{"id":2835,"date":"2011-02-03T23:25:52","date_gmt":"2011-02-03T21:25:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2835"},"modified":"2011-02-03T23:25:52","modified_gmt":"2011-02-03T21:25:52","slug":"yhteiskunnan-rd-osasto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2835","title":{"rendered":"Yhteiskunnan R&D-osasto"},"content":{"rendered":"

E<\/strong><\/big>n nyky\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n suunnattomasti rakasta useammankin entisen ty\u00f6paikkani ja muutaman minulle t\u00e4rke\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n majapaikkana toiminutta Kruununhakaa \u2013 erityisesti iljanteisena talvi-iltana on vaikeampaa kuvitella ankeampaa paikkaa kuin autio, synkk\u00e4, kostea ja hengenvaarallisen liukas Krunikka. Irrottauduin kuitenkin kodikkaasta Koillis-Helsingist\u00e4 menn\u00e4kseni kuuntelemaan Eino Leinon seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden seuran j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 keskustelutilaisuutta kulttuurin arvoista. Kannattaako kulttuuri?<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Puhetta johtaneen professori Maria-Liisa Nevalan ohella paneelissa istuivat tutut kirjailijat Jarkko Tontti ja Risto Isom\u00e4ki sek\u00e4 Helsingin Juhlaviikkojen toiminnanjohtaja Erik S\u00f6derblom ja opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Aihe ja pohdinnallinen kentt\u00e4 on niin laaja, ett\u00e4 keskustelu saattoi poukkoilla moneen suuntaan ja pysy\u00e4 silti asiassa. Tervetuliaissanat lausunut k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4toveri ja ELS:n puheenjohtaja Juhani Lindholm toi alusta l\u00e4htien mukaan taitelijoiden toimeentulon k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omaa alaamme esimerkkin\u00e4: kirjallisuuden k\u00e4\u00e4nt\u00e4jien palkkioilla el\u00e4minen tarkoittaa keskim\u00e4\u00e4rin noin tuhannen euron kuukausituloja, mink\u00e4 p\u00e4\u00e4lle useammatkin kustantajat ovat yht\u00e4 jalkaa ehdotelleet k\u00e4\u00e4nn\u00f6sten e-kirjaoikeuksien pysyv\u00e4st\u00e4 luovuttamisesta huimaavaa sataviisikymppist\u00e4. Kertakorvauksena, totta kai. Jostakin syyst\u00e4 suomalaiskustantajia ahdistaa ajatus myyntiin sidottujen rojaltien maksamisesta k\u00e4\u00e4nt\u00e4jille.<\/p>\n

Apurahoista puhuttiin varsin v\u00e4h\u00e4n. Enemm\u00e4n pohdiskeltiin taiteen v\u00e4lillist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 yhteiskunnalle: taidehan on (sek\u00e4 tekij\u00f6ille ett\u00e4 yleis\u00f6lle) eritt\u00e4in tehokasta ja eritt\u00e4in halpaa mielenterveysty\u00f6t\u00e4, muun muassa. Jos ihan taloudelliselta kannalta ajatellaan, taidetta voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisena tutkimus- ja tuotekehittelyosastona (mahdollisille) menestystuotteille. Mik\u00e4 tahansa t\u00e4ysj\u00e4rkinen suuryritys tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 r&d-porukan ideoista suurin osa ei koskaan tuota edes kehittelykulujaan takaisin. Sama p\u00e4tee taiteeseen: jotta saataisiin pari menestystuotetta, on satsattava isoon liutaan teoksia, jotka eiv\u00e4t myy eiv\u00e4tk\u00e4 tuota edes goodwillia kustantajalle\/mesenaatille\/is\u00e4nmaalle\/matkailulle\/edes taiteilijan kavereille.<\/p>\n

Erityisesti Jarkko arveli, ett\u00e4 sodanj\u00e4lkeisen ajan vahva yhteiskunnan tuki taiteille on kuitenkin mennytt\u00e4 aikaa: jatkossa ollaan entist\u00e4 enemm\u00e4n yksityisten mesenaattien varassa, kuten ennen vanhaan. Risto kyll\u00e4 huomautti, ett\u00e4 nykytrendikin saattaa olla ihan yht\u00e4 ohimenev\u00e4 kuin entinen: kriisikausien j\u00e4lkeen taiteista tulee yleens\u00e4 j\u00e4lleen kansallinen, yhteinen ja tuettava projekti.<\/p>\n

E-kirja ja yleens\u00e4kin taideteosten digitaalinen levitt\u00e4minen py\u00f6ri my\u00f6s keskustelussa mukana. Muutaman vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 e-kirjankustantamot joutuvat nokakkain samojen piratismiongelmien kanssa kuin levy-yhti\u00f6t viimeisten viidentoista vuoden aikana, ja saattaa hyvin olla, ett\u00e4 siihen kuoppaan lankeaa moni yhti\u00f6 \u2013 sek\u00e4 kustantamo ett\u00e4 ennen kaikkea kirjakauppa, jotka muuttuvat e-kirjojen my\u00f6t\u00e4 tarpeettomammiksi. Toisaalta e-kirjallisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 pien- ja omakustantajat paremmin samalle viivalle isojen talojen kanssa, kun painatus- ja varastointikulut v\u00e4henev\u00e4t.<\/p>\n

