{"id":357,"date":"2009-01-19T18:00:01","date_gmt":"2009-01-19T15:00:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=357"},"modified":"2010-07-15T16:32:00","modified_gmt":"2010-07-15T13:32:00","slug":"kelvotonta-paattelya-huonoa-tiedetta-hyvia-aikeita-huonoja-tuloksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=357","title":{"rendered":"Kelvotonta p\u00e4\u00e4ttely\u00e4, huonoa tiedett\u00e4, hyvi\u00e4 aikeita, huonoja tuloksia"},"content":{"rendered":"

Kenan Malik: Strange Fruit. Why both sides are wrong in the race debate<\/em>. Oneworld, Oxford 2008.<\/strong><\/big><\/p>\n

\"\"S<\/strong><\/big>uosikkidekkaristini Tony Hillerman antaa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirjassaan navajopoliisinsa Joe Leaphornin todeta suunnilleen n\u00e4in: ”En usko noituuteen, mutta uskon ihmisiin, jotka uskovat noituuteen.” Intialaissyntyisest\u00e4, Britanniassa uransa tehneest\u00e4 yhteiskuntatieteilij\u00e4st\u00e4 Kenan Malikista<\/a> voisi vastaavasti todeta, ettei h\u00e4n usko rotuteoriaan, mutta h\u00e4n uskoo ihmisiin, jotka uskovat rotuteoriaan – joissakin tapauksissa silloinkin, vaikka he ehk\u00e4 v\u00e4itt\u00e4isiv\u00e4tkin olevansa antirasisteja.<\/p>\n

Malikilla on tekstins\u00e4 pohjana parikin viime vuosien mediatapausta. Ensimm\u00e4inen on DNA-molekyylin rakenteen selvitt\u00e4jiin kuuluneen James Watsonin, tuon biokemian Matti Nyk\u00e4sen, toissavuotinen sammakko \u00e4lykkyydest\u00e4 ja roduista. Toinen on liittyy v\u00e4h\u00e4n vanhempaan herraan: kyse on niin sanotusta Kennewickin miehest\u00e4<\/a>, tuosta ennallistuksissa niin kovasti Star Trekin<\/em> kapteeni Picardin n\u00e4k\u00f6isest\u00e4 kaverista, joka kuoli yhdeksisentuhatta vuotta sitten nykyisen Washingtonin osavaltion alueella. Kun h\u00e4nen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksens\u00e4 l\u00f6ydettiin kaksitoista vuotta sitten, muuan varhaisista tutkijoista meni pikaistuksissaan toteamaan, ett\u00e4 kallon rakenteessa oli havaittavissa ”kaukaasialaisia” piirteit\u00e4. Tutkija tarkoitti, ett\u00e4 piirteiss\u00e4 oli eroja seudun intiaanikansoihin ja my\u00f6hemmin t\u00e4smennettiin ensin, ett\u00e4 piirteet toivat ennemminkin mieleen ainun tai polynesialaisen kuin eurooppalaisen, ja sitten ett\u00e4 Kennewickin mies oli luultavasti kuulunut kansaan jonka j\u00e4lkel\u00e4iset ovat kadonneet planeetalta jo kauan sitten, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Jotkut intiaaniaktivistit (Malik korostaa, ettei kyse ollut mist\u00e4\u00e4n Pohjois-Amerikan alkuper\u00e4iskansojen j\u00e4senten yleisest\u00e4 mielipiteest\u00e4) vaativat j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten ”palauttamista” itselleen ja niiden tutkimuksen lopettamista.<\/p>\n

Suurin osa kirjaa paneutuu eurooppalaisen ”roturealismin” historiaan ja l\u00e4htee pitk\u00e4lti 1700-luvun valistusajalta, jolloin \u00e4lymyst\u00f6n yleinen n\u00e4kemys oli, ett\u00e4 (silloin) alikehittyneet kansat ja kansanosat olisi mahdollista nostaa eurooppalaiselle sivistystasolle koulutuksen ja asennemuutoksen avulla. Vuosisadan lopun vallankumousaalto ja rahvaan mellakointi muutti ilmapiirin t\u00e4ysin toisenlaiseksi: yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen vaarantuminen katsottiin nyt liiallisen valistuksen aiheuttamaksi. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa (ilmeisesti Linn\u00e9n popularisoima) ”rotu”-sana alkoi saada suunnilleen nykyisen merkityksens\u00e4 ja sit\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ihmisist\u00e4: aateli ja vauraampi porvaristo katsoi olevansa eri rotua kuin rahvas ja siten suorastaan biologisesti oikeutettua asemaansa. Darwinin my\u00f6t\u00e4 t\u00e4h\u00e4n yhdistettiin, ep\u00e4loogisesti, my\u00f6s evoluutio, siit\u00e4 huolimatta ett\u00e4 Darwinin teoria nimenomaan kyseenalaisti lajien (ja rotujen) v\u00e4liset jyrk\u00e4t rajat ja esitti, ett\u00e4 kysymys on pikemminkin yhden jatkumon keinotekoisista rajauksista. ”Evoluution” tai ”kehityksen” katsottiin my\u00f6s, Darwinin perusajatuksen vastaisesti, tarkoittavan ”paremmaksi muuttumista”. Koska ihminen on \u00e4lykk\u00e4\u00e4mpi kuin hiiri, ihminen on evoluution tikkailla korkeammalla kuin hiiri. Koska eurooppalaisilla on enemm\u00e4n hienoja vehkeit\u00e4 ja tehokkaampia aseita kuin matabeleilla, eurooppalaiset ovat evoluution tikkailla korkeammalla kuin matabelet. Koska tehtaanjohtajalla on enemm\u00e4n omaisuutta ja palvelusv\u00e4ke\u00e4 kuin tehtaan y\u00f6vahtimestarilla, tehtaanjohtaja on evoluution tikkailla korkeammalla kuin y\u00f6vahtimestari. 1900-luvun rotumyytin perusasetelma oli syntynyt.<\/p>\n

