{"id":3408,"date":"2011-06-28T22:16:40","date_gmt":"2011-06-28T20:16:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3408"},"modified":"2011-06-28T22:16:40","modified_gmt":"2011-06-28T20:16:40","slug":"tursaan-puutarhassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3408","title":{"rendered":"Tursaan puutarhassa"},"content":{"rendered":"

M<\/big>ustekalojen, etenkin tursaiden<\/strong> \u00e4lykkyydest\u00e4 on tiedetty jo pitk\u00e4\u00e4n. Parin viikon takainen New Scientistin<\/em> artikkeli<\/a> (olen v\u00e4h\u00e4n my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 lukemisteni suhteen) l\u00f6i lis\u00e4\u00e4 l\u00f6yly\u00e4 kiukaalle: ainakin joidenkin tutkimusten perusteella mustekaloilla saattaisi olla alkeellinen tietoisuus, ne ovat oppivaisia ja kykenev\u00e4t oppimaan my\u00f6s seuraamalla lajitovereidensa toimia. Kuten ihmiset ja vain pari muuta l\u00e4hisukulaisselk\u00e4rankaistamme. Joissakin suhteissa (joitakin) mustekaloja on pidetty jopa \u00e4lykk\u00e4\u00e4mpin\u00e4 kuin kaikkein l\u00e4himpi\u00e4 (el\u00e4vi\u00e4) sukulaisiamme simpansseja ja bonoboja. Parhaillaan yritet\u00e4\u00e4n keksi\u00e4 keinoja tutkia, olisiko niill\u00e4 jopa samantapaisia \u201dpeilineuroneja<\/a>\u201d kuin ihmisill\u00e4.<\/p>\n

Homma ei ole lainkaan niin helppoa kuin l\u00e4hisukulaistemme \u2013 vaikkapa hiirien \u2013 kohdalla. Mustekalojen \u00e4ly, sik\u00e4li kuin sit\u00e4 on, on todellakin vierasta \u00e4ly\u00e4 jotakuinkin kaikissa niiss\u00e4 merkityksiss\u00e4, mit\u00e4 englanninkielen hauskalle pikkusanalle alien<\/em> voidaan kuvitella. Ei yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n nis\u00e4kk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai linnulla ole osaa aivoista hajasijoitettuna raajoihin, eik\u00e4 yhdenk\u00e4\u00e4n nis\u00e4kk\u00e4\u00e4n tai linnun ruoansulatuskanava kulje aivojen l\u00e4pi.<\/p>\n

Eih\u00e4n yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n nis\u00e4kk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai linnulla ole kahdeksaa (tai kymment\u00e4) tavattoman herkk\u00e4\u00e4 ja taitavaa raajaa.<\/p>\n

\u00c4ly on vain yksi niist\u00e4 syist\u00e4, miksi mustekalat ovat aina kiehtoneet minua. Tuota artikkelia lukiessani tulin tosin, kiusallisesti, tajunneeksi ett\u00e4 kaikki jo nytkin suhteellisen hyvin varmistettu tieto mustekalojen \u00e4lykkyydest\u00e4 horjuttaa pahan kerran er\u00e4st\u00e4 mieliteoriaani.<\/p>\n

Minulla on nimitt\u00e4in ollut jo kauan yksi (mielest\u00e4ni hyvin) perusteltu suosikkiratkaisuehdotus Fermin paradoksiin<\/a> (\u201dMiss\u00e4 kaikki muut ovat?\u201d). Ajatelkaapas nyt: Maan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 olemme oppineet ainakin sen, ett\u00e4 evoluution my\u00f6t\u00e4 kehittyy samankaltaisia piirteit\u00e4 ja ominaisuuksia kehittyy kohtuullisen kaukana toisistaan oleville eli\u00f6ille, koska kyseiset ominaisuudet toimivat hyvin niiss\u00e4 olosuhteissa miss\u00e4 ko. eli\u00f6t el\u00e4v\u00e4t. Esimerkiksi valaat ja kalat muistuttavat melkoisesti toisiaan, koska sukkulamainen muoto ja raajojen sijainti sopivat erinomaisesti vedess\u00e4 uimiseen. Tai linnut ja lepakot.<\/p>\n

