{"id":289,"date":"2008-12-21T14:45:49","date_gmt":"2008-12-21T11:45:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=289"},"modified":"2010-07-15T16:32:58","modified_gmt":"2010-07-15T13:32:58","slug":"romantiikkaa-ja-liukukitarointia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=289","title":{"rendered":"Romantiikkaa ja liukukitarointia"},"content":{"rendered":"<p><strong>Mark Brend: <em>Rock and Roll Doctor. Lowell George: guitarist, songwriter and founder of Little Feat<\/em><\/strong>.<strong> Backbeat Books, San Francisco 2002.<\/strong><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/LowellGeorge.jpg\" alt=\"\" width=\"99%\" \/><\/p>\n<p><big><strong>I<\/strong><\/big>nnostuin Little Featista joskus 1980-luvun alkupuolella, samoihin aikoihin kun musiikillinen maailmani laajeni muutenkin moneen erilaiseen suuntaan. T\u00e4h\u00e4n aikaan b\u00e4ndi\u00e4 ei ollut olemassakaan: se koottiin uudelleen vasta jokunen vuosi my\u00f6hemmin, ja onnistuin uuden kokoonpanon n\u00e4kem\u00e4\u00e4nkin Roskildessa vuonna 1990. Taisin l\u00e4hte\u00e4 pois kesken encoreta, siin\u00e4 vaiheessa kun muutenkin turhaan muniinpuhaltelu-jammailuun sortunut b\u00e4ndi kutsui lavalle (sin\u00e4ns\u00e4 mainion) kitaristin Jeff Healeyn ja alkoi jamitella eniten inhoamaani Feat-biisi\u00e4 &#8221;A Apolitical Bluesia&#8221;. Jammailu on ihan kivaa jos siin\u00e4 on itse mukana soittamassa, mutta festivaalien p\u00e4\u00e4lava on moiselle puuhastelulle ihan v\u00e4\u00e4r\u00e4 paikka. Sit\u00e4 paitsi t\u00e4lt\u00e4 keikalta &#8211; samoin kuin 1990-luvun lopulla n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4ni Little Featin Tavastian-keikalta &#8211; puuttui jotakin aivan olennaista: laulaja\/lauluntekij\u00e4\/kitaristi\/b\u00e4ndinjohtaja Lowell George (1945-1979).<\/p>\n<p>Mark Brendin suppeahko el\u00e4m\u00e4kerta toteaa, ettei Little Featista ole koskaan tullut &#8221;oikeaa&#8221; kulttib\u00e4ndi\u00e4, kuten monista muista samanlaisia vaiheita kokeneista kohtalotovereistaan. Asiaa olisi kuulemma auttanut, jos Feat olisi hajonnut muutamia vuosia aikaisemmin (niin se kyll\u00e4 hajosikin, mutta kokosi rivins\u00e4 uudelleen) tai ett\u00e4 niiden viimeistenkin levyjen myynti olisi j\u00e4\u00e4nyt t\u00e4ysin olemattomaksi. Asiaa ei tietenk\u00e4\u00e4n auttanut sek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tullakseen toimeen b\u00e4ndin j\u00e4senet joutuivat repim\u00e4\u00e4n toimeentuloaan aivan muualta kuin l\u00e4hinn\u00e4 harrastukseksi laskettavasta b\u00e4ndist\u00e4, ja kohtuullisen hyvin\u00e4 soittajina he sattuivat p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aika hyvin studiohommissa. Viimeisten levyjen turhanp\u00e4iv\u00e4iset, ylipitk\u00e4t rockjazzviritelm\u00e4t ovat sit\u00e4 paitsi tehneet b\u00e4ndille j\u00e4lkij\u00e4tt\u00f6ist\u00e4 suosiota jatsipiireiss\u00e4, mik\u00e4 ei sek\u00e4\u00e4n edist\u00e4 kulttib\u00e4ndistatusta. Brendin ja minunkin mielest\u00e4ni Little Featin lumo on jossakin aivan muualla kuin soittotaidoissa ja hienoissa sointukuluissa.<\/p>\n<p>Brendin el\u00e4m\u00e4kerta painottuu, harvinaista kyll\u00e4, hyvin pitk\u00e4lti musiikkiin ja sivuaa jopa jonnin verran soitto- ja laiteteknisi\u00e4 asioita. Georgen yksityisel\u00e4m\u00e4 j\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti rauhaan, siihen viitataan l\u00e4hinn\u00e4 siin\u00e4 vaiheessa kun tolkuton bailaaminen, tupakointi ja kokaiinin k\u00e4ytt\u00f6 alkoivat rapauttaa nopeasti nuoren miehen terveytt\u00e4 ja veiv\u00e4t h\u00e4nelt\u00e4 lauluntekemisen lahjan jo monta vuotta ennen kuolemaa syd\u00e4nkohtaukseen 34-vuotiaana. Brend antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osien rivien v\u00e4liss\u00e4kin, ett\u00e4 monesti Featin sis\u00e4isen\u00e4 valtataisteluna toisaalta Georgen ja toisaalta kakkoskitaristi Paul Barr\u00e8ren ja kosketinsoittaja Bill Paynen v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4hty johtajuuden liukuminen pois Georgelta johtui pitk\u00e4lti siit\u00e4 ettei Georgesta oikein ollut siin\u00e4 vaiheessa johtamaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n: h\u00e4n otti komennon k\u00e4siins\u00e4 taas hienon livelevyn <em>Waiting for Columbusin<\/em> viimeistelyvaiheissa. Siin\u00e4 vaiheessa Feat oli kuitenkin hajonnut (taas!) ja Georgen soolourakin p\u00e4\u00e4ttyi ennen kuin oli p\u00e4\u00e4ssyt kunnolla vauhtiin.