{"id":3283,"date":"2011-05-19T11:49:24","date_gmt":"2011-05-19T09:49:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3283"},"modified":"2011-05-19T11:49:24","modified_gmt":"2011-05-19T09:49:24","slug":"kun-me-olimme-me-ja-me-olimme-oikeassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3283","title":{"rendered":"Kun me olimme me, ja me olimme oikeassa"},"content":{"rendered":"<p><strong><big>O<\/big>len vuosien mittaan<\/strong> lukenut melkoisen liudan erilaisia kuvauksia lapsuudesta ja nuoruudesta Kiinan kohtalonvuosina, Suuren Harppauksen aiheuttaman n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n ja Kulttuurivallankumouksen monessa suhteessa l\u00e4hinn\u00e4 anarkismia l\u00e4hennelleen kaaoksen aikana. Useimpien kirjoittajat ovat olleet taustaltaan ylimys- tai porvarissuvusta, juuri niist\u00e4 pienist\u00e4 yhteiskuntaryhmist\u00e4 jotka menestyiv\u00e4t loistavasti keisarikunnan loppuaikoina ja pystyiv\u00e4t repim\u00e4\u00e4n kaiken hy\u00f6dyn \u201dtasavallan\u201d vuosien kaaoksesta ja sis\u00e4llissodasta. Er\u00e4\u00e4nlaisena vastamielipiteen\u00e4 ovat toimineet edesmennyt kummit\u00e4tini ja h\u00e4nen l\u00e4hetyssaarnaajakaverinsa, jotka ehtiv\u00e4t n\u00e4hd\u00e4 millaista el\u00e4m\u00e4 maaseudulla oli \u201dtasavallan\u201d aikaan ja mihin suuntaan se oli muuttunut sittemmin. He eiv\u00e4t olisi miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4neet ket\u00e4\u00e4n vasemmistolaista Suomen vaaleissa, mutta olivat vilpitt\u00f6m\u00e4sti sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ett\u00e4 Kiina olisi kyennyt nousemaan 30\u201340-lukujen sy\u00f6vereist\u00e4\u00e4n mink\u00e4\u00e4n muun kuin kommunismin avulla. Ehk\u00e4. Ehk\u00e4 ei.<\/p>\n<p>Li Kunwulla on toisenlainen n\u00e4k\u00f6kulma. Pikkuvirkamiesperhetaustastaan huolimatta h\u00e4n heitt\u00e4ytyi t\u00e4ysill\u00e4 mukaan 1960-luvun Kulttuurivallankumouksen punakaarteihin, oli mukana joukossa joka h\u00e4vitti korvaamattoman arvokasta vuosituhantista perinnett\u00e4 taantumuksellisena, porvarillisena, vastavallankumouksellisena, ep\u00e4is\u00e4nmaallisena. Sittemmin h\u00e4n ty\u00f6skenteli vuosikymmeni\u00e4 propagandapiirt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Ranskalaissyntyisen k\u00e4sikirjoittajan P. \u00d4ti\u00e9n kanssa laaditun omael\u00e4m\u00e4kerrallisen <em>Minun Kiinani<\/em> -sarjakuvatrilogian 254-sivuinen ensimm\u00e4inen osa <em>Is\u00e4n aika<\/em> (suom. Saara P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen, WSOY 2011) luotaa Lin el\u00e4m\u00e4\u00e4 h\u00e4nen vanhempiensa tapaamisesta aina j\u00e4rkytyksen hetkeen: kun Li kuulee Kansan Vapautusarmeijan taistelutovereidensa kanssa Suuren Ruorimiehen, puhemies Mao Zedongin kuolemasta.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/MinunKiinani1.jpg\" alt=\"\" width=\"620\" height=\"441\" \/><\/p>\n<p>Jossakin mieless\u00e4 tarina tuo mieleen juuri sellaiset \u201ditsekritiikit\u201d, joita Li punakaartilaistovereineen pakotti opettajansa ja muut porvarien h\u00e4nnystelij\u00e4t kirjoittamaan. Li ei erityisemmin s\u00e4\u00e4li itse\u00e4\u00e4n tai puolustele valintojaan. J\u00e4lkiviisaana h\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4 erehtyneens\u00e4 itse, tehneens\u00e4 ratkaisunsa itse, eik\u00e4 vain menneens\u00e4 ajopuuna virran mukana.