{"id":2692,"date":"2010-12-29T22:16:40","date_gmt":"2010-12-29T19:16:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2692"},"modified":"2011-01-07T13:32:22","modified_gmt":"2011-01-07T10:32:22","slug":"platonin-tappio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2692","title":{"rendered":"Platonin tappio"},"content":{"rendered":"

A<\/strong><\/big>postolos Doksiadis on vinke\u00e4 tapaus kirjailijaksensa. Olen lukenut h\u00e4nelt\u00e4 aikaisemmin vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pikku romaanin nimelt\u00e4 Petros-set\u00e4 ja Goldbachin hypoteesi<\/em> (Like 2004), joka, kuten nimest\u00e4 voi arvata, k\u00e4sitteli p\u00e4\u00e4henkil\u00f6idens\u00e4 suhdetta (mm.) matematiikkaan. Doksiadisin yhdess\u00e4 teko\u00e4lytutkija Khristos H. Papadimitrioun kanssa k\u00e4sikirjoittama, Alekos Papadatosin piirt\u00e4m\u00e4 ja Annie Di Donnan v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4 sarjakuvaromaani Logicomix <\/em>(suom. Tua Korhonen, Avain 2010) on onnistunut sarjakuvatarinalle harvinaisessa saavutuksessa: se on kehuttu mm. New Scientistist<\/em> -lehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Se ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme. P\u00e4\u00e4henkil\u00f6ns\u00e4 Bertrand Russellin kautta yli kolmesataasivuinen Logicomix<\/em> tutustuttaa lukijan aikaan, jolloin Euklideen \u2013 ja h\u00e4nen kauttaan Platonin \u2013 parituhatvuotinen kuristusote matematiikasta alkoi murtua, jolloin logiikka kehittyi omaksi tieteenalakseen matematiikan ja filosofian v\u00e4lille, jolloin Russell ja Alfred N. Whitehead yrittiv\u00e4t pelastaa logiikan platonilaisen absoluuttisuuden Principia Mathematicassa<\/em> (miss\u00e4 he ep\u00e4onnistuivat), jolloin Russellin oppilas Ludwig Wittgenstein ajatteli Tractatus Logico-Philosophicusin<\/em> ja ns. Wienin piiri tulkitsi sen my\u00f6hemmin aivan vastakkaisella tavalla kuin Wittgenstein oli tarkoittanut, jolloin Kurt G\u00f6del, David Hilbert, Henri Poincar\u00e9 ja kumppanit veiv\u00e4t matematiikkaa (ja logiikkaa) aivan uusiin suuntiin, joiden pohjalta John von Neumann ja Alan Turing alkoivat luoda pohjaa tietojenk\u00e4sittelytieteelle ja tietokoneille.<\/p>\n

Tietenkin Logicomix<\/em> pohtii my\u00f6s logiikan uranuurtajien ja heid\u00e4n l\u00e4hiomaistensa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 pahempaa taipumusta mielenterveyden ongelmiin<\/a>. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole niink\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Muinainen filosofian laudaturseminaarin vet\u00e4j\u00e4ni* totesi er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tunnilla ohimennen, ett\u00e4 paranoia on ainoa johdonmukainen maailmankatsomus. Yritykset pakottaa maailmaa ja ihmiskunnan kulttuureja py\u00f6rim\u00e4\u00e4n johdonmukaisten lakien mukaisesti johtaa ehk\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 henkiseen ja psyykkiseen umpikujaan \u2013 aivan samoin kuin aukottoman, t\u00e4ydellisen logiikan rakentamisyritykset johtivat lopulta tieteelliseen umpikujaan. Pasifisminsa vuoksi vankilaankin p\u00e4\u00e4tyneen Russellin vaiheiden kautta Logicomix<\/em> sivuaa my\u00f6s sit\u00e4, millaiseen katastrofiin rationaalisuutta ja j\u00e4rjestyst\u00e4 korostaneet maailmankuvat johtivat sek\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 ett\u00e4 toisessa maailmansodassa.<\/p>\n