Malik ei tunne yht\u00e4\u00e4n suurempaa sympatiaa sellaista ajattelua kohtaan, jota voisi kai kutsua ”roturealismin” hengess\u00e4 ”kulttuurirealismiksi”. T\u00e4ss\u00e4 syytt\u00e4v\u00e4 sormi suuntautuu kohti (virheellisesti saksalaiseksi v\u00e4itetyn) Bronislaw Malinowskin kaltaisia 1900-luvun suuria kulttuuriantropologeja , jotka osoittivat ett\u00e4 ”villien” el\u00e4m\u00e4 ja maailmankuva saattaa olla aivan yht\u00e4 hienostunutta ja \u00e4lyllist\u00e4 kuin eurooppalaisillakin – mutta vain v\u00e4h\u00e4n erilaista. He k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t, Malikin sanoin, evoluution kuvitellut tikkaat kyljelleen. Siin\u00e4 miss\u00e4 rasisteista ja ”roturealisteista” on 1900-luvun loppupuolella tullut ajattelun paariakansalaisia (Malikin n\u00e4kemyksen mukaan varsin oikeutetusti), t\u00e4llainen ”kulttuurirealismi” on usein vain samaa asiaa eri kaavussa: kulttuuriperint\u00f6\u00f6n suhtaudutaan jonakin synnynn\u00e4isen\u00e4, ei opittuna. Tarkemmin ajatellenhan t\u00e4m\u00e4 onkin tietenkin naurettavaa: ei Barack Obamalla ole kenialaisen kulttuurin kanssa muuta tekemist\u00e4 kuin nimens\u00e4 kirjainten j\u00e4rjestys. H\u00e4nell\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole oikeastaan mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 Yhdysvaltain ”mustan” v\u00e4est\u00f6nosan kulttuurin tai perinteen kanssa – h\u00e4nh\u00e4n on viett\u00e4nyt koko ik\u00e4ns\u00e4 ”valkoisten” parissa, osan lapsuuttaan viel\u00e4 Indonesiassa.<\/p>\n

(Ei h\u00e4nell\u00e4 ole juurikaan tekemist\u00e4 amerikanafrikkalaisten j\u00e4lkel\u00e4isten kanssa geneettisestik\u00e4\u00e4n: suurin osa orjista tuli L\u00e4nsi-Afrikasta, aivan eri puolelta sit\u00e4 mannerta jossa v\u00e4est\u00f6n geneettinen diversiteetti on kaikkein suurinta.)<\/p>\n

Malik n\u00e4kee Kennewickin miehen tapauksen hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 juuri t\u00e4llaisesta rasismin k\u00e4\u00e4riytymisest\u00e4 kulttuurin kaapuun: (jotkut) intiaanit itsekin ovat, vanhan rasistisen propagandan hengess\u00e4, tottuneet ajattelemaan itse\u00e4\u00e4n osana jonkinlaista yhten\u00e4ist\u00e4 ”intiaanikultturia” (vaikka pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Pohjois-Amerikassa tiedet\u00e4\u00e4n olleen viitisensataa hyvin erilaista intiaanikansaa tapakulttuureineen ja uskomuksineen) ja n\u00e4in ollen oikeutettuja vaatimaan yhdeks\u00e4nkymmenentuhannen vuoden takaisen vainajan j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 ”takaisin” itselleen. Malikin mielest\u00e4 pahin ongelma asiassa on se, ett\u00e4 (joidenkin) intiaanien uskonnollinen perim\u00e4tieto (”me olemme olleet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 aina”) on kiistassa nostettu tasaveroiseksi tieteen rinnalle, ja tieteellisen tutkimuksen tuloksia pidet\u00e4\u00e4n vain er\u00e4\u00e4n uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4kemyksin\u00e4.<\/p>\n

