{"id":2929,"date":"2011-03-05T11:15:12","date_gmt":"2011-03-05T09:15:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2929"},"modified":"2011-03-05T11:15:12","modified_gmt":"2011-03-05T09:15:12","slug":"corto-maltese-toolossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2929","title":{"rendered":"Corto Maltese T\u00f6\u00f6l\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

M<\/strong><\/big>inulta meni kauan kiinnostua Hugo Prattin Corto Maltese<\/em> -sarjakuvista. Olin selaillut niit\u00e4 satunnaisesti ja tari, mutta jokin Prattin ilmaisussa t\u00f6kki. Yksi todenn\u00e4k\u00f6inen syy selvisi sitten, kun aloin perehty\u00e4 Prattin tutantoon ja k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 h\u00e4n on aikaisemmin kirjoittanut Korkeaj\u00e4nnitys<\/em>-tarinoita. Luin Korkkareita<\/em> nuorena paljonkin*, mutta erityisesti Viidakon Korkeaj\u00e4nnitys<\/em> -lehdiss\u00e4 oli usein piirt\u00e4j\u00e4, josta en lainkaan tyk\u00e4nnyt: h\u00e4nen luonnosmainen tyylins\u00e4 poikkesi melkoisesti muiden piirt\u00e4jien \u201drealistisesta\u201d, tummavarjoisesta mustavalkoj\u00e4ljest\u00e4.\u00a0 Lapsi ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovin innoissaan erilaisuudesta.<\/p>\n

Vasta joskus 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 p\u00e4\u00e4tin sivist\u00e4\u00e4 itse\u00e4ni ja lainasin kaikki Corto<\/em>-albumit mit\u00e4 Tikkurilan kirjastosta l\u00f6ytyi. Visuaalisesti hienoimpaan p\u00e4\u00e4h\u00e4n kuuluva Corto Maltese Etel\u00e4merell\u00e4<\/em> auttoi totuttautumaan piirrostyyliin \u2013 ja tarinathan olivat historiasta ja merenkulusta kiinnostuneelle v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lumoavia.<\/p>\n

Corto Maltesen seikkailujen<\/em><\/a> siirt\u00e4miseen Q-teatterin n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle suhtauduin yht\u00e4 lailla ep\u00e4luuloisesti. Eilinen esitys vahvisti osan ep\u00e4luuloja, mutta kumosi toisia. Tommi Korpela oli sopivasti Corton n\u00e4k\u00f6inen, vaikka ei ollutkaan s\u00e4\u00e4st\u00e4nyt nen\u00e4jobia varten**. Jani Volasen Rasputin-hahmo oli paljon parempi kuin ennakkokuvista olisi voinut p\u00e4\u00e4tell\u00e4. Pirjo Lonka,\u00a0 Taisto Oksanen, Janne Hyyti\u00e4inen ja Kreeta Salminen selvisiv\u00e4t lukuisista roolinvaihdoksistaan aikamoisen tyylikk\u00e4\u00e4sti. Oksasen hahmoista tyylipuhtaalla Adolf Ehrnrooth -nuotilla ideologiaansa julistanut ven\u00e4l\u00e4isparooni oli suorastaan hykerrytt\u00e4v\u00e4. Tarina poukahteli nihilistisest\u00e4 tappamisesta koskettavaan v\u00e4litt\u00e4miseen ja humanismiin albumien lailla. Tarinan matkan edetess\u00e4 Venetsiasta Samarkandiin vastaan poukahteli Corton vanhoja tuttuja aivan samaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n tyyliin mit\u00e4 albumeissakin: n\u00e4ytelm\u00e4 turvautui takaumiin, albumien lukijan oli kaivettava esiin aikaisempia albumeita jos halusi saada selville, mist\u00e4 oli kyse ja millainen Corton suhde kuhunkin oli ollut.<\/p>\n

