{"id":2827,"date":"2011-02-03T10:53:19","date_gmt":"2011-02-03T08:53:19","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2827"},"modified":"2011-02-03T10:53:19","modified_gmt":"2011-02-03T08:53:19","slug":"viisi-uutta-maata-ehka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2827","title":{"rendered":"Viisi uutta Maata… ehk\u00e4?"},"content":{"rendered":"

T<\/strong><\/big>\u00e4n\u00e4\u00e4n tuli jotenkin sellainen fiilis, ett\u00e4 NASA on muutamalla isosti rummuttamallaan mediatapauksella halunnut karkottaa asiantuntemattomammat journalistit kimpustaan. Joulukuun alun uutinen arseenia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Maassa<\/a> oli kyll\u00e4 biologisesti \u2013 ja astrobiologisesti \u2013 iso<\/em> juttu, mutta iltap\u00e4iv\u00e4lehtien sun muiden ennakkokohuun verrattuna melkoinen antikliimaksi. Heid\u00e4n kannaltaan.<\/p>\n

Niinp\u00e4 eilinen ilmoitus my\u00f6hemmin julkistettavasta uutisesta, joka liittyy muiden planeettakuntien etsint\u00e4\u00e4n, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 menneen ainakin suomalaisilta tiedotusv\u00e4lineilt\u00e4 enimm\u00e4kseen aikalailla ohi. Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 ennakkotiedoissa mainittiin vuonna 2009 planeettajahtiin l\u00e4hetetty Kepler<\/em>-luotain.<\/p>\n

Joka tapauksessa: t\u00e4ll\u00e4 kertaa kyseess\u00e4 oli oikeasti iso uutinen.<\/p>\n

Kepler<\/em> etsii planeettoja yhdelt\u00e4 pienelt\u00e4 alalta t\u00e4htitaivasta. Nyt valmiiksi analysoitu tieto on per\u00e4isin touko\u2013syyskuulta 2009. Kuten sek\u00e4 Science Daily<\/em><\/a> ett\u00e4 Universe Today<\/em><\/a> uutisoivat, t\u00e4n\u00e4 aikana Kepler<\/em> havaitsi (riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 varmuudella) toistatuhatta uutta (todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4) planeettaa. N\u00e4ist\u00e4 yli viisikymment\u00e4 on kokonsa puolesta Maan kaltaisia. N\u00e4ist\u00e4 viisi kiert\u00e4\u00e4 emot\u00e4hte\u00e4\u00e4n sellaisella et\u00e4isyydell\u00e4, ett\u00e4 veden on mahdollista esiinty\u00e4 kolmessa olomuodossa \u2013 j\u00e4\u00e4n\u00e4, nesteen\u00e4 ja vesih\u00f6yryn\u00e4.<\/p>\n

Vesikysymyst\u00e4 on yleens\u00e4 pidetty ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 el\u00e4m\u00e4n mahdollisuudelle kehitty\u00e4. Aikaisemmilla planeetanetsint\u00e4menetelmill\u00e4 on ollut hyvin paljon helpompaa havaita planeettoja, jotka kiert\u00e4v\u00e4t t\u00e4hte\u00e4\u00e4n hyvin lyhyill\u00e4 ja t\u00e4hte\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevilla kiertoradoilla, jolloin t\u00e4hti korventaa planeetan pintaa jonnekin l\u00e4hemm\u00e4s sulien metallien l\u00e4mp\u00f6tiloja. Vanhemmilla menetelmill\u00e4 on l\u00f6ydetty liian isoja (ja todenn\u00e4k\u00f6isesti Jupiterin tyyppisi\u00e4) planeettoja sopivalla et\u00e4isyydell\u00e4 tai sopivankokoisia planeettoja v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4. Yht\u00e4\u00e4n sopivankokoista planeettaa sopivalla et\u00e4isyydell\u00e4 ei tunnettu.<\/p>\n

Ja nyt niit\u00e4 tunnetaan viisi. Kenties.<\/p>\n

Tieteellinen tieto on tietoa vasta varsin monenkertaisen varmistelun j\u00e4lkeen, joten uutiseen on totisesti syyt\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 liuta \u201dehk\u00e4\u201d-, \u201dkenties\u201d- ja \u201dmahdollisesti\u201d-sanoja. Mutta silti niihin voi ihan aiheesta lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s sanan \u201dVau!\u201d<\/p>\n

Varsinkin kun ottaa huomioon, ett\u00e4 Keplerin<\/em> tutkima alue on vain noin nelj\u00e4ssadasosa koko meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 t\u00e4htitaivaasta. Jos edes yksi havaituista \u201dmahdollisista maankaltaisista planeetoista\u201d varmistuu, voidaan olettaa, ett\u00e4 l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme Linnunradassa on ehk\u00e4 nelisensataa Maan kaltaista planeettaa.<\/p>\n

Eri asia sitten on, onko n\u00e4ill\u00e4 nelj\u00e4ll\u00e4sadalla planeetalla syntynyt el\u00e4m\u00e4\u00e4: emme tied\u00e4 viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isyyksist\u00e4. Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tied\u00e4, miten suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 (mahdollinen) el\u00e4m\u00e4n synty johtaa mitenk\u00e4\u00e4n monen miljardin vuoden kuluessa mihink\u00e4\u00e4n sellaiseen eli\u00f6muotoon, jonka olisi, meid\u00e4n kriteereill\u00e4mme, \u201d\u00e4lyllinen\u201d. Meh\u00e4n tunnemme vain yhden planeetan, jolla \u201d\u00e4lyllist\u00e4\u201d el\u00e4m\u00e4\u00e4 on kehittynyt, ja sekin \u201d\u00e4lyllinen\u201d el\u00e4m\u00e4nmuoto yritt\u00e4\u00e4 monin nerokkain keinoin tehd\u00e4 planeetastaan itselleen elinkelvottoman.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n tuli jotenkin sellainen fiilis, ett\u00e4 NASA on muutamalla isosti rummuttamallaan mediatapauksella halunnut karkottaa asiantuntemattomammat journalistit kimpustaan. Joulukuun alun uutinen arseenia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Maassa oli kyll\u00e4 biologisesti \u2013 ja astrobiologisesti \u2013 iso juttu, mutta iltap\u00e4iv\u00e4lehtien sun muiden ennakkokohuun verrattuna melkoinen antikliimaksi. Heid\u00e4n kannaltaan. Niinp\u00e4 eilinen … Jatka artikkeliin Viisi uutta Maata… ehk\u00e4?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,24,19],"tags":[],"class_list":["post-2827","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maailmankaikkeus","category-nyt","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2827","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2827"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2827\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2831,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2827\/revisions\/2831"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2827"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2827"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2827"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}