{"id":2883,"date":"2011-02-16T12:57:17","date_gmt":"2011-02-16T10:57:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2883"},"modified":"2011-02-16T12:57:17","modified_gmt":"2011-02-16T10:57:17","slug":"he-tekivat-sen-itse","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2883","title":{"rendered":"He tekiv\u00e4t sen itse"},"content":{"rendered":"

J<\/strong><\/big>oskus 1980-luvun alkupuolella leikittelin jonkinlaisella aprillipila-ajatuksella siit\u00e4, ett\u00e4 YLE:n p\u00e4\u00e4uutisten tilalla l\u00e4hetett\u00e4isiin kokeeksi vuoden vanhat uutiset ja selvitett\u00e4isiin, huomaako kukaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Ennen vuotta 1988 kovin moni ei ehk\u00e4 olisi huomannut, ainakaan jos uutisl\u00e4hetys olisi keskittynyt (kuten siihen aikaan yleens\u00e4) pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Euroopan asioihin. Sen j\u00e4lkeen ei moiselle tempaukselle olekaan tullut uutta tilaisuutta.<\/p>\n

\"\"Newsweekin<\/em> vuosien 1988\u201392 It\u00e4-Euroopan osaston p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Michael Meyer kertoo kirjassaan Ihmisten vuosi 1989<\/em> (The Year that Changed the World<\/em>, suom. Veli-Pekka Ketola, Karisto 2010) tuosta lyhyest\u00e4 ajanjaksosta, jolloin Euroopan paikoilleen muumioitunut tilanne yht\u00e4kki\u00e4 alkoi muuttua pelottavan nopeasti. Yhden ainoan vuoden kuluessa Varsovan liiton it\u00e4eurooppalaiset kommunistihallinnot murenivat toinen toisensa j\u00e4lkeen \u2013 mik\u00e4 rauhanomaisemmin, mik\u00e4 v\u00e4kivaltaisemmin. Unkari, Puola, Saksan Demokraattinen Tasavalta, T\u0161ekkoslovakia, Bulgaria, Romania… ja vajaan kahden vuoden kuluessa my\u00f6s itse Neuvostoliitto. Tuosta vain.<\/p>\n

Yhdysvaltalainen Meyer my\u00f6nt\u00e4\u00e4 itsekin r\u00f6yhistelleens\u00e4 aikansa ylpe\u00e4sti ja katteettomasti: \u201dMe<\/em> teimme sen! Me <\/em>voitimme!\u201d Pohdittuaan kohtaamisiaan it\u00e4eurooppalaisten toimijoiden ja tavallisten sukankuluttajien kanssa h\u00e4nen on kuitenkin ollut my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ettei Yhdysvalloilla \u2013 tai Natolla \u2013 ollut asioiden kehityksess\u00e4 oikeastaan osaa eik\u00e4 arpaa. Useimpien l\u00e4nnen johtajien reaktiona oli pitk\u00e4\u00e4n ep\u00e4uskoinen tuijotus leuka virkapalatsin lattiaparkettia laahaten ja tumput suorina: onneksi. N\u00e4in entiset kommunistimaat saivat kerrankin huolehtia kohtalostaan ja tehd\u00e4 valintojaan omin voimin.<\/p>\n

Mielenkiintoista kyll\u00e4, muutoksen agentteina toimivat useimmiten kommunistipuolueen korkea-arvoiset virkailijat ja (toisinaan entiset) innokkaat kommunistit. Puolan tapauksessa mukana oli jopa itse Wojciech Jaruzelski, sama mustia laseja k\u00e4ytt\u00e4nyt kenraali, joka oli nujertanut vajaata kymment\u00e4 vuotta aikaisemmin Solidaarisuus-ammattiyhdistysliikkeen ja ollut parikymment\u00e4 vuotta aikaisemmin viem\u00e4ss\u00e4 Varsovan liiton hyvin aseistettua toveriapua keskelle Prahan kev\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Oikeastaan t\u00e4m\u00e4 on hyvinkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Harvalla toimijalla kommunistipuolueiden sis\u00e4piirin ulkopuolella oli realistista kuvaa maiden konkurssikyps\u00e4st\u00e4 taloudellisesta tilanteesta ja valtavasta velkataakasta (useinmiten viel\u00e4p\u00e4 l\u00e4nsimaille). Ns. tavallisen kansan aika kului ruokajonoissa ilmiantajia ja propagandan toitottamaa pahuuden valtakuntien hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 pelotellen. Tarvittiin tiedotusv\u00e4lineilt\u00e4 visusti piilotettuja tietoja sen tajuamiseen, ettei nykymeno voi mitenk\u00e4\u00e4n jatkua, ett\u00e4 on parempi tehd\u00e4 jotakin ennen kuin ei tosiaankaan ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia tehd\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tarvittiin my\u00f6s lupaus, etteiv\u00e4t naapurimaat t\u00e4ll\u00e4 kertaa tulekaan tarjoamaan toveriapuaan pyyt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja yll\u00e4tyksen\u00e4.<\/p>\n

Sen lupauksen antoi, ensin kahden kesken ja my\u00f6hemmin my\u00f6s yh\u00e4 avoimemmin ja julkisemmin, Neuvostoliiton Mihail Gorbat\u0161ov. H\u00e4n uskoi edelleen kommunismiin \u2013 kunhan sit\u00e4 arvioitaisiin uudelleen ja uudistettaisiin \u2013 ja liittolaisten joukkopako oli h\u00e4nelle katkera pettymys. H\u00e4n kuitenkin pysyi lupauksensa takana. Neuvostoliitto pysyi sivussa. Se varmasti maksoi h\u00e4nelle loistavan poliittisen uran \u2013 ja oli osaltaan kaatamassa ja hajottamassa Neuvostoliittoa \u2013 mutta tuskin h\u00e4n sit\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen niin suunnattomasti katui.<\/p>\n

