{"id":298,"date":"2008-12-23T10:44:07","date_gmt":"2008-12-23T07:44:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=298"},"modified":"2010-07-15T16:32:52","modified_gmt":"2010-07-15T13:32:52","slug":"arkista-elamaa-avaruudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=298","title":{"rendered":"(Arkista) el\u00e4m\u00e4\u00e4 avaruudessa"},"content":{"rendered":"

Robert Zimmerman: Leaving Earth. Space stations, rival superpowers and the quest for interplanetary travel.<\/em> Joseph Henry Press, Washington DC, 2003.<\/strong><\/p>\n

\"\"T<\/strong><\/big>\u00e4ytyyp\u00e4 tunnustaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja kertoo sellaisesta avaruuslentojen historiasta josta olen tiennyt tavattoman ja nolon v\u00e4h\u00e4n. Yleens\u00e4 historiikeilla on taipumus keskitty\u00e4 heihin, jotka meniv\u00e4t jonnekin ensimm\u00e4isin\u00e4. Zimmerman kertoo heist\u00e4, jotka ovat viett\u00e4neet avaruudessa pisimpi\u00e4 aikoja. Puolitoista vuotta arkip\u00e4ivi\u00e4 Maata kiert\u00e4v\u00e4ll\u00e4 radalla ei ehk\u00e4 tunnu kovin mediaseksikk\u00e4\u00e4lt\u00e4, mutta Zimmerman kirjoittaa niin hyvin, ett\u00e4 yli nelisataasivuinen kirja sujahtaa melkoisella vauhdilla.<\/p>\n

Sujuvuuteen vaikuttaa ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s jossakin mieless\u00e4 varsin kapean n\u00e4k\u00f6kulman valinta: Zimmerman on kiinnostunut avaruusasemista l\u00e4hinn\u00e4 valmistelevina projekteina planeettainv\u00e4lisille avaruuslennoille. H\u00e4n siteeraakin lopussa astronauttia, joka ehdotti puolipiloillaan, ett\u00e4 kansainv\u00e4liseen avaruusasemaan ISS:\u00e4\u00e4n<\/em> laitettaisiin pari moottoria lis\u00e4\u00e4 ja ohjattaisiin koko h\u00f6sk\u00e4 kohti Marsia. Muu avaruusasemilla tehty ja teht\u00e4v\u00e4 tutkimusty\u00f6 j\u00e4\u00e4 suuren kysymyksen varjoon: Pystyyk\u00f6 ihminen el\u00e4m\u00e4\u00e4n painottomassa avaruudessa riitt\u00e4v\u00e4n kauan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen toisille planeetoille (ja takaisin), ja onko h\u00e4n sellaisen matkan j\u00e4lkeen toimintakuntoinen voidakseen toimia toisen planeetan pinnalla?<\/p>\n

Amerikkalaiselle lukijakunnalle kirjoittava Zimmerman joutuu samalla kirjaamaan melkoisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n Neuvostoliiton viimeisten vuosikymmenien ja uuden Ven\u00e4j\u00e4n ensimm\u00e4isen vuosikymmenen historiaa – sill\u00e4 avaruusasemien historia on hyvin pitk\u00e4lti ven\u00e4l\u00e4isen avaruustutkimuksen historiaa. Lyhytik\u00e4isen Skylabin<\/em> <\/a>ja muutaman ISS<\/em><\/a>-moduulin v\u00e4lisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 Yhdysvaltain avaruushallinto NASA sai t\u00e4ll\u00e4 alalla aikaiseksi vain puolivalmiita piirrustuksia Freedom<\/em>-asemasta, joka ei koskaan lent\u00e4nyt. Zimmermanille nykyinen NASA onkin hyvin neuvostoliittolaishenkinen virasto, joka ei kykene juuri muuhun kuin maksamaan palkkoja jatkuvasti paisuvalle virkamieskunnalleen ja v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n ja peittelem\u00e4\u00e4n astronauttien kohtaamia melkein-katastrofeja. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n nyky-Ven\u00e4j\u00e4n (siis vuoden 2002) avaruushallinto ja -ohjelma ovat jo kauan toimineet paljon paremmalla pioneeri- ja yritt\u00e4j\u00e4hengell\u00e4 kuin byrokraattiset amerikkalaiset. Zimmerman on muutenkin yritt\u00e4jyyden, markkinatalouden (ns. ”vapauden”) ja muiden vanhan ajan amerikkalaisihanteiden horjumaton kannattaja, mutta sen ei kannata antaa h\u00e4irit\u00e4 mukavaa lukukokemusta, vaikkei itse olisikaan samaa mielt\u00e4. Avaruusasemien historia on joka tapauksessa ollut hyvin pitk\u00e4n aikaa neuvostoliittolaisten ja ven\u00e4l\u00e4isten kirjoittamaa historiaa, hyvin\u00e4 ja pahoina hetkin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Pohjaty\u00f6 tehtiin 1970- ja 1980-luvuilla Saljut<\/em><\/a>-asemilla, joista osa oli ainakin alkuaan tarkoitettu sotilask\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: siksi Saljut 3<\/em> ja Saljut 5<\/em> ovat (toistaiseksi) olleet historian ainoat aseistetut, miehitetyt avaruusalukset: molempien runkoon oli rakennettu 23-millinen konetykki. Ainakin Zimmermanin tekstist\u00e4 saa kuitenkin k\u00e4sityksen, ett\u00e4 sotilaallinen toiminta (l\u00e4hinn\u00e4 tiedustelu) j\u00e4i loppujen lopuksi aika v\u00e4h\u00e4iseksi osaksi asemien toimintaa: kirjan painotukset huomioon ottaen aihe on ehk\u00e4 vain sivuutettu muutamalla sivulauseella.<\/p>\n

