{"id":3324,"date":"2011-05-31T18:57:22","date_gmt":"2011-05-31T16:57:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3324"},"modified":"2011-05-31T18:57:22","modified_gmt":"2011-05-31T16:57:22","slug":"kahtia-jaettu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3324","title":{"rendered":"Kahtia jaettu"},"content":{"rendered":"

S<\/big>uomen vuoden 1918<\/strong>\ufeff sis\u00e4llissota lienee monessa suhteessa tyypillinen sis\u00e4llissota. Se oli verinen, katkera ja kaoottinen. Sen tapahtumista, niiden oikeutuksista ja jopa sodan nimest\u00e4 on kinasteltu vuosikymmeni\u00e4. Muistot, katkerat muistot, eiv\u00e4t suostu viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kuolemaan, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kaikki mukana olleet ovat kuolleet. Nykyisten kinastelijoiden muistot ovat usein koulussa (huonosti) opittua, jo oppiessa v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4 tietoa (suuntaan tai toiseen), tai sitten kirjoista, elokuvista tai n\u00e4ytelmist\u00e4 (T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjant\u00e4hden alla<\/em> kaikissa kolmessa formaatissa) omaksuttua ja kuviteltua.<\/p>\n

En tied\u00e4, onko suomalaisten vimma pit\u00e4\u00e4 omia sotiaan jonakin aivan erityisen\u00e4 ja poikkeuksellisena yleismaailmallinen ominaisuus, vai onko kyse esimerkiksi siit\u00e4, ett\u00e4 jatkosotaa on niin paljon vaikeampaa puolustella, jos se liitet\u00e4\u00e4n osaksi toisen maailmansodan yleist\u00e4 kulkua ja saksalaisten silmitt\u00f6m\u00e4n aggressiivista ja totalitaristista hy\u00f6kk\u00e4yssodank\u00e4ynti\u00e4? En tosiaan tied\u00e4. Vasta suurvaltamiehityksest\u00e4 vapautuneissa itsen\u00e4istyneiss\u00e4 maissa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4kivaltaiset kriisit, despotismi ja joukkomurhat ovat joka tapauksessa perin yleinen ilmi\u00f6. Suomi ei ollut poikkeus.<\/p>\n

\"\"Pertti Haapalan ja Tuomas Hopun toimittama Sis\u00e4llissodan pikkuj\u00e4ttil\u00e4inen<\/em> (WSOY 2009) pyrkii olemaan objektiivinen, toteava ja analysoiva alkuvuoden vuoden 1918 tapahtumien ynn\u00e4 niiden syiden ja seurausten yleisesitys. Se pohjustaa kuvailemalla Suomen suuriruhtinaskunnan osuutta Ven\u00e4j\u00e4n sotaponnisteluihin maailmansodassa: Suomalaisia vapaaehtoisia v\u00e4rv\u00e4ytyi aluksi jonkin verran Ven\u00e4j\u00e4n armeijaan, muuten suomalaiset l\u00e4hinn\u00e4 hy\u00f6tyiv\u00e4t sodasta, koska tarviketilaukset toivat maahan rahaa ja ty\u00f6paikkoja. Yksikamarinen eduskunta oli tuonut valtiop\u00e4iville jo toistakymment\u00e4 vuotta aikaisemmin ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n edustajat, mutta isot kysymykset \u2013 torpparikysymys, ty\u00f6aikalait \u2013 odottivat yh\u00e4 ratkaisemistaan. Muun Ven\u00e4j\u00e4n sota oli sen sijaan kuihduttanut n\u00e4l\u00e4nh\u00e4tien partaalle, ja lopulta keisarivalta romahti maaliskuun vallankumouksessa 1917, ja sitten kaoottinen porvarishallinto romahti puolta vuotta my\u00f6hemmin lokakuun vallankumouksessa bol\u0161evikkien valtaannousuun. Suomessa sek\u00e4 oikeiston ett\u00e4 vasemmiston itsen\u00e4isyysmieliset n\u00e4kiv\u00e4t tilaisuuden koittaneen. Itsen\u00e4isyysjulistuksen j\u00e4lkeen hetkellinen yksimielisyys alkoi nopeasti rakoilla, katastrofaalisin seurauksin.<\/p>\n