Omalta kannalta katsoen t\u00e4m\u00e4 runsas takaumien k\u00e4ytt\u00f6 olikin yksi n\u00e4ytelm\u00e4n kolmesta isommasta ongelmasta: ne rikkoivat jo muutenkin mutkikasta, poukkoilevaa ja osin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4kin tarinaa. Toinen ongelma olivat Corton unet ja yksinpuhelut. Prattin Corto pysyy kaiken kaikkiaan arvoituksena sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lleen ett\u00e4 lukijoilleen: h\u00e4nen motiivinsa j\u00e4\u00e4v\u00e4t ep\u00e4selviksi, sill\u00e4 h\u00e4n ei koskaan selit\u00e4 niit\u00e4 kuin korkeintaan puolinaisilla heitoilla, joihin kukaan ei usko. N\u00e4ytelm\u00e4 yritti aukaista hahmon psyyke\u00e4, eik\u00e4 se v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tee hyv\u00e4\u00e4 (t\u00e4lle) n\u00e4ytelm\u00e4lle tai sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6lle. Laivaton kapteeni Corto Maltese ihmisen\u00e4 on arvoitus, ja siin\u00e4 on h\u00e4nen lumonsa.<\/p>\n

Ajoittain hyvinkin luonnosmaisesta piirustustyylist\u00e4 huolimatta Hugo Prattin tarinoiden oleellinen osa ovat milj\u00f6\u00f6t: 1900-luvun alkupuolen kadonnut monikulttuurisuus kansoineen ja tapoineen, aatelisineen ja anarkisteineen, pappeineen ja nihilisteineen, vapaustaistelijoineen ja seikkailijoineen. Pratt on perehtynyt aiheisiinsa ja albumit kertovat kiinnostavalla tavalla toista maailmansotaa edelt\u00e4vien aikojen niist\u00e4 alueista ja konflikteista, joita suomalainen(kaan) historianopetus ei ole koskaan ollut kovin kiinnostunut. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 puoli j\u00e4\u00e4 korkeintaan muutamien hassujen tyyppien lavalle (tai katsomoon) poukahtamisen varaan.<\/p>\n

Cortonsa<\/em> lukeneelle n\u00e4ytelm\u00e4 oli kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kiinnostava ja oikeastaan toimi niin hyvin, kuin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hankalista l\u00e4ht\u00f6kohdista ponnistava n\u00e4ytelm\u00e4 ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 voi toimia. Hugo Prattin tuotantoa tuntemattomalle, luullakseni, sen lumo j\u00e4\u00e4nee edelleenkin h\u00e4m\u00e4r\u00e4ksi.<\/p>\n

___<\/small><\/p>\n

* Olen varma, ett\u00e4 nuoruuden vapaaehtoinen altistuminen valtavalle m\u00e4\u00e4r\u00e4lle sotasarjakuvia ja -kirjallisuutta sai minut tymp\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n aiheeseen niin perusteellisesti, ett\u00e4 t\u00e4ysi-ik\u00e4isyyden koittaessa sivariin meneminen oli itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4 vaihtoehto.
\n** Kramppeja ja nyrj\u00e4hdyksi\u00e4<\/em> -viite, kuten kaikki kulttuurillisesti sivistyneet lukijani ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tunnistivatkin.<\/small><\/p>\n

<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Minulta meni kauan kiinnostua Hugo Prattin Corto Maltese -sarjakuvista. Olin selaillut niit\u00e4 satunnaisesti ja tari, mutta jokin Prattin ilmaisussa t\u00f6kki. Yksi todenn\u00e4k\u00f6inen syy selvisi sitten, kun aloin perehty\u00e4 Prattin tutantoon ja k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 h\u00e4n on aikaisemmin kirjoittanut Korkeaj\u00e4nnitys-tarinoita. Luin Korkkareita nuorena paljonkin*, mutta erityisesti … Jatka artikkeliin Corto Maltese T\u00f6\u00f6l\u00f6ss\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"class_list":["post-2929","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2929","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2929"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2929\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2933,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2929\/revisions\/2933"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2929"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2929"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2929"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}