<\/p>\n<p>Toisaalta piirrokset ja teksti v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s erinomaisen hyvin punakaartilaisuuden lumon. Oli upea tunne olla osa joukkoa, oli mielett\u00f6m\u00e4n upea tunne olla osa joukkoa, joka <em>tiesi <\/em>olevansa oikeassa. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Suomesta on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastaavia (onneksi ainakin viel\u00e4 paljon lievempi\u00e4 ja pienimuotoisempia) versioita aiheesta: l\u00e4tk\u00e4huuma, Perussuomalaiset, Suomen Sisu. Yht\u00e4 lailla pieni\u00e4 h\u00e4iv\u00e4hdyksi\u00e4 oikeassa olevan joukon mukana kulkemisen silmitt\u00f6m\u00e4n upeasta tunteesta pystyi kokemaan 1980-luvun isoilla rauhanmarsseilla. Joskus rockkonserteissakin.<\/p>\n<p>Kiinassa vain tapahtui samoin kuin Suomessa vuonna 1918: oikeassa oleminen muuttui terroriksi, rakentaminen repimiseksi, j\u00e4rjen puhuminen silmitt\u00f6m\u00e4ksi v\u00e4kivallaksi. Suomessa (sek\u00e4 valkoisesta ett\u00e4 punaisesta) terrorista joutui luultavasti k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n suurempi prosenttiosuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kuin Kiinassa, mutta Kiinassa absoluuttinen uhrim\u00e4\u00e4r\u00e4 on tietenkin monimiljoonakertainen. Toipuminen kest\u00e4\u00e4 kauan, eik\u00e4 Kiinan tuloerojen viime vuosikymmenien karkaaminen k\u00e4sist\u00e4 ainakaan helpota asiaa.<\/p>\n<p>Lin kuvaamassa Mao-kultissa on my\u00f6s paljon Kekkos-kultin piirteit\u00e4, aina vanhan miehen urheilusuoritusten ylist\u00e4miseen ja heikkenev\u00e4n (fyysisen ja henkisen) terveyden sinnikk\u00e4\u00e4seen salailuun asti. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Kiinasta l\u00f6ytyy yht\u00e4 lailla Mao-nostalgiaa kuin Suomesta Kekkosen ajan nostalgiaa: kaipuuta aikaan, jolloin el\u00e4m\u00e4 oli selke\u00e4\u00e4, johtajat arvostelun yl\u00e4puolella, maailma jaettavissa selke\u00e4sti hyviin ja pahoihin.<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan <em>Minun Kiinani<\/em> on erinomaisen valaiseva kertomus, eik\u00e4 sen kuvaama aika ja ajattelu ole valitettavasti kadonnut mihink\u00e4\u00e4n, vaikka punalippujen tilalla saattaakin n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 olla esimerkiksi siniristilippuja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen vuosien mittaan lukenut melkoisen liudan erilaisia kuvauksia lapsuudesta ja nuoruudesta Kiinan kohtalonvuosina, Suuren Harppauksen aiheuttaman n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n ja Kulttuurivallankumouksen monessa suhteessa l\u00e4hinn\u00e4 anarkismia l\u00e4hennelleen kaaoksen aikana. Useimpien kirjoittajat ovat olleet taustaltaan ylimys- tai porvarissuvusta, juuri niist\u00e4 pienist\u00e4 yhteiskuntaryhmist\u00e4 jotka menestyiv\u00e4t loistavasti keisarikunnan loppuaikoina ja pystyiv\u00e4t &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3283\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Kun me olimme me, ja me olimme oikeassa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,5,21],"tags":[],"class_list":["post-3283","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kiina","category-kirjallisuus","category-kulttuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3283","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3283"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3283\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3287,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3283\/revisions\/3287"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}