Varsinainen ty\u00f6n sankari ja enn\u00e4tysten murskaaja oli tietenkin kaksikymment\u00e4 vuotta Maata kiert\u00e4v\u00e4ll\u00e4 radalla miltei koko ajan miehitettyn\u00e4 toiminut Mir<\/em><\/a>. T\u00e4ll\u00e4 asemalla osoitettiin, ett\u00e4 ihminen voi el\u00e4\u00e4 toimintakykyisen\u00e4 painottomassa tilassa ainakin puolitoista vuotta ja pysty\u00e4 toimimaan my\u00f6s Maan painovoiman piiriin palattuaan. Aseman v\u00e4ki osoitti my\u00f6s, ett\u00e4 avaruusalus voidaan pit\u00e4\u00e4 toimintakuntoisena vuosikausia, ja – mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 – se on mahdollista my\u00f6s korjata avaruudessa. Etenkin viimeisin\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6vuosinaan Mirin<\/em> historia tuntuu Zimmermanin kirjan mukaan olleen ennen kaikkea hengenvaarallisista l\u00e4helt\u00e4 piti -tilanteista selvi\u00e4mist\u00e4 ja yh\u00e4 nopeammin rapistuvan laitteiston h\u00e4t\u00e4korjauksia.<\/p>\n

Zimmerman puhuu paljon my\u00f6s avaruuslent\u00e4jien psykologisesta dynamiikasta sek\u00e4 toisaalta aseman v\u00e4en ja maahenkil\u00f6st\u00f6n vuorovaikutuksesta. H\u00e4nelle asemat ovat ennen kaikkea valmistautumista vuosien mittaisiin avaruuslentoihin, joilla henkil\u00f6konflikteista on selvitt\u00e4v\u00e4 samalla tavalla omin voimin. H\u00e4n murehtii my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ISS<\/em>:n v\u00e4est\u00e4 on tehty entist\u00e4 riippuvaisempaa maahenkil\u00f6kunnan laatimista minuuttiaikatauluista: vanhojen Saljutien<\/em> ja Mirin<\/em> alkuaikojen kosmonauttien vapaus ja p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta vuorokausirytmiens\u00e4 ja ty\u00f6teht\u00e4viens\u00e4 suhteen on mennytt\u00e4. Zimmermanille t\u00e4m\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 asemien kyky\u00e4 toimia planeettalentojen koelaboratorioina ja tekee niist\u00e4 siten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja tavoitteettomia.<\/p>\n

Historiankirjoituksensa lomassa Zimmerman muistaa my\u00f6s puhua paljon avaruusasemien ja etenkin kansainv\u00e4listen avaruuslentojen propagandatavoitteista. H\u00e4nen mukaansa etenkin Leonid Bre\u017enev<\/a> ja Bill Clinton<\/a> suhtautuivat avaruuslentoihin miltei yksinomaan propagandav\u00e4linein\u00e4. H\u00e4n muistaa mainita Clintonin hyl\u00e4nneen Freedom<\/em>-asemasuunnitelman aivan liian kalliina, mutta suoltaneen sittemmin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 paljon rahaa ven\u00e4l\u00e4isille ja Mir<\/em>-aseman toimintaa kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n nimiss\u00e4. Zimmerman ei halua yhteisty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n haluaa kilpailua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Robert Zimmerman: Leaving Earth. Space stations, rival superpowers and the quest for interplanetary travel. Joseph Henry Press, Washington DC, 2003. T\u00e4ytyyp\u00e4 tunnustaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirja kertoo sellaisesta avaruuslentojen historiasta josta olen tiennyt tavattoman ja nolon v\u00e4h\u00e4n. Yleens\u00e4 historiikeilla on taipumus keskitty\u00e4 heihin, jotka meniv\u00e4t jonnekin … Jatka artikkeliin (Arkista) el\u00e4m\u00e4\u00e4 avaruudessa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,18,28],"tags":[],"class_list":["post-298","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-meni-jo","category-tekniikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/298","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=298"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/298\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1949,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/298\/revisions\/1949"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=298"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=298"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=298"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}