{"id":3254,"date":"2011-05-12T19:19:54","date_gmt":"2011-05-12T17:19:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3254"},"modified":"2011-05-12T19:19:54","modified_gmt":"2011-05-12T17:19:54","slug":"paassa-soi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3254","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4ss\u00e4 soi"},"content":{"rendered":"<p><strong>Daniel Levitinin<\/strong> kirjaan <em>This Is Your Brain On Music: Understanding a Human Obsession<\/em> (Dutton, 2006, Timo Paukun suomennoksena nimell\u00e4 <em>Musiikki ja aivot : ihmisen er\u00e4\u00e4n pakkomielteen tiedett\u00e4<\/em>, Terra Cognita 2010) on tullut t\u00f6rm\u00e4tty\u00e4 niin monessa kirjassa ja muussa yhteydess\u00e4, ett\u00e4 pakkohan se oli hankkia ja lukea.<a href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/Levitin1.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-3255\" title=\"This is Your Brain on Music\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/Levitin1-235x300.jpg\" alt=\"\" width=\"235\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/Levitin1-235x300.jpg 235w, https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/wp-content\/uploads\/2011\/05\/Levitin1.jpg 393w\" sizes=\"auto, (max-width: 235px) 100vw, 235px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Muusikkona ja \u00e4\u00e4nitetuottajana uransa aloittanut <a href=\"http:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Daniel_Levitin\" target=\"_blank\">Levitin<\/a> on erityisesti musiikin hermostollisista vaikutuksista kiinnostunut aivotutkija. Rokkitaustan(kin) ansiosta h\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 muutamia euroamerikkalaisia akateemikkoja perinteisesti vaivanneita sudenkuoppia: vaikka monessa suhteessa h\u00e4n l\u00e4hestyykin musiikin teoriaa nimenomaan l\u00e4nsimaisten musiikkityylien ja -perinteiden kautta (ja h\u00e4n tuntuu lopettaneen uuteen musiikkiin perehtymisen joskus 1980-luvun loppupuolella), h\u00e4n on sent\u00e4\u00e4n melkoisen hyvin tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 pelkk\u00e4 (eurooppalainen) klassinen tai (angloamerikkalainen) rock ovat vain pari pient\u00e4 pisaraa musiikillisten tyylien valtameress\u00e4 &#8211; ja ett\u00e4 etenkin klassisen musiikin rituaaleihin kuuluva \u00e4\u00e4neti paikallaan istuminen musiikkia passiivisesti kuunnellessa on melkoisen kummallinen poikkeus maailman musiikinkuunteluk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, ja monessa suhteessa ihmiselle jopa luonnotonta. L\u00e4hes kaikkialla musiikkiin kuuluu liikkuminen, tanssiminen &#8211; ja oma musiikin tekeminen: soittamisen ja s\u00e4velt\u00e4misen j\u00e4tt\u00e4minen &#8221;eksperteille&#8221; on sekin aika kummallinen, tuore ilmi\u00f6.<\/p>\n<p>Suurimman osan kirjaa Levitin k\u00e4y l\u00e4pi viime vuosikymmenien aivotutkimuksen havaintoja siit\u00e4, miten musiikki n\u00e4kyy aivojemme fysikaalisessa, ulkoa p\u00e4in havaittavassa toiminnassa. \u00c4\u00e4nen ja eri taajuisten \u00e4\u00e4nien aivojen hermoverkoissa aiheuttamat reaktiot ovat monessa suhteessa paljon syvemm\u00e4ll\u00e4 kuin monet muut aistimukset, ja ulottuvat isoaivokuoren harmaista poimuista aina pikkuaivojen &#8221;liskoaivo&#8221;-osaan saakka. Musiikki on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa my\u00f6s lapsen varhaiskehityksess\u00e4, aina kohdun sis\u00e4ll\u00e4 kuunnellusta \u00e4\u00e4nimaisemasta puheen oppimiseen asti. Levitin on monen muun lailla sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 musiikki saattaa hyvinkin olla puhetta vanhempi kommunikaatiomuoto ihmislajin kehityshistoriassa.<\/p>\n<p>Levitin tarjoaa melkoisen kirjon erilaisia teorioita, n\u00e4kemyksi\u00e4 ja osin kesken\u00e4\u00e4n ristiriidassa olevia tutkimustuloksia yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4n pakottaa niit\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n yksioikoiseen, ehdottomaan &#8221;tieteelliseen totuuteen&#8221;. Siit\u00e4 pisteet: ei tieteess\u00e4 ole olemassakaan absoluuttisia totuuksia, ja ainakin minun ajatuksiani lenn\u00e4tt\u00e4\u00e4 paremmin monenlaisten mahdollisuuksien kirjo kuin mik\u00e4\u00e4n ehdottomuuksien umpikuja. Pohdiskellessaan kirjan lopussa musiikin ja ihmisen yhteist\u00e4 evoluutiota h\u00e4n kyll\u00e4 sortuu monien muiden varsinaisen evoluutiotutkimuksen ulkopuolisten tieteilij\u00f6iden tapaan arvioimaan asioita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden lis\u00e4\u00e4ntymismahdollisuuksien kautta. Musiikin tapauksessa t\u00e4m\u00e4 tuntuu tavallistakin, k\u00f6h, riitasointuisemmalta: musiikkihan on suurelta osin <em>yhteis\u00f6llist\u00e4<\/em> toimintaa, aina parvi\u00e4lyk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen asti, ja musiikin evolutiivinen merkitys on hyvinkin saattanut olla sen <em>yhteis\u00f6n<\/em> selviytymis- ja lis\u00e4\u00e4ntymismahdollisuuksia parantavissa tekij\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Joka tapauksessa kiinnostava, selke\u00e4lukuinen ja valaiseva kirja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Daniel Levitinin kirjaan This Is Your Brain On Music: Understanding a Human Obsession (Dutton, 2006, Timo Paukun suomennoksena nimell\u00e4 Musiikki ja aivot : ihmisen er\u00e4\u00e4n pakkomielteen tiedett\u00e4, Terra Cognita 2010) on tullut t\u00f6rm\u00e4tty\u00e4 niin monessa kirjassa ja muussa yhteydess\u00e4, ett\u00e4 pakkohan se oli hankkia ja &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=3254\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">P\u00e4\u00e4ss\u00e4 soi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,15,19],"tags":[],"class_list":["post-3254","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-musiikki","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3254","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=3254"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3254\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3262,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/3254\/revisions\/3262"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=3254"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=3254"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=3254"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}