{"id":3372,"date":"2011-06-15T14:48:58","date_gmt":"2011-06-15T12:48:58","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3372"},"modified":"2011-06-15T14:48:58","modified_gmt":"2011-06-15T12:48:58","slug":"%e2%80%9dviro-aunus-karjalan-kaunis-maa-yks%e2%80%99-suuri-on-suomen-valta%e2%80%9d","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3372","title":{"rendered":"\u201dViro, Aunus, Karjalan kaunis maa \/ yks\u2019 suuri on Suomen valta\u201d"},"content":{"rendered":"

\"\"N<\/big>\u00e4in kuuluivat Heikki Nurmion Saksassa vuonna 1917<\/strong> kirjoittaman \u201dJ\u00e4\u00e4k\u00e4rimarssin\u201d alkuper\u00e4iset sanat, kertoo Jussi Niinist\u00f6n Heimosotien historia 1918\u20131922<\/em> (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2005) ja tutustuttaa lukijansa aikakauteen, josta ei tosiaankaan ole hirve\u00e4sti Suomessa huudeltu minun el\u00e4m\u00e4ni aikana.* Suomen sis\u00e4llissota nimitt\u00e4in ei oikeastaan p\u00e4\u00e4ttynytk\u00e4\u00e4n huhtikuussa 1918, vaan se ulkoistettiin eri puolille Karjalaa ja Viroa. Seurasi sarja verisi\u00e4 sotaretki\u00e4 ja konflikteja, joiden molemmilla puolilla taisteli suomalaisia: Valkoisen puolen liittolaisia olivat \u201dheimosoturit\u201d, suomensukuisia kieli\u00e4 puhuvat karjalaiset ja virolaiset, sek\u00e4 ennen vuoden 1918 marraskuuta saksalaiset. Punaisen puolen liittolaisia olivat ven\u00e4l\u00e4isten ohella karjalaiset \u2013 ja englantilaiset.<\/p>\n

Vaikka Ven\u00e4j\u00e4 olikin vet\u00e4ytynyt I maailmansodasta lokakuun vallankumouksen j\u00e4lkeen, sen entinen liittolainen Iso-Britannia katsoi aiheelliseksi suojella liittoutuneiden etuja Kuolassa ja Vienassa. Suomi oli helppoa (ja pitk\u00e4lti oikeutettuakin) n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa pelkk\u00e4n\u00e4 Saksan n\u00e4enn\u00e4isitsen\u00e4isen\u00e4 vasallivaltiona, joten britit aseistivat ja organisoivat karjalaisia taisteluun heid\u00e4n kotiseuduilleen l\u00e4nnest\u00e4 tunkevia \u201druotsheja\u201d (ts. suomalaisia) vastaan. Karjalassakin oli nimitt\u00e4in kyll\u00e4 vahvaa halua irroittautua bol\u0161evikkien johtamasta, sis\u00e4llissodan keskell\u00e4 v\u00e4\u00e4ntelehtiv\u00e4st\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, mutta toisin kuin Karjalan l\u00e4nsirajan takana kuviteltiin, suurin kohdistui itsen\u00e4isyyteen, ei l\u00e4nsinaapuriin liittymiseen. Suomensukuisten kansojen suurvaltahankkeet olivat ennen kaikkea l\u00e4nsisuomalainen keksint\u00f6, johon idemp\u00e4n\u00e4 suhtauduttiin enimm\u00e4kseen perin ep\u00e4luuloisesti \u2013 ja tulevaan Suur-Suomeen kuuluvaksi lasketussa Virossa haluttiin siell\u00e4kin mieluummin el\u00e4\u00e4 vapaassa Virossa kuin Etel\u00e4-Suomessa.<\/p>\n

Heimosodat kestiv\u00e4t nelisen vuotta, paljon kauemmin kuin Suomen sis\u00e4llissota. Taistelijoiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli ehk\u00e4 \u2013 ainakin suomalaisten osalta \u2013 v\u00e4h\u00e4isempi kuin sis\u00e4llissodassa, uhrim\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaiken kaikkiaan saattanut olla suurempikin. T\u00e4t\u00e4 edisti sodan tavaton raakuus ja sumeilemattomuus: vankeja ei otettu kummallakaan puolella, vaan kaikki vastaan panneet ammuttiin saman tien. Eik\u00e4 kiduttaminenkaan ollut ilmeisesti mitenk\u00e4\u00e4n poikkeuksellista.<\/p>\n