Jossakin mieless\u00e4 Russell hengenheimolaisineen yritti pelastaa Platonin muinaista ajatusta siit\u00e4, ett\u00e4 maailma koostuu t\u00e4ydellisten ideoiden (ep\u00e4t\u00e4ydellisist\u00e4) heijastumista. H\u00e4nelle matematiikka ja logiikka olivat pitk\u00e4\u00e4n aidompaa todellisuutta kuin havainnot. Principia<\/em> kuitenkin natisi liitoksissaan jo tekij\u00f6idens\u00e4kin mielest\u00e4, ja pian Wittgenstein ja G\u00f6del osoittivat koko perusajatuksen seisovan huteralla pohjalla. Matematiikka oli perinyt toistasataa vuotta aikaisemmin \u201dtieteiden kuningattaren\u201d kruunun teologialta, ja teologian lailla se menetti kruununsa: siit\u00e4 tuli apuv\u00e4line, ty\u00f6kalu todellisuutta tulkitsevien mallien \u2013 ei itse todellisuuden \u2013 rakentamiseen.<\/p>\n

Wittgenstein kiinnostui my\u00f6hemmin entist\u00e4 vahvemmin kielest\u00e4, kielen sopimuksista ja niiden suhteesta todellisuuteen. Todellisuutta puolestaan on alettu mallintaa \u201dihmisten kielen\u201d ohella tietokoneilla ja niiden k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kielell\u00e4, jonka senk\u00e4\u00e4n suhde todellisuuteen ei ole mitenk\u00e4\u00e4n ongelmaton. Platon on ehk\u00e4 kuollut, mutta h\u00e4nen ajattelunsa raato putkahtelee esiin tuolta ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4kin.<\/p>\n

Hieman pinnalliselta vaikuttaneen alun j\u00e4lkeen Logicomix<\/em> on vallan mainio johdatus joihinkin 1900-luvun ajattelun keskeisiin suuntauksiin ja niiden kehitt\u00e4jiin. Se ei juurikaan turvaudu logiikan puolimatemaattiseen ty\u00f6v\u00e4lineist\u00f6\u00f6n, mutta valottaa niiden takana vaikuttanutta ajattelua. Ennen kaikkea se on kuitenkin tarina joukosta ihmisi\u00e4 ty\u00f6n, intohimojen, ihmissuhteiden ja ymp\u00e4rist\u00f6n py\u00f6rrytt\u00e4viss\u00e4 paineissa. V\u00e4h\u00e4n kuivakkaan kankeasta piirrostyylist\u00e4\u00e4n huolimatta erinomaisen hieno kirja.<\/p>\n

___<\/p>\n

* Esa Saarinen, erinomainen seminaarinvet\u00e4j\u00e4, vaikka en muuten h\u00e4nen touhuistaan, kirjoituksistaan ja ajattelustaan erityisemmin perustakaan.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Apostolos Doksiadis on vinke\u00e4 tapaus kirjailijaksensa. Olen lukenut h\u00e4nelt\u00e4 aikaisemmin vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pikku romaanin nimelt\u00e4 Petros-set\u00e4 ja Goldbachin hypoteesi (Like 2004), joka, kuten nimest\u00e4 voi arvata, k\u00e4sitteli p\u00e4\u00e4henkil\u00f6idens\u00e4 suhdetta (mm.) matematiikkaan. Doksiadisin yhdess\u00e4 teko\u00e4lytutkija Khristos H. Papadimitrioun kanssa k\u00e4sikirjoittama, Alekos Papadatosin piirt\u00e4m\u00e4 ja Annie Di Donnan … Jatka artikkeliin Platonin tappio<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,19],"tags":[],"class_list":["post-2692","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2692","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2692"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2692\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2731,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2692\/revisions\/2731"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2692"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2692"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2692"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}