{"id":2918,"date":"2011-03-02T14:24:54","date_gmt":"2011-03-02T12:24:54","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2918"},"modified":"2011-03-02T14:24:54","modified_gmt":"2011-03-02T12:24:54","slug":"kaikki-on-maalaisten-syyta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2918","title":{"rendered":"Kaikki on maalaisten syyt\u00e4"},"content":{"rendered":"

K<\/strong><\/big>aksi kirjaa, jotka tuntuivat jo etuk\u00e4teen parilta: John Newtonin The Roots of Civilisation \u2013 Plants that Changed the World<\/em> (Pier 9, 2009) ja Spencer Wellsin Pandora\u2019s Seed \u2013 The Unforeseen Cost of Civilization<\/em> (Allen Lane, 2010).<\/p>\n

\"\"The Roots of Civilisation<\/em> l\u00e4hentelee ns. kahvip\u00f6yt\u00e4kirjaa: se on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4, vanhoilla opetustaulutyylisill\u00e4 v\u00e4ripiirroksilla kuvitettu kevyehk\u00f6 johdatus kasvilajeihin, jotka ovat tehneet ihmiskunnasta sit\u00e4 mit\u00e4 se on nyky\u00e4\u00e4n: ruokakasvien ohella on esitelty nautintoaineita, maustekasveja, kuitukasveja, v\u00e4riainekasveja, psykoaktiivisia aineita tuottavia kasveja ja lemmenl\u00e4\u00e4kkeiksi k\u00e4ytettyj\u00e4 kasveja. Kepeydest\u00e4 huolimatta tietoa on paljon: minulle esimerkiksi oli uutta, ett\u00e4 arkeologisten l\u00f6yt\u00f6jen perusteella oopiumia on valmistetty p\u00e4ihteeksi kauan ennen kuin alkoholia (joskaan en usko ihmisen poikenneen kehityshistoriansa aikana muusta nis\u00e4k\u00e4skunnasta, joka riemumielin k\u00e4y vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4rvit aina jos sattuu kohdalle vaikkapa k\u00e4yneit\u00e4 marjoja.)<\/p>\n

Newtonin kirjaa on mukava lueskella pikku hiljaa, muiden kirjojen ohessa, kasvi tai pari silloin t\u00e4ll\u00f6in.<\/p>\n

National Geographic Societyss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4 ja Cornellin yliopistossa professorina toimiva geneetikko\/antropologi Spencer Wells on sek\u00e4 syv\u00e4llisempi ett\u00e4 poleemisempi. H\u00e4n l\u00e4htee ihmisen perim\u00e4st\u00e4 ja kahdesta ajanjaksosta, joiden seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t geeneiss\u00e4mme viel\u00e4kin. Toinen tapahtui noin 80 000 vuotta sitten, jolloin ihminen el\u00e4inlajina oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 sukupuuttoon: arvioiden mukaan hengiss\u00e4 selvisi vain parisentuhatta yksil\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n \u201dpopulaatiopullonkaulan\u201d ansiosta olemme edelleenkin toistemme kanssa geneettisesti l\u00e4hes identtisi\u00e4 eik\u00e4 nykyisin el\u00e4v\u00e4\u00e4 ihmiskuntaa voi mill\u00e4\u00e4n geneettisesti mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla jakaa rotuihin.<\/p>\n

Toinen j\u00e4ristys tapahtui aivan \u00e4skett\u00e4in, vaivaiset kymmenkuntatuhatta vuotta sitten. Kyseess\u00e4 oli ilmastonmuutos: maailmanlaajuinen lauha ja l\u00e4mmin kausi p\u00e4\u00e4ttyi ns. nuorempaan dryaskauteen<\/a>. Edelt\u00e4v\u00e4n leppe\u00e4n ajan kuluessa ihmiskunta oli levinnyt syntysijoiltaan Afrikasta muillekin mantereille. Runsaan ravinnon ja (ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4j\u00e4kulttuureille tyypillisen) runsaan vapaa-ajan ansiosta ihmiskunta oli lis\u00e4\u00e4ntynyt varsin vauhdikkaasti. Kun s\u00e4\u00e4 kylmeni ja ravintokasvillisuus v\u00e4heni, oli pakko keksi\u00e4 jotakin. Samankaltaisia ratkaisuja keksittiin suunnilleen (muutaman tuhannen vuoden tarkkudella) samoihin aikoihin monella Maapallon kulmalla: maanviljelys ja karjanhoito.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oli, tietysti, monessakin suhteessa j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4 muutos. Aikaisemmin ihmiset olivat el\u00e4neet kuten muutkin el\u00e4imet ja sy\u00f6neet mit\u00e4 saivat, mit\u00e4 kohdalle tuli. Jos t\u00e4\u00e4lt\u00e4 ei l\u00f6ytynyt riitt\u00e4v\u00e4sti ruokaa, muutettiin tuonne tutkimaan, olisiko siell\u00e4 paremmin. Yhteis\u00f6t olivat pieni\u00e4, arvioiden mukaan (ja 1900-luvun mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4kulttuurien perusteella) suunnilleen 150-henkisi\u00e4. V\u00e4kivaltaa oli, mutta sotia ei k\u00e4yty: miksi olisikaan k\u00e4yty, kun muilla ei ollut mit\u00e4\u00e4n sen kummempaa omaisuutta eik\u00e4 kukaan ollut niin naurettava, ett\u00e4 olisi mennyt v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotakin joutavanp\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 maapl\u00e4ntti\u00e4 \u201domakseen\u201d?<\/p>\n