Tuskin katuivat kauheasti nek\u00e4\u00e4n kommunistivaikuttajat, jotka olivat olleet murtamassa yksipuoluej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja joilta \u00e4\u00e4nestettiin virat ja asemat alta heti kun \u00e4\u00e4nestett\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli muitakin kuin kommunisteja. Kaikkialla kommunistit eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n kadonneet mihink\u00e4\u00e4n, jatkoivat vain yksinvaltaa eri puoluetunnusten ja n\u00e4enn\u00e4isdemokratian verhossa. Etenkin Bulgarian ja Romanian tapahtumia Meyer pit\u00e4\u00e4 pikemminkin vallankaappauksina kuin vallankumouksina: Ceau\u015fescun pariskunnan farssimaisella pikateloituksella ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 demokratian kanssa, l\u00e4nsimaisesta oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 puhumattakaan.<\/p>\n

Sit\u00e4 paitsi etenkin Jugoslaviassa 1990-luvulla ja Unkarissa 2010-luvulla on valtaan p\u00e4\u00e4ssyt viel\u00e4 kommunistiakin saatanallisempi ja verisempi aate: nationalismi. Is\u00e4nmaan nimiss\u00e4 on tehty enemm\u00e4n rikoksia kuin kommunismin nimiss\u00e4 koskaan, ja kommunistijohtajatkin manipuloivat alaisiaan ennen kaikkea heid\u00e4n is\u00e4nmaallisuuteensa vetoamalla.<\/p>\n

Silti on vaikeaa olla tuntematta sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n mukavan l\u00e4mp\u00f6ist\u00e4 tunnetta lukiessaan Meyerin kuvausta Prahasta samettivallankumouksen p\u00e4ivien aikaan ja ajattelematta samalla sit\u00e4, miten samanlaiselta Kairon viime viikkojen tapahtumat tuntuvat.<\/p>\n

Meyer kirjoittaa toimittajamaisen sujuvaa, mutta samalla poukkoilevaa ja osin pinnallistakin proosaa: kirja on mukavaa, kepe\u00e4\u00e4 luettavaa. Jouduin lukiessani my\u00f6s arvioimaan uudelleen n\u00e4kemyksi\u00e4ni muutamasta hahmosta. Olen pit\u00e4nyt George Bush vanhempaa t\u00e4ydellisen\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6myyten\u00e4 ja Ronald Reagania j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neen\u00e4 pellen\u00e4, jota juhlivat valtiomiehen nimell\u00e4 ainoastaan oikeistopropagandan sekoittamat p\u00f6lj\u00e4t. Reagan oli kuitenkin Yhdysvaltain haukkojen t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 johtoryhm\u00e4st\u00e4 ainoa, joka p\u00e4\u00e4tti luottaa Gorbat\u0161oviin ja antaa t\u00e4lle tilaisuuden. Bush puolestaan n\u00e4ki uudelleen valtaan p\u00e4\u00e4sseiden, nopeiden tapahtumien ansiosta kauhusta housuihinsa kakkivien haukkojen keskelt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on tapahtumassa ihan oikea<\/em> muutos, ja ett\u00e4 nyt ei ole oikea aika uhota eik\u00e4 mesota, vaan antaa demokratian rattaille tilaisuus py\u00f6ri\u00e4 omaan tahtiinsa. Kiitos heille.<\/p>\n

Kirjan epilogissa Meyer sipaisee kevyeen tyyliins\u00e4 my\u00f6s Yhdysvaltain (Bush nuoremman aikaista) nykypolitiikkaa, joka on kohottanut tietoa t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi sanaksi uskon<\/em>: uskon omaan jumalalliseen ylivertaisuuteen, uskon amerikkalaisuuden lopulliseen voittoon, uskon siihen ett\u00e4 lopulta meit\u00e4<\/em> uhkaava absoluuttinen Paha kukistetaan emmek\u00e4 me<\/em> sittenk\u00e4\u00e4n luhistu hillitt\u00f6m\u00e4n asevarustelun aiheuttamaan mielett\u00f6m\u00e4\u00e4n ulkomaanvelkaantumiseen. Meyer j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukijan pohdittavaksi mahdolliset yht\u00e4l\u00e4isyydet Saksan Demokraattisen Tasavallan umpikujaan juuri ennen kuin sen kansalaisille tuli lopultakin tilaisuus \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, kirjaimellisesti, jaloillaan ja Trabantien kuluneilla kumirenkailla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Joskus 1980-luvun alkupuolella leikittelin jonkinlaisella aprillipila-ajatuksella siit\u00e4, ett\u00e4 YLE:n p\u00e4\u00e4uutisten tilalla l\u00e4hetett\u00e4isiin kokeeksi vuoden vanhat uutiset ja selvitett\u00e4isiin, huomaako kukaan yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Ennen vuotta 1988 kovin moni ei ehk\u00e4 olisi huomannut, ainakaan jos uutisl\u00e4hetys olisi keskittynyt (kuten siihen aikaan yleens\u00e4) pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Euroopan asioihin. Sen j\u00e4lkeen … Jatka artikkeliin He tekiv\u00e4t sen itse<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,18,7],"tags":[],"class_list":["post-2883","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-meni-jo","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2883","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2883"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2883\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2889,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2883\/revisions\/2889"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2883"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2883"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2883"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}