{"id":2425,"date":"2010-11-07T19:35:01","date_gmt":"2010-11-07T16:35:01","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2425"},"modified":"2010-11-07T19:35:01","modified_gmt":"2010-11-07T16:35:01","slug":"iltapaivan-ratoksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2425","title":{"rendered":"Iltap\u00e4iv\u00e4n ratoksi"},"content":{"rendered":"

O<\/strong><\/big>len n\u00e4hnyt John Hiattin liven\u00e4 aikaisemmin ainoastaan valitettavan lyhytaikaiseksi j\u00e4\u00e4neen Little Villagen riveiss\u00e4 (Puistoblues noin vuonna 1993) ja viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 duokeikalla Lyle Lovettin kanssa<\/a>, joten odotukset ensimm\u00e4iselle Hiattin oman b\u00e4ndin keikalle eilen iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Tavastialla olivat kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 melkoiset: hyllyst\u00e4 nimitt\u00e4in l\u00f6ytyy nelisentoista Hiatt-levy\u00e4, ja herra on vaikuttanut minuun jotakuinkin valtaisasti sek\u00e4 lauluntekij\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 laulamaan rohkaisijana.<\/p>\n

Ei ole mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 Hiattin monet laulut tunnetaan parhaiden muiden tulkitsemina. H\u00e4nen kapea-alainen \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja omalaatuisesti v\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4n k\u00e4re\u00e4 laulutyylins\u00e4 eiv\u00e4t ole ihan heleint\u00e4 mainstreamia. Itsekin varsin kapean \u00e4\u00e4nialan omaavana olen silti saanut uskoa ja rohkaisua siit\u00e4, miten ilmaisuvoimaisesti Hiatt \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tavastian lauteilla Hiatt lauloi v\u00e4lill\u00e4 omia laulujaan melkoisen ohi, mik\u00e4 sekin on tavallaan rohkaisevaa: homma kuitenkin toimi vallan mainiosti oikeastaan koko ajan. Eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kyll\u00e4 on loistava b\u00e4ndi. Rumpali Kenneth Blevins ja basisti Patrick O’Hearn kutoivat laulujen taustalle rikasta ja polyrytmist\u00e4 l\u00e4hentelev\u00e4\u00e4 kudosta, joka tuntui olevan per\u00e4isin pikemminkin New Orleansista kuin Memphisist\u00e4 tai (Hiattin kotikaupungista) Nashvillesta. Kitaristi Doug Lanciosta tuli alkuun v\u00e4h\u00e4n turhan vaisu kuva: h\u00e4n soitti hillitymmin kuin monet Hiattin levyill\u00e4 (ja aikaisemmissa kokoonpanoissa) soittaneet slide-virtuoosit, mink\u00e4 lis\u00e4ksi miksaaja j\u00e4tti h\u00e4net kyll\u00e4 suurimman osan keikkaa turhan hiljaiselle. Lancio antoi itsest\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n syrj\u00e4\u00e4nvet\u00e4ytyv\u00e4n n\u00f6rtin vaikutelman, ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 taustalle j\u00e4\u00e4minen oli tietoista? Vasta viimeisiss\u00e4 biiseiss\u00e4 Lancio nousi lavan edustalle ja \u00e4\u00e4nikuvassa tasaveroiseksi Hiattin (sin\u00e4ns\u00e4 erinomaisen p\u00e4tev\u00e4n) komppikitaroinnin rinnalle.<\/p>\n

Ohjelmisto koostui suhteellisen tasaisesti Hiattin p\u00e4ihderiippuvuudesta toipumisen j\u00e4lkeisten levyjen parhaista paloista. Aikakauden ensimm\u00e4inen levy (ja edelleenkin oma lempparini) Bring the Family<\/em> oli mukavan hyvin edustettuna. Vaikka suosikkiraitaani \u201dMemphis in the Meantimea\u201d ei kuultukaan, saimme sen sijaan mm. hienon kitarab\u00e4ndiversion alkuaan pianokappaleena levytetyst\u00e4 (ja mm. Joe Cockerin levytt\u00e4m\u00e4st\u00e4) \u201dHave a Little Faith in Mest\u00e4\u201d, ynn\u00e4 tietysti (Bonnie Raittin hitiksi coveroiman) \u201dA Thing Called Loven\u201d, sek\u00e4 alkoholismikuvaus \u201dAlone in the Darkin\u201d\u00a0 ja \u201dYour Dad Didin\u201d. My\u00f6s uusin levy, kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ilmestynyt The Open Road<\/em> oli hyvin esill\u00e4. Alkup\u00e4\u00e4n levyilt\u00e4 kuultiin ainoastaan hienona encoren p\u00e4\u00e4t\u00f6sbiisin\u00e4 (mm. BB Kingin ja Eric Claptonin yhdess\u00e4 versioima) \u201dRiding with the King\u201d, kunnianosoitus Elvis-vainaalle.<\/p>\n

Kerrassaan mainio, odotuksen arvoinen keikka, siis. Omituista oli vain saapua Tavastialle kahden aikaan iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, ja poistua sielt\u00e4 iltaan, joka oli marraskuisen kylm\u00e4 mutta kes\u00e4\u00f6isen valoisa.<\/p>\n

(Ja S k\u00e4ski sanoa, ett\u00e4 Hiattin valkoiset farkut olivat hienot. Min\u00e4 taisin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota enemm\u00e4n Hiattin, Lancion ja O’Hearnin tyylikk\u00e4\u00e4seen soitinarsenaaliin.)<\/p>\n

Mutta koska \u201dMemphis in the Meantime\u00e4\u201d ei keikalla kuultu, upotettakoon se t\u00e4h\u00e4n loppuun vuonna 1987 kuvattuna versiona, jossa taustab\u00e4ndin\u00e4 on viel\u00e4 mainio the Goners ja slide\u00e4 soittaa huikea Sonny Landreth:<\/p>\n

<\/embed><\/object><\/p>\n

Mutta ei marraskuun keikkaputki viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4ttynyt…<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen n\u00e4hnyt John Hiattin liven\u00e4 aikaisemmin ainoastaan valitettavan lyhytaikaiseksi j\u00e4\u00e4neen Little Villagen riveiss\u00e4 (Puistoblues noin vuonna 1993) ja viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 duokeikalla Lyle Lovettin kanssa, joten odotukset ensimm\u00e4iselle Hiattin oman b\u00e4ndin keikalle eilen iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 Tavastialla olivat kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 melkoiset: hyllyst\u00e4 nimitt\u00e4in l\u00f6ytyy nelisentoista Hiatt-levy\u00e4, ja herra on … Jatka artikkeliin Iltap\u00e4iv\u00e4n ratoksi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,15],"tags":[],"class_list":["post-2425","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-meni-jo","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2425","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2425"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2425\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2428,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2425\/revisions\/2428"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2425"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2425"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2425"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}