Sen j\u00e4lkeen kaikki oli toisin. Sek\u00e4 maanviljely ett\u00e4 karjanhoito vaativat pitk\u00e4aikaista suunnittelua ja maanviljely pitk\u00e4lti my\u00f6s yhteen paikkaan asettumista. V\u00e4hitellen yhteis\u00f6t paisuivat, organisoituivat \u2013 ja eriarvoistuivat: \u00c7atal H\u00fcy\u00fckin<\/a> kaltaisissa varhaisimmissa kiinte\u00e4mmiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 talot olivat viel\u00e4 jokseenkin samankokoisia, mutta pian jotkut oppivat ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n itselleen enemm\u00e4n tavaraa ja tilaa kuin olisivat oikeastaan tarvinneetkaan. Vaikka sitten v\u00e4kivalloin: n\u00e4ihin aikoihin ihmiskunta oppi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisi\u00e4 sotia. Ravitsemus yksipuolistui, sill\u00e4 monet ihmisen luontaiset ravinnonl\u00e4hteet eiv\u00e4t sopineet viljelt\u00e4viksi ainakaan kaikkialla. Ravitsemus my\u00f6s v\u00e4\u00e4ristyi, sill\u00e4 monien viljelykasvien energia on ihmiselle huonosti sopivien hiilihydraattien muodossa. Hengiss\u00e4pysymiseen tarvittavan elannon hankkimiseen kuluvien ty\u00f6tuntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 moninkertaistui verrattuna jopa karujen seutujen ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4jiin. My\u00f6s tautiperint\u00f6 muuttui: ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4jien terveysongelmia ovat l\u00e4hinn\u00e4 tapaturmat, mutta etenkin karjatalouden vaatima geneettisten l\u00e4hisukulaisten majailu samoissa tiloissa ihmisen kanssa aloitti tartuntatautien ja epidemioiden ajanjakson.<\/p>\n

Vaikka ihmiskunta onkin geneettisesti perin yhten\u00e4ist\u00e4, muutamia paikallisia sopeutumia kehittyi. Pohjoisen Euraasian paimentolaiskulttuureissa syntyneen mutaation ansiosta joillakin aikuisilla s\u00e4ilyy aikuisi\u00e4ll\u00e4kin kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laktoosia ravinnokseen. S\u00e4\u00e4sken v\u00e4lityksell\u00e4 levi\u00e4v\u00e4n Plasmodium<\/em>-loisen kotiseuduilla muutamissa Afrikan ja Aasian kolkissa kehittyi mutaatio, joka parantaa vastustuskyky\u00e4 loisen aiheuttamalle malarialle: paha vain, ett\u00e4 tiettyin\u00e4, molemmilta vanhemmilta saatuina yhdistelmin\u00e4 t\u00e4m\u00e4 geenimuunnelma aiheuttaa my\u00f6s sirppisoluanemian kaltaisia vakavia sairauksia.<\/p>\n

Eip\u00e4 ihme, ett\u00e4 ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4j\u00e4kulttuureista kohti \u201dsivistyst\u00e4\u201d siirtymist\u00e4 murehditaan Raamatussakin<\/em> karkoituksena Paratiisista, jolloin ihmiskunta tuomittiin ty\u00f6h\u00f6n<\/em>.<\/p>\n