Heimosotaretket Karjalaan on usein kuitattu pelkkin\u00e4 intomielten yksityishankkeina, mutta minun yll\u00e4tyksekseni niill\u00e4 oli enimm\u00e4kseen valtiovallan hiljainen tai avoin siunaus \u2013 ja rahoitus. Vuoden 1918 Vienan retkille komennettiin mukaan jopa asevelvollisia, vasten tahtoaan, ja vastentahtoisten hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jien motivaation puute olikin yksi syy n\u00e4iden hankkeiden kaatumiseen.<\/p>\n

Suurimmat vastoink\u00e4ymiset johtuivat kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 innokkaiden fennomaanien pettymykseksi paikallinen asujaimisto ei innostunut suursuomalaisuudesta, vaan halusi mieluummin joko olla rauhassa tai auttaa karjalais-suomalais-ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 punikkijoukkoja.**<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6n enemmist\u00f6n tuen saivat taaksensa oikeastaan vain Viron vapaussodassa vuonna 1919 taistelleet joukko-osastot, I Suomalainen vapaajoukko ja Pohjan Pojat. Ne olivat my\u00f6s ainoat sotilaallista menestyst\u00e4 saaneet suomalaiset koko heimosotakautena, ja oikeastaan ensimm\u00e4inen ja ainoa sodan voittajapuolella taistellut suomalaisjoukko sitten 30-vuotisen sodan.***<\/p>\n

Yksi valtiovallan keskeisi\u00e4 syit\u00e4 olla mukana t\u00e4llaisissa hankkeissa oli, ettei Suomella ollut olemassa it\u00e4rajaa ennen Tarton rauhansopimusta (1920). Monien mielest\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 Suomea olisi mahdotonta puolustaa, ellei rajaa saataisi kulkemaan suunnilleen Suomenlahti\u2013Laatokka\u2013\u00c4\u00e4ninen\u2013Vienanmeri-linjalle.**** Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 riehuva sis\u00e4llissota sitoi vallankumoushallituksen resursseja, joten nyt tuntui olevan paras mahdollinen tilaisuus hy\u00f6ty\u00e4 naapurin kaaoksesta niin paljon kuin mahdollista.<\/p>\n

Oli my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 taloudellisia etuja puolustettavana. Maan johdolle n\u00e4m\u00e4 olivat heimoaatetta t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4, kuten Tarton lopullinen sopimus osoitti: kovin suomalaismieliset Repolan ja Poraj\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4t vaihdettiin \u2013 repolalaisten ja poraj\u00e4rvel\u00e4isten kiihkeist\u00e4 anomuksista huolimatta \u2013 surutta Petsamon nikkeliin ja J\u00e4\u00e4meren satamaan. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ylioppilas Bobi Siv\u00e9n, Repolan entinen nimismies, ampui itsens\u00e4 ja h\u00e4nen surmanluotinsa k\u00e4tkettiin Akateemisen Karjala-seuran lippuun muistuttamaan Tarton rauhan ep\u00e4oikeudenmukaisuudesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 Karjalan haltuunottoa oli vain lyk\u00e4tty, ei hyl\u00e4tty. Tolkuttomat Suur-Suomi-haaveet haudattiin lopullisesti vasta vuoden 1944 tiet\u00e4miss\u00e4, vaikka jokunen haamu silloin t\u00e4ll\u00f6in kummitteleekin.<\/p>\n