<\/p>\n<p>Little Feat on merkitt\u00e4v\u00e4 b\u00e4ndi oikeastaan kahdesta syyst\u00e4. Ensinn\u00e4kin b\u00e4ndin levyilt\u00e4 l\u00f6ytyy tylsemm\u00e4n materiaalin lomasta melkoinen liuta todella kauniita lauluja. Osa on kuultu sittemmin (ja jo 70-luvun alussa) muiden cover-versiohittein\u00e4, melkoinen osa on sen verran omintakeisia ettei niit\u00e4 ole ollut kovinkaan helppoa versioida. Toiseksi b\u00e4ndin taito yhdistell\u00e4 monenlaisia tyylisuuntia &#8211; ensin autotallirockia, bluesia,\u00a0 psykedeliaa ja kantria, sittemmin my\u00f6s neworleansilaista polyrytmiikkaa, maailmanmusiikkia ja jazzia &#8211; oli osaltaan h\u00e4lvent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tyylisuuntien siihen asti tiukkoja raja-aitoja. Muusikkona Lowell George kehitti slide-kitaransoittoa my\u00f6s aivan uusiin suuntiin siihenastisesta blues-traditiosta. On vaikeaa kuvitella, ett\u00e4 esimerkiksi Sonny Landreth soittaisi niin kuin soittaa ilman Georgen vaikutusta. Little Featin levyill\u00e4 ja keikoillakin mukana olleen Bonnie Raittin kohdalla vaikutteet ovat tietysti my\u00f6s aivan ilmeisi\u00e4. Olen itsekin melkoinen liukukitaroinnin fani (ja yritt\u00e4nyt itsekin jonnin verran opetella t\u00e4t\u00e4 soittotekniikkaa), ja runsas, tyylik\u00e4s slide-soundin k\u00e4ytt\u00f6 lienee alun perinkin ollut niit\u00e4 asioita jotka Featissa minuun vetosivat.<\/p>\n<p>Mark Brendin el\u00e4m\u00e4kerta on suppea ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pinnallinen johdatus kiinnostavan artistin musiikkiin ja lyhyeen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ei ensiluokkainen teos, mutta eip\u00e4 Lowell Georgesta liene parempaakaan kirjoitettu.<\/p>\n<p>Laitetaan loppuun muutama YouTubesta l\u00f6ytynyt Little Feat -livep\u00e4tk\u00e4 b\u00e4ndin parhailta p\u00e4ivilt\u00e4:<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.youtube.com\/watch?v=fEOlTZGuLKM&amp;feature=related\">Rock and Roll Doctor vuodelta 1975<\/a> (jota ei saa upotettua sivuun, n\u00e4jemm\u00e4)<\/p>\n<p>Fat Man in the Bathtub:<\/p>\n<p><object classid=\"clsid:d27cdb6e-ae6d-11cf-96b8-444553540000\" width=\"425\" height=\"344\" codebase=\"http:\/\/download.macromedia.com\/pub\/shockwave\/cabs\/flash\/swflash.cab#version=6,0,40,0\"><param name=\"allowFullScreen\" value=\"true\" \/><param name=\"allowscriptaccess\" value=\"always\" \/><param name=\"src\" value=\"http:\/\/www.youtube.com\/v\/VDp3Grz28mE&amp;hl=en&amp;fs=1\" \/><embed type=\"application\/x-shockwave-flash\" width=\"425\" height=\"344\" src=\"http:\/\/www.youtube.com\/v\/VDp3Grz28mE&amp;hl=en&amp;fs=1\" allowscriptaccess=\"always\" allowfullscreen=\"true\"><\/embed><\/object><\/p>\n<p>Ja loppuun teknisesti kammottavan huono videop\u00e4tk\u00e4 &#8221;Long Distance Lovesta&#8221; &#8211; biisi on kuitenkin n\u00e4tti kuin mik\u00e4:<\/p>\n<p><object classid=\"clsid:d27cdb6e-ae6d-11cf-96b8-444553540000\" width=\"425\" height=\"344\" codebase=\"http:\/\/download.macromedia.com\/pub\/shockwave\/cabs\/flash\/swflash.cab#version=6,0,40,0\"><param name=\"allowFullScreen\" value=\"true\" \/><param name=\"allowscriptaccess\" value=\"always\" \/><param name=\"src\" value=\"http:\/\/www.youtube.com\/v\/durjOcJ_Kas&amp;hl=en&amp;fs=1\" \/><embed type=\"application\/x-shockwave-flash\" width=\"425\" height=\"344\" src=\"http:\/\/www.youtube.com\/v\/durjOcJ_Kas&amp;hl=en&amp;fs=1\" allowscriptaccess=\"always\" allowfullscreen=\"true\"><\/embed><\/object><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mark Brend: Rock and Roll Doctor. Lowell George: guitarist, songwriter and founder of Little Feat. Backbeat Books, San Francisco 2002. Innostuin Little Featista joskus 1980-luvun alkupuolella, samoihin aikoihin kun musiikillinen maailmani laajeni muutenkin moneen erilaiseen suuntaan. T\u00e4h\u00e4n aikaan b\u00e4ndi\u00e4 ei ollut olemassakaan: se koottiin uudelleen &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=289\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Romantiikkaa ja liukukitarointia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,15],"tags":[],"class_list":["post-289","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/289","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=289"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/289\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1950,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/289\/revisions\/1950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=289"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=289"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=289"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}