{"id":2736,"date":"2011-01-09T16:14:18","date_gmt":"2011-01-09T13:14:18","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2736"},"modified":"2011-01-09T16:14:18","modified_gmt":"2011-01-09T13:14:18","slug":"pitka-kilvoittelu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2736","title":{"rendered":"Pitk\u00e4 kilvoittelu"},"content":{"rendered":"

E<\/strong><\/big>i ole ihan helppoa el\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n rockmusiikin tekemisell\u00e4 suotuisissakaan olosuhteissa. Entist\u00e4kin hankalammaksi homma menee, jos sattuu olemaan Yhdysvalloissa nuoruutensa viett\u00e4nyt, pakistanilainen uskovainen muslimi, joka musiikin tekemisen ohella haluaa kaataa raja-aitoja ja est\u00e4\u00e4 (suunnan tai toisen) \u00e4\u00e4riliikkeit\u00e4 kaappaamasta uskontoaan ja uskontonsa k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4sikassaroikseen. Esimerkiksi k\u00e4sitett\u00e4 jihad<\/em><\/a>, jonka pit\u00e4isi tarkoittaa pikemminkin samaa kuin kristillinen \u201dkilvoittelu\u201d eik\u00e4 \u201dpyh\u00e4\u00e4 sotaa\u201d. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Salman Ahmad halusi pit\u00e4\u00e4 sanan omael\u00e4m\u00e4kertansa Rock & Roll Jihad<\/em> (Free Press, 2010) nimess\u00e4.<\/p>\n

\"\"Lahoressa vuonna 1963 syntynyt Salman Ahmad p\u00e4\u00e4si n\u00e4kem\u00e4\u00e4n maailmaa tavallista enemm\u00e4n jo lapsena, koska h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 ty\u00f6skenteli Pakistanin lentoyhti\u00f6ss\u00e4 PIA:ssa. Ahmadin teinivuodet perhe asui Tappanissa New Yorkin l\u00e4hell\u00e4. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u201dSal\u201d tuli ostaneeksi konserttilipun Madison Square Gardeniin koulukaveriltaan Danny Spitzilt\u00e4*. Lipun ostaja ei ollut koskaan aikaisemmin kuullut konsertin t\u00e4hte\u00e4, englantilaista yhtyett\u00e4 nimelt\u00e4 Led Zeppelin. Siit\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien Sal Ahmad halusi tulla rockkitaristiksi.<\/p>\n

Unelmat romahtivat ensimm\u00e4isen kerran, kun perhe joutui (j\u00e4lleen is\u00e4n ty\u00f6n vuoksi) muuttamaan takaisin Pakistaniin vuonna 1981 ja b\u00e4ndikaverit j\u00e4iv\u00e4t taakse. Vanha kotimaakin oli muuttunut toisenlaiseksi kuin lapsuuden ajan muistoissa: kenraali Muhammad Zia ul-Haqin<\/a> diktatuurin my\u00f6t\u00e4 maahan oli juurtunut saudiarabialaisperuinen wahhabistinen fundamentalistiliike, jota t\u00e4h\u00e4n aikaan tuki my\u00f6s Yhdysvallat: kaikki, mik\u00e4 vastusti silloista Pahan Valtakuntaa Neuvostoliittoa, sai jenkkien siunauksen, ja rajan takana Afganistanissa islamistikapinalliset k\u00e4viv\u00e4t parhaillaan sotaa Neuvostoliiton miehityst\u00e4 vastaan. Pakistanissa kaikki oli kielletty\u00e4, ja jos ei diktaattori kielt\u00e4nyt, niin ainakin kiihkoilijat. Salman Ahmadin ensimm\u00e4inen konsertti p\u00e4\u00e4ttyi siihen, ett\u00e4 fundamentalistit rikkoivat h\u00e4nen rakkaan kitaransa.<\/p>\n

Perheens\u00e4 toivomuksesta (ja saadakseen tulevan vaimonsa Saminan perheen suostumaan avioliittoon) Ahmad opiskeli l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi, mutta kitaran ja musiikintekemisen lumo ei kadonnut. Er\u00e4\u00e4nlaisena rauhanomaisena Zian diktatuurin vastaisena maanalaisena liikkeen\u00e4 alkanut Pakistanin rockmuusikkoyhteis\u00f6 synnytti lukuisia b\u00e4ndej\u00e4, ja Ahmad oli lopulta mukana Vital Signsissa, joka teki historiaa olemalla ensimm\u00e4inen Pakistanin televisiossa esiintynyt rockb\u00e4ndi. T\u00e4ll\u00f6in Zia oli jo kuollut ja Benazir Bhutton p\u00e4\u00e4ministerikausi n\u00e4ytti viel\u00e4 lupaavalta, ennen kuin Bhutto sortui korruptioon ja islamistien mielistelyyn \u2013 kuten seuraajansa Nawaz Sharifkin, Ahmadin entinen krikettijoukkuetoveri.<\/p>\n

