainen-ja-keltainen-varit-ovat-vapauden-melkein","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3727","title":{"rendered":"Punainen ja keltainen \/ v\u00e4rit ovat vapauden… melkein."},"content":{"rendered":"

J<\/big>oulukuussa 1917, itsen\u00e4isyysjulistuksen j\u00e4lkeen<\/strong>, monet arvovaltaisetkin kirjoittajat olivat pettyneit\u00e4: Suomi oli saavuttanut itsen\u00e4isyytens\u00e4 liian helposti. Muut Euroopan kansat olivat joutuneet lunastamaan vapautensa verell\u00e4 ja raudalla, suomalaiset taas \u2013 paperilla. Tilanne muuttui kuitenkin pian, verta ja rautaa k\u00e4ytettiin riitt\u00e4miin, ja henkil\u00f6n suomalaisuus, oikeus lukea itsens\u00e4 suomalaisten joukkoon, voitiin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 n\u00e4pp\u00e4r\u00e4sti sen mukaan, olivatko he olleet lunastamassa vapauttaan verell\u00e4 ja raudalla, vai olivatko he olleet v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella rintamaa.<\/p>\n

Vuoden 1918 lyhyt, mutta verinen sis\u00e4llissota ratkaisi my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n velloneen lippukiistan kenties ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4n haastajan hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

\"\"Tuomas Teporan v\u00e4it\u00f6skirjaan perustuva Sinun puolestas el\u00e4\u00e4 ja kuolla: Suomen liput, nationalismi ja veriuhri 1917\u20131945<\/em> (WSOY 2011) kertaa Suomen 1900-luvun alkupuolen nationalismin ja sotien kulttuurihistoriaa lippujen sek\u00e4 niihin liitetyn symboliikan ja uskomusten kautta. Hyvin kirjoitetun kirjan l\u00e4ht\u00f6kohta on valaiseva, kiinnostava ja antoisa \u2013 nykymaailman silmin katsoen toisinaan my\u00f6s joissain m\u00e4\u00e4rin surkuhupaisa.<\/p>\n

Aloitetaan siniristilipusta. Ensimm\u00e4inen kirjallisesti ilmaistu ajatus sinisest\u00e4 ja valkoisesta Suomen v\u00e4rein\u00e4 on Krimin sodan aikana 1854 julkaistusta Zachris Topeliuksen sadusta F\u00e4stningen Finlands w\u00e4rn<\/em>, jossa lasten leikkisodan osapuolina ovat kristityt ja turkkilaiset. Sadussa nostetaan esiin samaa luontosymboliikkaa, jota sinivalkoiseen lippuun on my\u00f6hemminkin liitetty. Asenne on kuitenkin toinen: sinivalkoinen lippu oli Topeliuksen aikaan, ja oli aina vuoteen 1918 asti, lojalistien tunnus \u2013 siis niiden, jotka pitiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4n tsaaria Suomen laillisena hallitsijana. My\u00f6s ristilippu on ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4: Ven\u00e4j\u00e4n laivastolla oli (ja on taas) lipussaan valkoisella pohjalla sininen Pyh\u00e4n Andreaksen (vino)risti, ja \u201dsuora\u201d siniristilippu oli alkuaan Pietarin Keisarillisen Jokipursiseuran tunnus, josta Nylandska Jaktklubben mukaili oman lippunsa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen Uudenmaan vaakunan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 itsen\u00e4isyysv\u00e4ki suosikin Suomen v\u00e4rein\u00e4 punaista ja keltaista, vaakunav\u00e4rej\u00e4.<\/p>\n

Eip\u00e4 vaakunakaan ole alkuper\u00e4lt\u00e4\u00e4n erityisen suomalainen (vaikka leijonariipuksen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t tuntuvat muuta kuvittelevan). Punakeltainen leijonavaakuna on tietenkin alkuaan Suomen herttuakunnan tunnus, siis toisen Suomea miehitt\u00e4neen naapurivaltion symboliikkaa. Ruotsalaisjuuriensa vuoksi vaakunatunnus on ollut kulttuurillisesti erityisen mieluinen nimenomaan ruotsinkielisille suomalaisille, jotka liputtivat aina 1930-luvulle mieluummin vaakunalipulla kuin siniristill\u00e4, huolimatta suojeluskuntien ja viranomaisten vastustuksesta.<\/p>\n

Ennen sis\u00e4llissotaa keltainen risti punaisella pohjalla olikin todenn\u00e4k\u00f6isin vaihtoehto itsen\u00e4isen Suomen lipuksi.* Kun sis\u00e4llissodan h\u00e4vinnyt puoli oli kuitenkin ehtinyt omia punaisen lipun, keltaristilipusta tuli vaikeammin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, ja kun voittanut osapuoli oli viel\u00e4 ominut valkoisen v\u00e4rin omaksi tunnuksekseen, p\u00e4\u00e4dyttiin kes\u00e4ll\u00e4 1918 valitsemaan voittajien lipuksi nimenomaan sininen risti valkoisella pohjalla, laimea v\u00e4riyhdistelm\u00e4 monien ajan kulttuurivaikuttajien mielest\u00e4.<\/p>\n

