{"id":2242,"date":"2010-09-15T23:37:30","date_gmt":"2010-09-15T20:37:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2242"},"modified":"2010-12-27T18:12:21","modified_gmt":"2010-12-27T15:12:21","slug":"40-30-noin-20","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2242","title":{"rendered":"40, 30, noin 20"},"content":{"rendered":"

T<\/strong><\/big>avastia-klubi<\/a>, tuo helsinkil\u00e4isten (tai ainakin kantakaupunkilaisten) musiikinyst\u00e4vien olohuone, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta. Viime toukokuussa puolestaan tuli t\u00e4yteen kolmekymment\u00e4 vuotta siit\u00e4, kun itse k\u00e4vin paikassa ensi kertaa. Kyseess\u00e4 oli Tavan siihen aikaan yleisin ohjelmamuoto, eli diskoilta, emmek\u00e4 kaverini Kalen kanssa viihtyneet talossa kovinkaan kauaa. Tyls\u00e4\u00e4, kuten diskoissa yleens\u00e4 oli. Samaisena syksyn\u00e4 alkaneiden opiskeluvuosien alkuaikoina tuli jonnin verran harrastettua jokatiistaista, vain opiskelijoille tarkoitettua T-iltaa, joka poikkesi normidiskoillasta l\u00e4hinn\u00e4 kolmessa suhteessa: ensinn\u00e4kin p\u00e4\u00e4sylipun vastineeksi sai teet\u00e4 ja jonkinlaisen s\u00e4mpyl\u00e4n tai voileiv\u00e4n, toiseksi talosta oli auki salin ohella my\u00f6s toisen kerroksen osakuntabaari sek\u00e4 nelj\u00e4nnen kerroksen tila, ja kolmanneksi illan deejii aloitti musiikin soittamisen Straussin \u201dTonava kaunoisella\u201d. Joka helkutin kerta. Nelj\u00e4nness\u00e4 kerroksessa toimi deejiin\u00e4 usein joku pitk\u00e4tukkainen ja -partainen hipinretale, ja siell\u00e4 saattoi kuulla ihan kiinnostavaakin musiikkia \u2013 toisinaan jopa sellaista, jonka tanssiminen oli ainakin hetkitt\u00e4in hieman… haasteellista. Nelj\u00e4nnest\u00e4 kerroksesta on j\u00e4\u00e4nyt mieleen my\u00f6s sein\u00e4lle ripustettu Jokainen hakee tanssimaan itse<\/em> -ohje.<\/p>\n

Tavan kulttuurihistoriallinen merkitys ei kuitenkaan ole opiskelijadiskoissa, vaan konserteissa. Suhteellisen pieness\u00e4 salissa on n\u00e4hty melkomoinen valikoima musiikinhistorian huippunimi\u00e4. Tom Waitsia (1977) en alaik\u00e4isen\u00e4 kerinnyt n\u00e4kem\u00e4\u00e4n (ja l\u00f6ysin h\u00e4nen musiikkinsa vasta kolme\u2013nelj\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin), mutta jokunen muu konsertti on j\u00e4\u00e4nyt kyll\u00e4 mainiosti mieleen:<\/p>\n

Eppu Normaali 28. 5. 1980<\/h5>\n

Eput j\u00e4iv\u00e4t mieleen siksi, ett\u00e4 a) t\u00e4m\u00e4 oli ensimm\u00e4inen Tavastialla n\u00e4kem\u00e4ni konsertti (ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4isi\u00e4 K18-paikoissa n\u00e4kemi\u00e4ni keikkoja, tosin Hassisen koneen keikka Bottalla taisi olla aikaisemmin) ja b) Eput olivat t\u00e4h\u00e4n aikaan aivan helkutin hyv\u00e4 b\u00e4ndi. \u201dSuomen ensimm\u00e4isest\u00e4 punk-b\u00e4ndist\u00e4\u201d oli kehittynyt osaava, mutta silti reippaan energinen uuden aallon* rock-pumppu, mutta ei viel\u00e4 tyls\u00e4n keski-ik\u00e4ist\u00e4 aikuisviihde-ik\u00e4vystytt\u00e4j\u00e4\u00e4. T\u00e4h\u00e4n aikaan Torvinen tuntui viett\u00e4v\u00e4n enemm\u00e4n aikaa ilmassa kuin keng\u00e4npohjat lavan pinnassa, ja yleis\u00f6 pogosi hiest\u00e4 m\u00e4rk\u00e4n\u00e4. (Muunlaiseen tanssimiseen ei olisikaan ollut tilaa.)<\/p>\n

Hassisen kone 15. 1. 1981 ja 17. 2. 1982<\/h5>\n

Hassista piti tietysti k\u00e4yd\u00e4 katsomassa aina kun mahdollista, ja se tulikin n\u00e4hty\u00e4 melkoisen monessa paikassa: Bottalla, Vanhalla, Lepakossa, Roskildessa, Kaivopuistossa ja Tavastialla, ainakin. Loistava b\u00e4ndi liven\u00e4 silloinkin, kun maailmantuska oli musertamaisillaan Ismon tekstien maailman. J\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 keikalla oli l\u00e4mmittelij\u00e4n\u00e4 nyttemmin mm. keikkapromoottorina tunnetun Cyde Hyttisen b\u00e4ndi Jerry Sultsina & Karelian Piirakat, joka oli, muistaakseni, \u201dihan kiinnostava\u201d.<\/p>\n