Vital Signsista erottuaan Ahmad oli perustanut laulaja Ali Azmatin kanssa Junoonin, jossa h\u00e4nen missionsa oli yhdist\u00e4\u00e4 suufilaisen qawwali<\/em><\/a>-musiikin ja rockin aineksia: tyylilajia on sittemmin kutsuttu sufi-rockiksi. Muutamaa vuotta my\u00f6hemmin trioon liittyi Pakistaniin muuttanut Tappanin coverb\u00e4ndien aikainen soittokaveri, kitaristi\/basisti Brian O’Connell. Junoonin esiintymisi\u00e4 ja levyj\u00e4 kiellettiin Pakistanissa eri aikoina eri syist\u00e4: siksi ett\u00e4 lauluteksteiss\u00e4 k\u00e4ytettiin suufilaisia uskonnollisia ja\/tai pakistanilaisten kansallisrunoilijoiden tekstej\u00e4, siksi ett\u00e4 Junoon veljeili intialaisten kanssa ja keikkaili Intiassa, siksi ett\u00e4 keikkayleis\u00f6ss\u00e4 naiset ja miehet olivat sekaisin, siksi ett\u00e4 rock oli l\u00e4nsimaista hapatusta \u2013 tai siksi, ett\u00e4 fundamentalistien mielest\u00e4 kaikki musiikki, tyylilajista tai sanomasta riippumatta, oli Saatanasta.<\/p>\n

Mutta Junoon sinnitteli ja sai puolelleen yh\u00e4 enemm\u00e4n kuulevia korvia Pakistanin ohella my\u00f6s naapurimaasta Intiasta (huolimatta siit\u00e4 ett\u00e4 virallinen Intiakin paheksui \u201dvihollismaan\u201d musiikin kuuntelua) ja l\u00e4nsimaista: Junoon kierteli Yhdysvalloissa alkuun pakistanilaissiirtolaisten parissa ja v\u00e4hitellen yh\u00e4 isommilla estradeilla. B\u00e4ndi soitti vuonna 2000 hienon keikan Roskilden festivaaleilla, ja onneksi min\u00e4kin satuin poikkeamaan kyseiselle lavalle vilkaisemaan b\u00e4ndi\u00e4, josta en ollut koskaan kuullutkaan. Keikka nimitt\u00e4in oli todella komeaa kuunneltavaa ja katsottavaa.<\/p>\n

Vuotta my\u00f6hemmin WTC-iskut palauttivat asenteet molemmin puolin takaisin mustavalkoiseen aikakauteen, ja YK:n hyv\u00e4n tahdon l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi nimetty Ahmad joutui osittain aloittamaan asennemuokkauskampanjoitaan alusta uudelleen. Yhdysvaltain ja Pakistanin kaksoiskansalaisuus on tehnyt h\u00e4nelle helpommaksi liikkua (kuviteltujen) rintamien molemmin puolin, mutta vaaratonta el\u00e4m\u00e4 ei ole ollut.<\/p>\n

Ahmadin omael\u00e4m\u00e4kerran kerrontatyyli\u00e4 voi hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 jotakuinkin omahyv\u00e4isen\u00e4. Mutta toisaalta \u2013 eip\u00e4 omahyv\u00e4isyytt\u00e4 ole esimerkiksi Lemmynk\u00e4\u00e4n omael\u00e4m\u00e4kerrassa pidetty min\u00e4\u00e4n syntin\u00e4, ja Salman Ahmadilla on sent\u00e4\u00e4n aika<\/em> paljon enemm\u00e4n perusteita itsetyytyv\u00e4isyyteen. Lukemisen (ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen!) arvoinen kirja, joka tarjoaa my\u00f6s n\u00e4k\u00f6kulmia ainakin minulle heikosti tuttuun Pakistanin l\u00e4hihistoriaan.<\/p>\n

Pistet\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n per\u00e4\u00e4n Salman Ahmadin (joka lienee nyky\u00e4\u00e4n Junoonin ainoa \u201dvirallinen\u201d j\u00e4sen Azizin ja O’Connellin l\u00e4hdetty\u00e4 omille teilleen) yhdess\u00e4 intialaist\u00e4htien (intialaisen klassisen musiikin laulajatar Shubha Mudgal ja n\u00e4yttelij\u00e4t\u00e4r Nandita Das) kanssa duetoima ja vastan\u00e4yttelem\u00e4 video \u201dGhoom Tana\u201d. Videon alkupuolella vilahtaa kuvauspaikkakunnan nimi: Patiala, kaupunki josta Ahmadin \u00e4idin perhe joutui pakenemaan henkens\u00e4 kaupalla silloin, kun Intia jaettiin keinotekoisesti Intiaksi ja Pakistaniksi.<\/p>\n

<\/embed><\/object><\/p>\n

Videon YouTube-sivulla on sympaattinen kommentti, jonka Salman Ahmadkin todenn\u00e4k\u00f6isesti allekirjoittaisi:<\/p>\n

\n

The normal Indian and the normal Pakistani always feel like brothers , because we are sons of the same soil once upon a time. Its the extremist elements that brainwash and innocent man to a terrorist.<\/p>\n

I love India. I love Pakistan too. Wish we never got divided. Imagine the cricket team we would have had. And also , hockey. \ufeff \ud83d\ude42 \ud83d\ude42<\/p><\/blockquote>\n<\/div>\n

___<\/p>\n

* joka sittemmin perusti Anthraxin<\/a>.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei ole ihan helppoa el\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n rockmusiikin tekemisell\u00e4 suotuisissakaan olosuhteissa. Entist\u00e4kin hankalammaksi homma menee, jos sattuu olemaan Yhdysvalloissa nuoruutensa viett\u00e4nyt, pakistanilainen uskovainen muslimi, joka musiikin tekemisen ohella haluaa kaataa raja-aitoja ja est\u00e4\u00e4 (suunnan tai toisen) \u00e4\u00e4riliikkeit\u00e4 kaappaamasta uskontoaan ja uskontonsa k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4sikassaroikseen. Esimerkiksi k\u00e4sitett\u00e4 jihad, … Jatka artikkeliin Pitk\u00e4 kilvoittelu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,15,7,4],"tags":[],"class_list":["post-2736","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-musiikki","category-politiikka","category-reilu-peli"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2736"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2746,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2736\/revisions\/2746"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}