J\u00e4lkeenp\u00e4in voi tietysti pohtia, olisiko karjalaisten sittenkin kannattanut liittoutua kielisukulaistensa eik\u00e4 heille historiallisesti, uskonnollisesti ja kulttuurillisesti paljon l\u00e4heisempien ven\u00e4l\u00e4isten kanssa. Neuvostokommunismi ei tehnyt kovinkaan hyv\u00e4\u00e4 kauniille Karjalan maille, tai karjalaisille. Sen ajan arpia parannellaan viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Mutta toisaalta ei Suomikaan ole kohdellut valtakielens\u00e4 sukukielt\u00e4 puhuvia kansoja omien rajojensa sis\u00e4ll\u00e4 kovinkaan armollisesti: kysyk\u00e4\u00e4 vaikka saamelaisilta, joiden maat vietiin ja joiden kulttuuria vainottiin aina 1970-luvulle asti. It\u00e4-Karjalasta olisi voinut hyvin tulla Lapin kaltainen ry\u00f6st\u00f6hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 raaka-ainereservi Helsingin pankkiireille ja teollisuusmiehille.<\/p>\n

Kirjoittaja-Niinist\u00f6 on kyll\u00e4 puolensa valinnut, vaikkei vaihtoehtohistorialla spekuloikaan. H\u00e4nen mieless\u00e4\u00e4n punaisten raaka sodank\u00e4ynti oli julmuutta ja raakalaismaisuutta, valkoisten raaka sodank\u00e4ynti taas taistelutilanteen aiheuttama v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. H\u00e4n my\u00f6s suorastaan ylpeilee sill\u00e4, ett\u00e4 on j\u00e4tt\u00e4nyt k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 tietol\u00e4hteit\u00e4 sotien historiaa selvitelless\u00e4\u00e4n. Mutta toisinaan on antoisampaa lukea teksti\u00e4, jonka kirjoittaja on niin varma asiansa oikeutuksesta, ett\u00e4 jokainen\u00a0 t\u00e4ysj\u00e4rkinen lukija on v\u00e4kisinkin ep\u00e4luuloinen.<\/p>\n

___<\/p>\n

* T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on tietysti ollut vakioruikutusaiheita monenkin historian tapahtuman suhteen: aina on vaiettu jostakin, ennen kaikkea tietysti sotaveteraaneista. Omalta osaltani voin kyll\u00e4 vakuuttaa ett\u00e4 jopa 1970-luvun suomettumisaikoina nuorison p\u00e4\u00e4t\u00e4 hakattiin sotaveteraanien uhrauksilla ja kohtaloilla sellaisella voimalla ett\u00e4 aihe \u00e4rv\u00f6tt\u00e4\u00e4 viel\u00e4kin. No, auttoihan tuo p\u00e4\u00e4h\u00e4nhakkaaminen est\u00e4m\u00e4\u00e4n minua koskaan sortumasta kokoomuslaisuuteen tai perssuomalaisuuteen, vaikka olinkin teinivuosinani varsin kiinnostunut sotahistoriasta. Mutta heimosodista tosiaan on oltu aika hissun kissun.<\/small><\/p>\n

** Sama ilmi\u00f6h\u00e4n toistui sittemmin jatkosodan aikana saksalais-suomalaisen hy\u00f6kk\u00e4ysrintaman edetess\u00e4 syv\u00e4lle Karjalaan<\/small><\/p>\n

*** Ellei Lapin sotaa lasketa.<\/small><\/p>\n

**** Ja, kuten parikymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin osoittautui, he olivat itse asiassa ihan oikeassa.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4in kuuluivat Heikki Nurmion Saksassa vuonna 1917 kirjoittaman \u201dJ\u00e4\u00e4k\u00e4rimarssin\u201d alkuper\u00e4iset sanat, kertoo Jussi Niinist\u00f6n Heimosotien historia 1918\u20131922 (Suomalaisen kirjallisuuden seura 2005) ja tutustuttaa lukijansa aikakauteen, josta ei tosiaankaan ole hirve\u00e4sti Suomessa huudeltu minun el\u00e4m\u00e4ni aikana.* Suomen sis\u00e4llissota nimitt\u00e4in ei oikeastaan p\u00e4\u00e4ttynytk\u00e4\u00e4n huhtikuussa 1918, vaan se … Jatka artikkeliin \u201dViro, Aunus, Karjalan kaunis maa \/ yks\u2019 suuri on Suomen valta\u201d<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,47],"tags":[],"class_list":["post-3372","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-lahdeaineistoa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3372","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3372"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3372\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3380,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3372\/revisions\/3380"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3372"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3372"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3372"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}