{"id":2376,"date":"2010-10-18T00:04:12","date_gmt":"2010-10-17T21:04:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2376"},"modified":"2010-10-18T00:04:12","modified_gmt":"2010-10-17T21:04:12","slug":"miehista-tunneilmaisua-ja-asennemusiikkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2376","title":{"rendered":"Miehist\u00e4 tunneilmaisua ja asennemusiikkia"},"content":{"rendered":"

T<\/strong><\/big>\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4isen Miesten vuoro<\/em><\/a> -elokuvan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen toinen ohjaaja Joonas Bergh\u00e4ll kertoi Bio Rexin harvalukuiselle yleis\u00f6lle, ett\u00e4 irlantilainen mielenterveysj\u00e4rjest\u00f6 on tilannut tuhat dvd-kopiota rohkaistakseen irlantilaismiehi\u00e4 puhumaan tunteistaan. Ajatus suomalaisesta elokuvasta \u2013 ja suomalaismiehist\u00e4! \u2013 tunneilmaisuopettajana on stereotyyppien valossa tietysti jotakuinkin koominen. Mutta kun elokuvan oli juuri n\u00e4hnyt…<\/p>\n

Hetkitt\u00e4in, ja etenkin alussa, Miesten vuoro<\/em> tuntui ihastuneen liikaa Suomi-kliseisiin \u2013 maisemiin, klassishenkiseen musiikkiin ja hulluihin saunakonstruktioihin. Pian t\u00e4m\u00e4 kiusaantuneisuus kuitenkin katosi saunojien tarinoita kuunnellessa. Ilmeisesti kaikki tarinat olivat aitoja, ennen kertomattomia ja k\u00e4sikirjoittamattomia. Kukin puhui tavallaan, mik\u00e4 hetkitt\u00e4in tuntui jopa hankalalta: Afganistanissa palvellut upseeri k\u00e4ytti niin muodollista kirjakielt\u00e4, ett\u00e4 kesti hyv\u00e4n aikaa tajuta, ett\u00e4 se oli h\u00e4nen luonteva tapansa ilmaista itse\u00e4\u00e4n. Toinen tarinansa kertoja k\u00e4ytti ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tilaisuutta hyv\u00e4kseen kertoakseen suurelle yleis\u00f6lle oman versionsa avioeron j\u00e4lkiseurauksista \u2013 vaikka h\u00e4n ja h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 olivatkin eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti joutuneet todellisen v\u00e4\u00e4ryyden kohteeksi, t\u00e4st\u00e4 jaksosta j\u00e4i kiusaannuttavan laskelmoitu vaikutelma. Mutta ei se t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa oikeastaan haitannut. Ja elokuvan loppu sitten \u2013 kerrottuna se tuntuisi todella kornilta, mutta teatterin h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n silloin tuli tippa linssiin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4inen n\u00e4yt\u00f6s liittyy Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon ehdokkuuteen, ja siksi Miesten vuorokin<\/em> n\u00e4htiin englanniksi tekstitettyn\u00e4. Mielenkiintoista oli huomata omaa ehdollistuneisuuttaan: kesti hyv\u00e4n tovin ennen kuin pystyn pakottautumaan olemaan lukematta tekstityst\u00e4 ja keskittym\u00e4\u00e4n kuvaan ja \u00e4\u00e4neen \u2013 suomenkieliseen puheeseen. (Tekstityksest\u00e4 oli tosin iloa my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 jaksossa, koska saamenkielentaitoni on h\u00e4pe\u00e4llisen olematonta.)<\/p>\n

* * *<\/p>\n

Kulttuuripitoinen sunnuntai ei p\u00e4\u00e4ttynyt t\u00e4h\u00e4n. Erinomaisen thaimaalaisaterian<\/a> j\u00e4lkeen matka jatkui t\u00e4m\u00e4n syksyn suosikkikonserttikohteeseemme, Savoy-teatteriin.<\/p>\n

Olen kuullut Khaledia ensi kertaa vuoden 1988 tiet\u00e4miss\u00e4, kun monien kehujen innoittamana tulin ostaneeksi EarthWorks-levymerkin tuoreen kokoelma-albumin Rai Rebels<\/em>. Cheb Khaled, kuten h\u00e4net silloin tunnettiin, koristaa levyn kantta ja esitt\u00e4\u00e4 sill\u00e4 yhden kappaleen, \u201dSidi Boumediennen\u201d. T\u00e4h\u00e4n aikaan rai oli virallisten tahojen paheksumaa kapinamusiikkia (sana tarkoittaa \u201dasennetta\u201d), jota tehtiin pienill\u00e4 budjeteilla ja usein rumpukoneiden ja vastaavien halpalaatikoiden s\u00e4est\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