Malik n\u00e4kee ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ongelmallisena Unesconkin hyv\u00e4ksym\u00e4n ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen maan alueelta l\u00f6ydetyt muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ovat kyseisen maan nykyisten asukkaiden oikeutettua ”kulttuuriperint\u00f6\u00e4”. Kreikkalaiset vaativat British Museumia palauttamaan lordi Elginin 1800-luvulla Ateenan Parthenonista ostaen ja osin varastaen irrottamia marmoriveistoksia, mutta ovatko nykykreikkalaiset todella<\/em> antiikin riitaisten kaupunkivaltioiden ”perillisi\u00e4” – kulttuurisesti tai oikeastaan edes geneettisesti?<\/p>\n

”T\u00e4n\u00e4 globalisaation aikana monet murehtivat, kuinka l\u00e4nsimainen kulttuuri valtaa maailman. Mutta l\u00e4nnen t\u00e4rkein vientituote ei ole suinkaan Disney, McDonalds tai Tom Cruise, vaan itse kulttuurin k\u00e4site.”<\/p><\/blockquote>\n

Yht\u00e4kki\u00e4 kulttuurista on tullut jotakin ehdottomasti suojeltavaa ja puhtaana pidett\u00e4v\u00e4\u00e4: pienien, hiipuvien yhteis\u00f6jen perinteiden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi kehittynyt ajattelu on antanut aseen kaikille ”maahanmuuttokriitikoille”, jotka julistavat (esimerkiksi) suomalaisen kulttuurin olevan vaarassa – pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 oikeastaan lainkaan ajattelemaan, milloin<\/em> suomalainen (tai mik\u00e4\u00e4n muukaan) kulttuuri on ollut muka\u00a0 oikeasti puhdasta ja vailla vieraita vaikutteita.<\/p>\n

Malikia voisi kai pit\u00e4\u00e4 – kulttuuriantropologian termill\u00e4 – diffusionistina: h\u00e4n ei usko ”aitoihin” kulttuureihin yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 kuin ”puhtaisiin” rotuihinkaan. Kaikki ottavat toisilta vaikutteita ja geenej\u00e4. Neurobiologiaa ja tieteen historiaa opiskellut Malik ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n usko sosiobiologian ja my\u00f6hemm\u00e4n evoluutiopsykologian v\u00e4itteisiin siit\u00e4, ett\u00e4 rasismi olisi jotenkin ihmisluonnolle ”luontainen” ominaisuus: h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 perusteltuja esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ettei ryhmien keskeinen tai v\u00e4linen luontainen solidaarisuus ja altruismi suuntaudu suinkaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti geneettisiin l\u00e4hisukulaisiin.<\/p>\n

Ihmiset rakentavat yhteis\u00f6j\u00e4, kuten televisiosarjan Delenn totesi, eiv\u00e4tk\u00e4 ne yhteis\u00f6t l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina perustu etnosentrismille. Jokainen vaikkapa 1980-luvun hc-punkkareiden monikansallisen yhteis\u00f6n pienlehti\u00e4 lukenut voi todistaa t\u00e4m\u00e4n puolesta. Se porukka tunsi paljon vahvempaa solidaarisuutta brasilialaisia, uusiseelantilaisia ja italialaisia aatevelji\u00e4\u00e4n ja -sisariaan kuin muita suomalaisia kohtaan.<\/p>\n

Omilla sivuillaan<\/a> Malik korostaa kamppailevansa tasa-arvon, sekulaarin yhteiskunnan ja ilmaisunvapauden puolesta. Kirja korostaa ennen kaikkea h\u00e4nen kamppailuaan tieteellisen tutkimuksen pit\u00e4miseksi riippumattomana uskonnollisista n\u00e4kemyksist\u00e4 tai poliittisista virtauksista. Ja, ennen kaikkea, Malik ei sied\u00e4 l\u00f6ys\u00e4\u00e4, huonosti perusteltua argumentointia edes niilt\u00e4, joiden kanssa h\u00e4n on itse samaa mielt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kenan Malik: Strange Fruit. Why both sides are wrong in the race debate. Oneworld, Oxford 2008. Suosikkidekkaristini Tony Hillerman antaa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 kirjassaan navajopoliisinsa Joe Leaphornin todeta suunnilleen n\u00e4in: ”En usko noituuteen, mutta uskon ihmisiin, jotka uskovat noituuteen.” Intialaissyntyisest\u00e4, Britanniassa uransa tehneest\u00e4 yhteiskuntatieteilij\u00e4st\u00e4 Kenan Malikista voisi … Jatka artikkeliin Kelvotonta p\u00e4\u00e4ttely\u00e4, huonoa tiedett\u00e4, hyvi\u00e4 aikeita, huonoja tuloksia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,4,19],"tags":[],"class_list":["post-357","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-reilu-peli","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/357","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=357"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/357\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1939,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/357\/revisions\/1939"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=357"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=357"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=357"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}