{"id":2534,"date":"2010-12-14T13:10:44","date_gmt":"2010-12-14T10:10:44","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2534"},"modified":"2010-12-28T14:59:22","modified_gmt":"2010-12-28T11:59:22","slug":"pois-kotipihalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2534","title":{"rendered":"Pois kotipihalta"},"content":{"rendered":"<p><strong>O<\/strong>lin juuri aloittamassa lukiota, kun NASA laukaisi matkaan <a href=\"http:\/\/www.nasa.gov\/mission_pages\/voyager\/index.html\"><em>Voyager 2<\/em>&#8211; ja <em>1<\/em><\/a>-luotaimet (t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4) elo- ja syyskuussa 1977. Luultavasti noteerasin uutisen jo tuoreeltaan, vaikka intohimoinen kiinnostukseni t\u00e4htitieteeseen alkoi vasta saman vuoden joulun alla, kun \u00e4iti pisti minut siivoamaan kirjahylly\u00e4 ja k\u00e4teen sattui Patrick Mooren klassikko <em>T\u00e4htitaivas<\/em>.<\/p>\n<p>Kun luotaimet tavoittivat Jupiterin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja kes\u00e4ll\u00e4 1979 olin tuore abiturientti ja katselin lumoutuneena ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kuvamateriaalia <em>T\u00e4hdet ja avaruus<\/em> -lehdest\u00e4. Sek\u00e4 kuvat ett\u00e4 luotainten muiden laitteiden mittaustulokset uudistivat melkoisesti k\u00e4sityst\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isplaneetan olemuksesta.<\/p>\n<p><em>Voyager 1<\/em> p\u00e4\u00e4si Saturnuksen l\u00e4helle marraskuussa 1980 ja <em>Voyager 2<\/em> elokuussa 1981. T\u00e4h\u00e4n aikaan opiskelin yliopistossa fysiikkaa, t\u00e4htitiedett\u00e4kin, ja aioin vakaasti tutkijanuralle.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen <em>Voyager 1<\/em> on taivaltanut eteenp\u00e4in tyhj\u00e4ss\u00e4 avaruudessa, mutta <em>Voyager 2<\/em> onnistui viel\u00e4 kohtaamaan kaksi aurinkokuntamme planeettaa. Sen p\u00e4\u00e4stess\u00e4 Uranuksen l\u00e4helle tammikuussa 1986 olin jo vaihtanut p\u00e4\u00e4aineekseni filosofian ja, samassa kuussa, j\u00e4tt\u00e4nyt HOASille perheasuntohakemuksen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ni kanssa. Kun <em>Voyager 2<\/em> saavutti Neptunuksen elokuussa 1989, poukkoilin Helsingin ja sivaripaikkani Muhoksen v\u00e4li\u00e4, kun k\u00e4ytin kaiken vapaa-aikani vasta ostamamme vuosaarelaiskaksion maalaamiseen ja tapetointiin. (Muutin sielt\u00e4 pois seuraavan vuoden marraskuussa. M. myi asunnon vasta toistakymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin, kuten kuulin n\u00e4hdess\u00e4ni h\u00e4net pari vuotta sitten.)<\/p>\n<p>Molempien luotainten laitteistot toimivat edelleen, kolmenkymmenenkolmen vuoden lennon j\u00e4lkeen. Viime vuosina ei ole ollut kovinkaan paljoa raportoitavaa. Suurten planeettojen tuolla puolen avaruus on viel\u00e4kin tyhjemp\u00e4\u00e4 kuin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Auringon kyljess\u00e4. Muutamia kuukausia sitten <em>Voyager 1:n<\/em> mittalaitteet kuitenkin osoittivat merkitt\u00e4v\u00e4n muutoksen: anturit eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tunteneet aurinkotuulta. Tietoa ei viel\u00e4 ilmoitettu, sill\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 odotetusta ilmi\u00f6st\u00e4 haluttiin olla varmoja. Aurinkotuulettomuus (aurinkotyven?) on kuitenkin jatkunut, joten alkaa olla varmaa, ett\u00e4 <em>Voyager 1<\/em> on saavuttanut et\u00e4isyyden, jota voidaan hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4n Aurinkokuntamme (er\u00e4\u00e4n\u00e4) ulkorajana.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright\" title=\"(kuva: NASA)\" src=\"http:\/\/www.nasa.gov\/images\/content\/201853main_voyager-20060815b-226.jpg\" alt=\"(kuva: NASA)\" width=\"226\" height=\"170\" \/>Aurinkotuuli on Auringosta purkautuva suhteellisen tasainen varattujen hiukkasten virta, joka samalla kantaa mukanaan Auringon magneettikentt\u00e4\u00e4, joka puolestaan muodostaa Aurinkokunnan ymp\u00e4rille er\u00e4\u00e4nlaisen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kuoren aivan samalla tavoin kuin Maan magneettikent\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i kotiplaneettaamme (ja suojaa meit\u00e4 aurinkotuulen ja muiden kosmisten hiukkasten s\u00e4teilyn haittavaikutuksilta). Jossakin vaiheessa tulee alue, jossa aurinkotuulen paine on heikentynyt niin paljon, ett\u00e4 t\u00e4htienv\u00e4linen kaasu ja p\u00f6ly \u2013 ja muiden t\u00e4htien aurinkotuulten yhteisvaikutus \u2013 vaimentavat sen olemattomiin. T\u00e4t\u00e4 tyvent\u00e4 aluetta kutsutaan heliovaipaksi.<\/p>\n<p>Muutamien \u2013 tai muutamien kymmenien \u2013 vuosien kuluttua <em>Voyager 1<\/em> ohittaa lopullisesti my\u00f6s heliovaipan alueen ja siirtyy aidosti t\u00e4htienv\u00e4liseen avaruuteen. Mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, olenko silloin viel\u00e4 kirjoittamassa <em>Voyagerien<\/em> ja oman el\u00e4m\u00e4ni etappien yhteensattumisista.<\/p>\n<p>El\u00e4mme j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 aikoja, mutta t\u00e4htitieteen ja avaruusmatkojen suhteen ei parane olla erityisen k\u00e4rsim\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olin juuri aloittamassa lukiota, kun NASA laukaisi matkaan Voyager 2&#8211; ja 1-luotaimet (t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4) elo- ja syyskuussa 1977. Luultavasti noteerasin uutisen jo tuoreeltaan, vaikka intohimoinen kiinnostukseni t\u00e4htitieteeseen alkoi vasta saman vuoden joulun alla, kun \u00e4iti pisti minut siivoamaan kirjahylly\u00e4 ja k\u00e4teen sattui Patrick Mooren klassikko &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2534\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Pois kotipihalta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19],"tags":[],"class_list":["post-2534","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2534","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2534"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2534\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2689,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2534\/revisions\/2689"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2534"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2534"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2534"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}