(Kiinnostavaa kyll\u00e4, n\u00e4it\u00e4 vanhoja rai-konerytmej\u00e4 on sittemmin sattunut paljon korvaan 15-20 vuotta tuoreemmilla amerikkalaisilla r&b-listalevyill\u00e4; rai-musiikki on puolestaan siirtynyt paljon isompiin ja vivahteikkaampiin tuotantoihin ja el\u00e4v\u00e4mpiin muusikoihin.)<\/p>\n

Kun aloin kirjoitella Rumbaan<\/em> viisi-kuusi vuotta my\u00f6hemmin, Khaled oli ensimm\u00e4isi\u00e4 haastateltaviani. Edellisen\u00e4 iltana jo isoksi t\u00e4hdeksi noussut Khaled oli esiintynyt Vanhalla Ylioppilastalolla. En ollut ennen tajunnutkaan, miten paljon pohjoisafrikkalaisia p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla asuu: heit\u00e4 oli sali puolillaan, ja jo ennen keikkaa jokainen deejiin soittama tuttu rai-levytys sai melkoiset aplodit. Arvata sopii, ett\u00e4 kun b\u00e4ndi astui lopulta lavalle joskus yhdentoista j\u00e4lkeen, bileet p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kunnon vauhtiin. Vauhtia jatkui sitten aina pitk\u00e4lle yli aamukahden, mik\u00e4 muodosti minulle ongelman: asuin Korsossa, johon siihen aikaan ei mennyt y\u00f6busseja eik\u00e4 -junia. K\u00e4velin ty\u00f6paikalleni Vallilaan, kirjoitin keikka-arvion, torkuin pari tuntia, menin kotiin aamubussilla nukkumaan pari tuntia ja palasin kaupungille tekem\u00e4\u00e4n haastattelua. Se ei ollut mik\u00e4\u00e4n erityisen intiimi tilanne: puolituntisessa haastattelussa oli paikalla puolenkymmenen muunkin lehden toimittajat \u2013 ja tulkki. Mutta juttu syntyi.<\/p>\n

Seuraavan kerran Khaled tuli n\u00e4hty\u00e4 jokunen vuosi sitten Huvilateltassa ja nyt Savoyssa. Viimeist\u00e4\u00e4n seitsenhenkisen b\u00e4ndin astuessa lavalle oli k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 (j\u00e4lleen osin pohjoisafrikkalaisperuinen) yleis\u00f6 oli mukana jo valmiiksi. Ja miksi ei olisi ollut? T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on loistavaa bailumusiikkia, ja b\u00e4ndi oli loistava. Meid\u00e4n paikoillemme parvelle soundit olivat keikan alussa kummallisen puuroiset, mutta v\u00e4hitellen kaikki alkoi olla kohdallaan. Savoyn normeista poiketen konsertissa ei ollut v\u00e4liaikaa \u2013 vaikeaahan sellaista olisi t\u00e4llaisella meiningill\u00e4 ollut pit\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n \u2013 joten rytmi- ja hittiputki jatkui yht\u00e4 soittoa aina pitk\u00e4\u00e4n encoreeseen asti. Etenkin \u201dAishan\u201d alussa b\u00e4ndi suorastaan leikitteli sointukululla ja py\u00f6ritteli sit\u00e4 eri soundeilla ja rytmiikoilla, kunnes pl\u00e4j\u00e4ytti sen tiskiin tuttuna, j\u00e4nnitteisen\u00e4 urku- ja nakutuskitaraintrona, jolloin iso osa yleis\u00f6\u00e4 vasta tajusi, mit\u00e4 oli tulossa. (Vaikka olisihan se ollut kummallista, ellei sit\u00e4 olisi soitettu.) Oma lempparini \u201dKebou\u201d j\u00e4i kuulematta, mutta se kyll\u00e4 oikeastaan vaatisi ihan oikean orkesterin kahden kosketinsoittajan sijaan \u2013 ja sellaisen orkesterin, joka osaa soittaa rytmi\u00e4 paljon paremmin ja tiukemmin kuin keskivertoklasarimuusikot.<\/p>\n

Hieno keikka, hieno p\u00e4iv\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4np\u00e4iv\u00e4isen Miesten vuoro -elokuvan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4yt\u00f6ksen j\u00e4lkeen toinen ohjaaja Joonas Bergh\u00e4ll kertoi Bio Rexin harvalukuiselle yleis\u00f6lle, ett\u00e4 irlantilainen mielenterveysj\u00e4rjest\u00f6 on tilannut tuhat dvd-kopiota rohkaistakseen irlantilaismiehi\u00e4 puhumaan tunteistaan. Ajatus suomalaisesta elokuvasta \u2013 ja suomalaismiehist\u00e4! \u2013 tunneilmaisuopettajana on stereotyyppien valossa tietysti jotakuinkin koominen. Mutta kun elokuvan oli juuri … Jatka artikkeliin Miehist\u00e4 tunneilmaisua ja asennemusiikkia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,18,15],"tags":[],"class_list":["post-2376","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-meni-jo","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2376","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2376"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2376\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2383,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2376\/revisions\/2383"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2376"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2376"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2376"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}