Tietysti e-kirja mahdollistaa, ainakin aikaa my\u00f6ten, my\u00f6s paperikirjasta poikkeavien kerronnallisten ja muiden taiteellisten ratkaisujen k\u00e4ytt\u00e4misen. (Kuten aikanaan mainitsin, esimerkiksi Pasi Ilmari J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen Harjukaupungin salak\u00e4yt\u00e4v\u00e4t<\/em> kaksine loppuineen on ilmiselv\u00e4\u00e4 e-kirjataidetta<\/a>.) Taiteen kent\u00e4n laajenemista sivuttiin my\u00f6s toisen ep\u00e4lineaarisen kerronnan muodon eli tietokonepelien esimerkin voimin: viihdeteollisuuden isoimmaksi bisnekseksi nousseet tietokonepelit eiv\u00e4t viel\u00e4 ole lunastaneet niit\u00e4 taiteellisia mahdollisuuksia, mit\u00e4 niill\u00e4 ehk\u00e4 voisi olla.<\/p>\n

(Tai sitten me emme ole vain huomanneet asiaa.)<\/p>\n

Erik S\u00f6derblom huomautti my\u00f6s aiheellisesti, ett\u00e4 sana \u201dtaide\u201d on samaa perua kuin \u201dtaito\u201d. Eiv\u00e4t kaupallisesti menestyv\u00e4tk\u00e4\u00e4n taiteilijat (yleens\u00e4) synny pystymets\u00e4st\u00e4, vaan osaamisen ja ilmaisun kehitt\u00e4minen vaatii aikaa, paneutumista ja yhteis\u00f6n luottamusta. Kari Hotakainen ja Jari Tervo ovat tietysti ilmeisi\u00e4 esimerkkej\u00e4: molemmat kituuttivat apuraharunoilijoina ja pikkupiirien prosaistisuosikkeina toistakymment\u00e4 vuotta ennen kuin \u201drupesivat\u201d kirjoittamaan menestystarinoita. Kummankaan tulevaa menestyst\u00e4 ei taatusti olisi voinut ennustaa heid\u00e4n esikoisistaan, ja panelistien arvion mukaan nykyp\u00e4iv\u00e4n kirjailijoille ei niin vain annettaisikaan aikaa kehitt\u00e4\u00e4 osaamistaan, vaan tulosvaatimukset paukahtaisivat p\u00e4\u00e4lle viimeist\u00e4\u00e4n parin julkaisun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Riitta Kaivosoja korosti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 koittavan kulttuuripoliittisen murroshetken t\u00e4rkeytt\u00e4: niin moni asia ly\u00f6d\u00e4\u00e4n lukkoon seuraaviksi nelj\u00e4ksi vuodeksi hallitusneuvotteluissa ja hallitusohjelmassa. Kannattaa siis v\u00e4h\u00e4n katsoa ennen \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, miten ehdokaskandidaatit suhtautuvat n\u00e4ihin(kin) asioihin, ja mink\u00e4 lajin lobbareiden suut ovat l\u00e4hinn\u00e4 heid\u00e4n korviaan. Edellisten hallitusneuvottelujen aikana S\u00e4\u00e4tytalo oli ollut kuulemma t\u00e4ynn\u00e4 erilaisten mediayhti\u00f6iden edusmiehi\u00e4 ja -naisia edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mediayhti\u00f6iden halua vapauttaa tekij\u00e4noikeuksia taiteilijoilta, toimittajilta, valokuvaajilta ja muilta miljon\u00e4\u00e4reilt\u00e4 samaisten k\u00f6yhien mediayhti\u00f6iden yksityisomaisuudeksi.<\/p>\n

My\u00f6s kielikysymyksi\u00e4 sivuttiin. Taustaltaan ruotsinkielinen mutta t\u00f6it\u00e4 enimm\u00e4kseen suomenkielisiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 tehnyt S\u00f6derblom korosti kiinnostavasti ruotsin ja suomen kielten t\u00e4ysin erilaista mentaalista maailmaa: kaksikielisen\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on mahdollisuus vaihtaa \u201dmoodia\u201d vaihtamalla ajattelukielt\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in n\u00e4hd\u00e4 asia aivan uudelta kantilta. Olen itse harrastanut samaa, vain puoliksi tietoisesti, englannin ja suomen kielen v\u00e4lill\u00e4, ja kyll\u00e4 tuossa per\u00e4\u00e4 voi olla, voi hyvinkin. Mieleen tuli my\u00f6s Jared Diamondin telkkarisarjan afrikkalaislapset, jotka puhuvat sujuvasti nelj\u00e4\u00e4\u2013viitt\u00e4 kielt\u00e4 jo ennen kouluik\u00e4\u00e4. Millainen n\u00e4k\u00f6kulmien valikoima sielt\u00e4 l\u00f6ytyisik\u00e4\u00e4n, jos he vain saisivat \u00e4\u00e4nens\u00e4 paremmin kuuluville!<\/p>\n

Parituntisen keskustelun ajan valkokankaalla py\u00f6ri diashow viime syksyn Hesareista<\/em> poimittuja mielipiteit\u00e4 ja ajatuksia. T\u00e4m\u00e4 vetosi minuun melko tavalla:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En nyky\u00e4\u00e4n mitenk\u00e4\u00e4n suunnattomasti rakasta useammankin entisen ty\u00f6paikkani ja muutaman minulle t\u00e4rke\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6n majapaikkana toiminutta Kruununhakaa \u2013 erityisesti iljanteisena talvi-iltana on vaikeampaa kuvitella ankeampaa paikkaa kuin autio, synkk\u00e4, kostea ja hengenvaarallisen liukas Krunikka. Irrottauduin kuitenkin kodikkaasta Koillis-Helsingist\u00e4 menn\u00e4kseni kuuntelemaan Eino Leinon seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden … Jatka artikkeliin Yhteiskunnan R&D-osasto<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,18,14,8],"tags":[],"class_list":["post-2835","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-meni-jo","category-tapahtumat","category-vaalit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2835","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2835"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2835\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2846,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2835\/revisions\/2846"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2835"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2835"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2835"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}