Mutta vaihtoehtojakaan ei ollut. Wells tarkastelee nykymaailman oikeastaan viimeist\u00e4 j\u00e4\u00e4nnett\u00e4 ker\u00e4ilij\u00e4-mets\u00e4st\u00e4j\u00e4kulttuurista: kalastusta. T\u00e4h\u00e4n asti meren satoa on vain korjattu, ei kylvetty, mutta t\u00e4m\u00e4(kin) paratiisillinen tila alkaa olla nyt peruuttamattomasti menetetty. Kalakantojen maailmanlaajuinen romahtaminen on pakottanut pohtimaan ja kokeilemaan muidenkin kuin vain lohikalojen viljely\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s muiden nykyiselle el\u00e4m\u00e4ntyylillemme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien raaka-aineiden maailmanlaajuiset varannot alkavat olla jotakuinkin lopussa. Wells siteeraa James Howard Kunstlerin kirjoitusta Washington Postissa<\/em>:<\/p>\n

\u201dMik\u00e4\u00e4n aurinko-, tuuli- tai ydinvoiman, etanolin, biodieselin, \u00f6ljyhiekan<\/a> tai k\u00e4ytetyn uppopaistorasvan yhdistelm\u00e4 ei salli meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 Wal-Martia, Disney Worldia ja moottoritieverkostoa \u2013 ei edes murto-osaa niist\u00e4. Meid\u00e4n on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 asiat toisella tavalla.\u201d<\/p><\/blockquote>\n

Wells huomauttaa, ett\u00e4 ainakin jossakin mieless\u00e4 pohjimmiltaan ihmiselle luonnollisinta el\u00e4m\u00e4ntapaa harjoittavat nyky-yhteiskunnan puitteissa ne, jotka ajelehtivat paskaduunista toiseen, palkkap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen, ker\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tai ajattelematta huomista, ilman mit\u00e4\u00e4n mik\u00e4 kiinnitt\u00e4isi heit\u00e4 tiettyyn paikkaan tai oikeastaan edes tiettyyn maahan. He el\u00e4v\u00e4t kuten ihmisen on tarkoitettu. Monessa suhteessa suurin ongelma ihmiskunnalle ovat \u2013 viimeisten kymmenen tuhannen vuoden aikana \u2013 olleet ne, jotka ker\u00e4\u00e4v\u00e4t itselleen enemm\u00e4n kuin (v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti) tarvitsevat, pist\u00e4v\u00e4t jemmaan pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle, hankkivat v\u00e4h\u00e4n ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Wells arvelee muutaman pikku ajatusloikan j\u00e4lkeen, ett\u00e4 maanviljelyn mukanaan kantama ajatus ymp\u00e4rist\u00f6n hallitsemisesta (ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimeen tulemisen sijaan) osaltaan on my\u00f6s aiheuttanut sen, ett\u00e4 nykyel\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme logos<\/em><\/a> dominoi mythosta<\/em>: antropologina h\u00e4n on seurannut viimeisten ker\u00e4ilij\u00e4kulttuurien tapaan siirt\u00e4\u00e4 katoavaa perint\u00f6\u00e4 sukupolvelta toiselle tarinoiden my\u00f6t\u00e4. H\u00e4n n\u00e4kee fundamentalismin nousun sek\u00e4 Yhdysvalloissa ett\u00e4 L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4 vastareaktiona logosin<\/em> suhteettomaan ylivaltaan, ehk\u00e4p\u00e4 jopa jonkinlaisena irrationaalisena (ja tosiasioista mit\u00e4\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4) kaipuuna kadotettuun menneisyyden paratiisiin.<\/p>\n

Tietyst\u00e4 ituhippi-puunhalaajahengest\u00e4\u00e4n sek\u00e4 toisinaan aivan turhan kautta rantain polveilevasta tyylist\u00e4\u00e4n huolimatta Pandora\u2019s Seed<\/em> on sujuvasti kirjoitettu, tiivis (parisataasivuinen), monitieteinen ja monipuolinen katsaus muutamiin keskeisiin tekij\u00f6ihin, joiden vuoksi ihmiskunta on nyt t\u00e4llaisessa tilanteessa kuin on. Siin\u00e4 mieless\u00e4 vallan suositeltavaa luettavaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaksi kirjaa, jotka tuntuivat jo etuk\u00e4teen parilta: John Newtonin The Roots of Civilisation \u2013 Plants that Changed the World (Pier 9, 2009) ja Spencer Wellsin Pandora\u2019s Seed \u2013 The Unforeseen Cost of Civilization (Allen Lane, 2010). The Roots of Civilisation l\u00e4hentelee ns. kahvip\u00f6yt\u00e4kirjaa: se on … Jatka artikkeliin Kaikki on maalaisten syyt\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[25,5,21,19,33],"tags":[],"class_list":["post-2918","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ilmasto","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-tieteet","category-ymparisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2918","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2918"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2918\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2925,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2918\/revisions\/2925"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2918"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2918"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2918"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}