Melkein 1930-luvun lopulle asti kyse oli nimenomaan voittajien<\/em> lipusta, ei mist\u00e4\u00e4n kansakuntaa yhdist\u00e4v\u00e4st\u00e4 symbolista. Punaisten lippujen k\u00e4ytt\u00f6 ty\u00f6v\u00e4entapahtumissa oli kielletty: sit\u00e4 yritettiin harrastaa luvatta, mutta yleens\u00e4 suojeluskunta, poliisi ja sittemmin lapuanliikkeen mekkaloitsijat puuttuivat asiaan nopeasti. Oikeistoradikaalien vakiokiusa vasemmistoj\u00e4rjest\u00f6ille oli muutenkin ty\u00f6v\u00e4entalojen liputtaminen, eli siniristin vet\u00e4minen ty\u00f6v\u00e4entalon salkoon luvatta ja usein v\u00e4kivalloinkin, poliisin katsoessa vieress\u00e4. Suosittu p\u00e4iv\u00e4 t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen oli 16. toukokuuta eli sotav\u00e4en lippujuhlap\u00e4iv\u00e4 \u2013 valkoisten voitonp\u00e4iv\u00e4 \u2013 joka oli talvisotaan asti paljon merkitt\u00e4v\u00e4mpi valtiollinen juhlap\u00e4iv\u00e4 kuin loskainen joulukuun kuudes. Suomalainen \u00e4\u00e4rioikeisto (kuten \u00e4\u00e4rivasemmistokin) pelasi itsens\u00e4 kuitenkin nurkkaan 1930-luvun kuluessa ja v\u00e4hitellen sosialidemokraateista tuli niin hyv\u00e4ksytty puolue, ett\u00e4 se rohkeni itsekin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siniristilippua paraateissa j\u00e4rjest\u00f6lippujen rinnalla. Ajat ja asenteet olivat muuttuneet molemmin puolin.<\/p>\n

Kansalliseksi symboliksi siniristilippu nousi kuitenkin vasta talvisodan my\u00f6t\u00e4, joskin ristiriitaisempia tunteita her\u00e4tt\u00e4nyt jatkosota natsi-Saksan liittolaisena sitten tahrasi yhten\u00e4isyyden tunnusta. Teporan mukaan toinen maailmansota ei ole muualla Euroopassa niin voimakas kansallisen myytin p\u00f6nkitt\u00e4j\u00e4 kuin Suomessa, paitsi Neuvostoliitossa (ja nyttemmin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4): meille molemmille kansakunnille kyseess\u00e4 oli totisesti Suuri Is\u00e4nmaallinen Sota.<\/p>\n

Teporan kirja p\u00e4\u00e4ttyy vuoteen 1945, jolloin Suomen lippu oli saavuttanut sill\u00e4 sittemminkin pysyneen totemistisen asemansa. \u201dToteemi\u201d-sana esiintyy kirjassa usein, samoin toteemien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 maagista voimaa kuvastava \u201dmana\u201d. Tunnistan kyll\u00e4 itsekin t\u00e4llaisia yliluonnollisuuteen nojaavia asenteita siin\u00e4 miten olen etenkin nuorempana n\u00e4hnyt suhtauduttavan t\u00e4h\u00e4n symboliin, jonka pit\u00e4isi myyttisell\u00e4 tavalla, is\u00e4in veriuhrin<\/em> kautta, yhdist\u00e4\u00e4 maantieteellisesti ja etnisesti perin kirjavaa v\u00e4est\u00f6\u00e4. Nostaessani lippua taloyhti\u00f6n salkoon juhlap\u00e4ivin\u00e4 olen asiasta tietoinen, vaikka oma suhtautumiseni lippuun onkin pinnallisempi, ep\u00e4luuloisempi. Nykyajan ihmisen tiedoilla is\u00e4nmaallisuus \u2013 kuten nationalismia kutsutaan silloin kun kyse on omasta porukasta \u2013 ei ole lainkaan niin yksioikoisen positiivinen juttu kuin se oli v\u00e4h\u00e4n aikaa, 1940-luvulta 1960-luvun puoliv\u00e4liin.<\/p>\n

___
\n* T\u00e4m\u00e4 lippu oli maalattu my\u00f6s ruotsalaisen kreivi Eric von Rosenin valkoiselle armeijalle lahjoittaman Thulin D -koneen per\u00e4simeen. Siipiin maalatut suuret siniset hakaristit olivat von Rosenin henkil\u00f6kohtainen tunnus, jonka h\u00e4n oli omaksunut viikinkien riimukivist\u00e4. Hakaristien ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olleet lentokoulun mainostekstit oli peitetty valkoisella maalilla, mit\u00e4 kautta Suomen ilmavoimien tunnukseksi vakiintui sininen hakaristi valkoisella pohjalla. (Vaikka t\u00e4ll\u00e4 hakaristisymbolilla ei ollutkaan suoranaisesti tekemist\u00e4 natsismin kanssa \u2013 Akseli Gall\u00e9n-Kallelakin k\u00e4ytti hakaristikuviota paljon koristetaiteessaan \u2013 von Rosen itse oli sittemmin aktiivinen Ruotsin kansallissosialistisessa liikkeess\u00e4. H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Herman G\u00f6ring oli naimisissa h\u00e4nen vaimonsa sisaren kanssa.)<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joulukuussa 1917, itsen\u00e4isyysjulistuksen j\u00e4lkeen, monet arvovaltaisetkin kirjoittajat olivat pettyneit\u00e4: Suomi oli saavuttanut itsen\u00e4isyytens\u00e4 liian helposti. Muut Euroopan kansat olivat joutuneet lunastamaan vapautensa verell\u00e4 ja raudalla, suomalaiset taas \u2013 paperilla. Tilanne muuttui kuitenkin pian, verta ja rautaa k\u00e4ytettiin riitt\u00e4miin, ja henkil\u00f6n suomalaisuus, oikeus lukea itsens\u00e4 suomalaisten … Jatka artikkeliin Punainen ja keltainen \/ v\u00e4rit ovat vapauden… melkein.<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,47],"tags":[],"class_list":["post-3727","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-lahdeaineistoa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3727","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3727"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3727\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3736,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3727\/revisions\/3736"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3727"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3727"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3727"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}