{"id":3563,"date":"2011-08-29T22:28:20","date_gmt":"2011-08-29T20:28:20","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3563"},"modified":"2011-08-29T22:28:20","modified_gmt":"2011-08-29T20:28:20","slug":"toisen-maailmansodan-lellilapsi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3563","title":{"rendered":"Toisen maailmansodan lellilapsi"},"content":{"rendered":"

M<\/big>uurahaispuun kirjoittamista varten<\/strong> varaamani l\u00e4hdekirjallisuuden lukeminen on sujunut varsin hitaasti, osittain siksi ett\u00e4 juutuin er\u00e4\u00e4seen perin tympe\u00e4ksi osoittautuneeseen kirjaan (Juha Siltalan Sis\u00e4llissodan psykohistoria<\/em>, edelleenkin kesken) ja osittain siksi, ett\u00e4 aika meni\u00a0 Muurahaispuun<\/em> kirjoittamiseen. Kirjan kannalta t\u00e4m\u00e4 tuskin on ratkaiseva ongelma: mik\u00e4li Suomen historiaan liittyv\u00e4ss\u00e4 taustoituksessa ilmenee r\u00e4ikeit\u00e4 ristiriitoja kirjallisuuteen kirjatun todellisuuden kanssa, tilaisuuksia korjaamiseen on viel\u00e4 paljon.<\/p>\n

\"\"Joka tapauksessa Helsingin yliopiston historian professorin Henrik Meinanderin<\/a> Suomi 1944 \u2013 Sota, yhteiskunta, tunnemaisema<\/em> (suom. Paula Autio, Siltala 2009) on lukemisen arvoinen teos. Nimens\u00e4 hengess\u00e4 se k\u00e4sittelee Suomen tilannetta jatkosodan p\u00e4\u00e4ttymisvuonna kuukausi kerrallaan. Samalla Meinander kuitenkin taustoittaa tilannetta aikaisemmin tapahtuneella ja valottaa tapahtuneen syit\u00e4 ja seurauksia.<\/p>\n

Ainakin minulle kirjassa oli melkoisesti uutta tietoa. En ollut k\u00e4sitt\u00e4nytk\u00e4\u00e4n, miten riippuvainen Suomi oli \u2013 etenkin jatkosodan loppuvaiheissa \u2013 Saksan tuesta, paitsi sotilaallisen avun ja asetarviketoimitusten my\u00f6s elintarvikehuollon suhteen. Vuoden 1944 alussa, jolloin yritys irrottautua Saksan kanssa solmitusta liittolaisuudesta* oli jo hyvin vakavan harkinnan alla, Suomessa olisi n\u00e4hty n\u00e4lk\u00e4\u00e4 mik\u00e4li Saksan elintarviketoimitukset olisivat keskeytyneet. T\u00e4m\u00e4 olikin Saksalle pitk\u00e4\u00e4n toimiva kiristyskeino vastahakoisen vasallin pit\u00e4miseksi ruodussa: tilanne muuttui vasta kun Ruotsilta saatiin pit\u00e4v\u00e4 lupaus elintarvikeavusta.<\/p>\n

Asemasodan p\u00e4\u00e4ttymiseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen koko Karjalan kannaksen menett\u00e4miseen (ns. Kannaksen l\u00e4pijuoksu) vaikutti neukkujen sotilaallisen ylivoiman lis\u00e4ksi my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyneen tsaarin upseerin, Mannerheimin, kyvytt\u00f6myys pysy\u00e4 sodank\u00e4ynnin uusien muotojen tasalla ja valtapelit, joilla h\u00e4n piti alaisensa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 kokonaistilanteesta tai siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n oli sopinut muiden esikuntaupseerien kanssa. Neuvostohy\u00f6kk\u00e4ys pys\u00e4htyi vasta sitten, kun apuun saatiin lis\u00e4\u00e4 saksalaisia ja neukut siirsiv\u00e4t sodank\u00e4ynnin painopistett\u00e4\u00e4n etel\u00e4mm\u00e4ksi, Baltiaan ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4lle. Viipurin menetys katsottiin riitt\u00e4v\u00e4ksi kiihokkeeksi Suomen johdolle suhtautua innokkaammin rauhantunnusteluihin. Sit\u00e4 se olikin.<\/p>\n

Saksa suhtautui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kesysti aseveljien petokseen: t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa sotaa sill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 ollutkaan rahkeita samanlaisiin pommituksiin kuin muutamien aikaisemmin livenneiden liittolaisten tapauksissa. Vallankaappausyrityst\u00e4 yritettiin organisoida l\u00e4hinn\u00e4 entisten suomalaisten SS-miestien voimin, mutta Ohrana oli hyvin perill\u00e4 tilanteesta ja torjui yrityksen. Suomi sitoutui v\u00e4lirauhansopimuksessa karkottamaan maassa olleet saksalaisjoukot: aluksi kyse oli valesodasta, mutta suomalaisten noustua maihin Tornioon saksalaisetkin rupesivat pist\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeasti hanttiin ja polttivat menness\u00e4\u00e4n mm. suurimman osan Rovaniemen taloista.<\/p>\n