Kuten Pikkuj\u00e4ttil\u00e4inen<\/em> toteaa, Suomen sis\u00e4llissota oli siin\u00e4 suhteessa merkillinen, ett\u00e4 jotakuinkin kaikki h\u00e4vinneen osapuolen vaatimukset toteutettiin muutaman vuoden kuluessa: torpparit ja m\u00e4kitupalaiset saivat maata, s\u00e4\u00e4dettiin ty\u00f6aikalaki, kaikki p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kouluun ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 urakehitysmahdollisuudet demokratisoituivat. Eik\u00e4 Suomesta sittenk\u00e4\u00e4n tullut Saksan keisarikuntaan sitoutettua kuningaskuntaa.<\/p>\n

Saksalaismielisyys kyll\u00e4 jatkoi vimmaista, yksisilm\u00e4ist\u00e4 voittokulkuaan aina siihen asti, kun Helsingin herrat lakkasivat pakon edess\u00e4 ly\u00f6m\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Karjalan m\u00e4ntyyn vuonna 1944. My\u00f6s kommunisteja tai kommunisteiksi kuviteltuja vainottiin<\/a> viel\u00e4 vuosikymmeni\u00e4. Varsinaisen sis\u00e4llissodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 alkoivat vainot, ns. valkoinen terrori, kosto todellisista ja kuvitelluista hirmuteoista. Ilmeisesti ainakin Kannaksella terrori johti silkkoihin etnisiin puhdistuksiin, kun mm. Viipurin ja Raivolan ven\u00e4j\u00e4nkielist\u00e4 siviiliv\u00e4est\u00f6\u00e4 teurastettiin t\u00e4ysin j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti. (Kuten taannoin totesin<\/a>, ep\u00e4ilen ett\u00e4 etnisi\u00e4 puhdistuksia on tapahtunut muuallakin. Ainakin Helsingist\u00e4 tuntuu sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen kadonneen kaikki sit\u00e4 edelt\u00e4nyt luonteva, reipas ja iloinen monikulttuurisuus.)<\/p>\n

Yrj\u00f6 Varpion kirjoittamasta luvusta \u201dVuosi 1918 kaunokirjallisuudessa\u201d pomppaa silmille katkelma Lauri Pohjanp\u00e4\u00e4n runosta vuodelta 1920, joka voisi olla per\u00e4isin vaikkapa amerikkalaisten kuvitelmasta siit\u00e4, millaista islamistinen runous on, tai islamistien kuvitelmaa siit\u00e4 mit\u00e4 l\u00e4nsimaiskristittyjen runous on:<\/p>\n

Ja siks\u2019 on hurmein huuruva nyt
\nt\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4 leirin hiekka,
\nme olemme kutsutut kostamaan,
\nme olemme Herran miekka.<\/p><\/blockquote>\n

Ei t\u00e4st\u00e4 sodasta ole kovin kauaa. Ei sit\u00e4 pid\u00e4 unohtaa, eik\u00e4 sen aikana ja j\u00e4lkeen tehtyj\u00e4 ihmisoikeurikoksia pid\u00e4 painaa villaisela. Niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4<\/em> yritt\u00e4\u00e4 oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ei siksi ett\u00e4 tekij\u00e4t kaipaisivat armoa, vaan siksi ett\u00e4 voisimme ainakin yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4st\u00e4 samanlaisten tapausten toistumista Suomessa tai miss\u00e4\u00e4n muuallakaan. Ei sellainen helppoa ole \u2013 niin on n\u00e4hty Jugoslaviassa, Ruandassa, monessa muussa paikassa \u2013 mutta vaivan arvoista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen vuoden 1918\ufeff sis\u00e4llissota lienee monessa suhteessa tyypillinen sis\u00e4llissota. Se oli verinen, katkera ja kaoottinen. Sen tapahtumista, niiden oikeutuksista ja jopa sodan nimest\u00e4 on kinasteltu vuosikymmeni\u00e4. Muistot, katkerat muistot, eiv\u00e4t suostu viel\u00e4k\u00e4\u00e4n kuolemaan, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kaikki mukana olleet ovat kuolleet. Nykyisten kinastelijoiden muistot ovat … Jatka artikkeliin Kahtia jaettu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,47,18],"tags":[],"class_list":["post-3324","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-lahdeaineistoa","category-meni-jo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3324"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3331,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3324\/revisions\/3331"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3324"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}