Ent\u00e4s \u00e4ly sitten? Delfiinit ja jotkut muut valaat ovat melkoisen \u00e4lykk\u00e4it\u00e4, mutta eiv\u00e4t juurikaan manipuloi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n tai k\u00e4yt\u00e4 lainkaan ty\u00f6kaluja. Simpanssit ja bonobot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6kaluja, mutta siihen se suunnilleen j\u00e4\u00e4kin. Suurimman osan nykyihmisen esihistoriaa planeetalla on ollut muitakin ihmislajeja, jotka ovat kyenneet suunnilleen samaan kuin me (siihen aikaan), mutta muut lajit ovat kuolleet kauan sitten sukupuuttoon. Ja voisi perustellusti sanoa, ettei meill\u00e4k\u00e4\u00e4n mene niin suunnattoman hyvin. Voi hyvin olla, ett\u00e4 kohtapuoleen \u2013 sanotaan vaikka, no, miljoonan vuoden kuluttua \u2013 t\u00e4m\u00e4kin laji on sukupuutossa.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 perusteella voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka evoluutio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kykenev\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 merkillisempiin ekologisiin lokeroihin sopivia eli\u00f6it\u00e4, ihmistyyppinen \u00e4ly ei ole kovinkaan erinomainen keino p\u00e4rj\u00e4t\u00e4… yht\u00e4\u00e4n miss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mutta sitten ovat n\u00e4m\u00e4 mustekalat. Ne k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6kaluja. Ne manipuloivat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Ne kommunikoivat toistensa kanssa ja n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t oppivan toisiltaan. Eih\u00e4n niill\u00e4 ole ihan yht\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja tilaa viev\u00e4\u00e4 kulttuuria kuin meill\u00e4 \u2013 no, emmeh\u00e4n me tied\u00e4 oikeastaan mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tapahtuu meress\u00e4 jossakin kilometrin\u2013parin syvyydess\u00e4, miss\u00e4 mustekalat ovat kuin kotonaan \u2013 mutta silti. Mustekaloilla on kaikki tarvittavat palikat, vaikka niist\u00e4 ei olekaan rakennettu kovin korkeaa tornia. Ainakaan viel\u00e4. Joten v\u00e4h\u00e4n meik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 muistuttavaa \u00e4ly\u00e4 on<\/em> kehittynyt muillekin kuin l\u00e4hisukulaisillemme nis\u00e4kk\u00e4ille, eik\u00e4 se ole mitenk\u00e4\u00e4n hirve\u00e4sti haitannut mustekalojen olemassaoloa: niit\u00e4 on elellyt Maapallolla paljon kauemmin kuin nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4.<\/p>\n

Joten pikku teoriani perustelu vaikuttaa perin horjuvalta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mieleen tuleekin vain yksi kysymys: Miss\u00e4 kaikki muut ovat?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mustekalojen, etenkin tursaiden \u00e4lykkyydest\u00e4 on tiedetty jo pitk\u00e4\u00e4n. Parin viikon takainen New Scientistin artikkeli (olen v\u00e4h\u00e4n my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 lukemisteni suhteen) l\u00f6i lis\u00e4\u00e4 l\u00f6yly\u00e4 kiukaalle: ainakin joidenkin tutkimusten perusteella mustekaloilla saattaisi olla alkeellinen tietoisuus, ne ovat oppivaisia ja kykenev\u00e4t oppimaan my\u00f6s seuraamalla lajitovereidensa toimia. Kuten ihmiset ja … Jatka artikkeliin Tursaan puutarhassa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,19,33],"tags":[],"class_list":["post-3408","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maailmankaikkeus","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3408","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3408"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3411,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3408\/revisions\/3411"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}