Meinander korostaa eritoten kahta seikkaa: ensinn\u00e4kin Suomi oli liittoutuneille \u2013 ja my\u00f6s Neuvostoliitolle \u2013 jokseenkin v\u00e4h\u00e4merkityksellinen vihollinen; Suomen pakottamisessa rauhaan oli oleellisinta saada rintamaa lyhennetty\u00e4 pohjoisp\u00e4\u00e4st\u00e4 Suomen mittaiset pari tuhatta kilometri\u00e4, Suomen valtaamisen kaltaiseen operaatioon ei olisi ollut rahkeita eik\u00e4 pahemmin halujakaan. Aselevon ja rauhansopimuksen j\u00e4lkeenkin Suomi oli hy\u00f6dyllisempi sotakorvauksina luovutettujen laivojen ja teollisuustuotteiden toimittajana kuin se olisi ollut miehitettyn\u00e4 satelliittivaltiona.<\/p>\n

Toiseksi Suomi selvisi koko sodasta aivan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n helpolla. Suomea ei esimerkiksi pommitettu oikeastaan juuri lainkaan: jonkin verran yritettiin tuhota armeijan huoltoreittej\u00e4 ja rautatieyhteyksi\u00e4,** mutta sen lis\u00e4ksi esimerkiksi Helsinki\u00e4 pommitettiin kunnolla vain muutamia kertoja. Englannin, Neuvostoliiton ja eritoten Saksan kokemiin massapommituksiin verrattuna t\u00e4m\u00e4 oli oikeastaan melkein yht\u00e4 tyhj\u00e4n kanssa. Euroopan sodan osalta Neuvostoliitto k\u00e4rsi suurimmat ihmishenkien menetykset,*** Suomi selvisi hyvin v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 siin\u00e4kin suhteessa.<\/p>\n

Suomen toista maailmansotaa on Suomessa t\u00e4st\u00e4 (suhteellisesta) helppoudesta huolimatta kuitenkin mytologisoitu aivan hillitt\u00f6m\u00e4sti: Meinander arvelee t\u00e4m\u00e4n johtuvan pitk\u00e4lti siit\u00e4, ettei itsen\u00e4isell\u00e4 Suomella oikein muutakaan ole. Suomen sota (1808\u201309) oli pient\u00e4 piperryst\u00e4 muutaman kaatuneen \u201dtaisteluineen\u201d (huolimatta Runebergin runojen suurentelusta), sis\u00e4llissota oli liian ristiriitainen ja traumaattinen tapaus. Niinp\u00e4 toisesta maailmansodasta oli teht\u00e4v\u00e4 kansakunnan yhten\u00e4isyyden, itsen\u00e4isyyden ja itsep\u00e4isyyden symboli.<\/p>\n

Tuossa on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 vinha per\u00e4.<\/p>\n

___<\/p>\n

* \u201dErillissota\u201d-myytti on hyvin pitk\u00e4lti sodanj\u00e4lkeisen kauden revisionismia. Todellisuudessa Suomi ja totalitaristinen Saksa olivat t\u00e4ysin avoimesti asevelji\u00e4 totalitaristista Neuvostoliittoa vastaan.<\/small>
\n** T\u00e4llaisesta pommituksesta oli \u00e4idill\u00e4nikin lapsuusmuistoja.<\/small>
\n*** Sotilaiden osalta siksikin, ett\u00e4 neukkujen taistelutaktiikat eiv\u00e4t totisesti s\u00e4\u00e4stelleet omia joukkoja.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muurahaispuun kirjoittamista varten varaamani l\u00e4hdekirjallisuuden lukeminen on sujunut varsin hitaasti, osittain siksi ett\u00e4 juutuin er\u00e4\u00e4seen perin tympe\u00e4ksi osoittautuneeseen kirjaan (Juha Siltalan Sis\u00e4llissodan psykohistoria, edelleenkin kesken) ja osittain siksi, ett\u00e4 aika meni\u00a0 Muurahaispuun kirjoittamiseen. Kirjan kannalta t\u00e4m\u00e4 tuskin on ratkaiseva ongelma: mik\u00e4li Suomen historiaan liittyv\u00e4ss\u00e4 taustoituksessa … Jatka artikkeliin Toisen maailmansodan lellilapsi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[47,18,42],"tags":[],"class_list":["post-3563","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-lahdeaineistoa","category-meni-jo","category-muurahaispuu"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3563","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3563"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3563\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3570,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3563\/revisions\/3570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3563"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3563"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3563"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}