Johnny Shines & Robert Jr. Lockwood 20. 5. 1982<\/h5>\n

Samoihin aikoihin kun kiinnostuin punkista ja sit\u00e4 seuranneesta, musiikillisesti v\u00e4h\u00e4n laaja-alaisemmasta uudesta aallosta* kiinnostuin my\u00f6s bluespohjaisesta musiikista. Minusta ne olivat pitk\u00e4lti samaa jatkumoa: tarinoita ja yhteiskunnallista kritiikki\u00e4 ilmaistuna sellaisilla keinoilla joita ei (v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4) ollut kovin vaikea oppia. Idea oli t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin tekninen toteutus. Bluesista kiinnostuessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Robert Johnsoniin, ja koska Johnson ei en\u00e4\u00e4 tuohon(kaan) aikaan keikkaillut, Johnsonin vanha soittokaveri Shines ja er\u00e4\u00e4nlainen (henkinen) poikapuoli Lockwood olivat harvoja j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 suoria yhteyksi\u00e4 sotaa edelt\u00e4v\u00e4n ajan Delta-bluesiin. T\u00e4m\u00e4 keikka j\u00e4i ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 mieleen enemm\u00e4nkin siksi, ett\u00e4 esiintyj\u00e4t olivat keit\u00e4 olivat, eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 siksi ett\u00e4 he olisivat olleet suunnattoman hyvi\u00e4. Eiv\u00e4t he huonojakaan olleet, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vanhuuttaan v\u00e4syneit\u00e4 vain. Mutta tulipahan n\u00e4hty\u00e4 pari todellista legendaa samalla kertaa.<\/p>\n

Hanoi Rocks 22. 7. 1982<\/h5>\n

T\u00e4m\u00e4 keikka j\u00e4i mieleen ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 paljon hypetetty ja kohuttu b\u00e4ndi oli aivan helvetin huono. Siis t\u00e4ysin avuton. Kuulin seuraavana aamuna samalla kes\u00e4ty\u00f6paikalla olleelta b\u00e4ndil\u00e4isten kavereilta, ett\u00e4 portsarit olivat est\u00e4neet Nassea p\u00e4\u00e4sem\u00e4st\u00e4 sis\u00e4\u00e4n, koska kaveri oli niin pihalla. Ovi aukeni vasta, kun pokeille kerrottiin, ett\u00e4 tyypin pit\u00e4isi esiinty\u00e4 tuota pikaa… Makkonen heilui parhaansa mukaan, mutta musiikki kulki kuin peruskoulun luokkab\u00e4ndin ensimm\u00e4isiss\u00e4 treeneiss\u00e4. Sittemmin n\u00e4in Hankkareilta kyll\u00e4 pari erinomaistakin keikkaa ja jouduin hieman joustamaan sinnikk\u00e4\u00e4st\u00e4 \u201denglanninkielell\u00e4 laulavat suomalaisb\u00e4ndit ovat kategorisesti paskaa\u201d -asenteestani. Hieman.<\/p>\n

The Fabulous Thunderbirds 2. 3. 1983<\/h5>\n

T\u00e4lle keikalle ujutin mukaan viel\u00e4 alaik\u00e4isen pikkusiskoni, jolle lainattiin paperit ainej\u00e4rjest\u00f6kaveriltani. (Kiitos, Maarit!) Tuijan luokkakaverit olivat etuk\u00e4teen aivan varmoja, ettei nelj\u00e4 vuotta vanhemman tyypin henkkareilla voisi mitenk\u00e4\u00e4n onnistua, mutta Tavastian tavallisesti niin kuttumaiset portsarit p\u00e4\u00e4stiv\u00e4t kuin p\u00e4\u00e4stiv\u00e4tkin koko porukkamme sis\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa T-birds soitti viel\u00e4 klassisimmalla kvartettikokoonpanollaan (Kim Wilson, Jimmie Vaughan, Fran Christina ja Keith Ferguson) ja soitti viel\u00e4 tiukkaa, ilke\u00e4\u00e4 rhythm and bluesia eik\u00e4 siisti\u00e4 r’n’b-pohjaista poprockia. Julman minimalistinen groove toimi upeasti. Komean kompin lis\u00e4ksi j\u00e4i mieleen \u00e4\u00e4riminimalistisen tyylik\u00e4s kitaristi Vaughan. T\u00e4m\u00e4 kokemus tuoreessa muistissa ei ollutkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 Jimmien pikkuveljen Stevie Ray Vaughanin keikka Kultsalla seuraavana vuonna oli sitten melkoinen pettymys.<\/p>\n

Unknown Gender 19. 9. 1983 ja 4. 6. 1984<\/h5>\n

Minun piti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Teatterikoulussa vierailevalle saksalaistuttavalleni Birgitalle Helsingin iltael\u00e4m\u00e4\u00e4 ja samana iltana sattui Tavastialla soittamaan yhtye, josta olin kuullut vain nimen. Tykk\u00e4simme molemmat t\u00e4st\u00e4 (tiet\u00e4\u00e4kseni) saksanamerikkalaisesta naisfunktriosta, ja min\u00e4 palasin (nyttemmin b\u00e4ndin musiikkiin jo levyilt\u00e4kin perehtyneen\u00e4) seuraavallekin keikalle. Lavan edess\u00e4 joraamista tosin h\u00e4iritsi melkoisesti siekkaribasisti Jouko Hohkon poikkeuksellisen tilaaviev\u00e4 tanssityyli. (T\u00e4m\u00e4n kohtaamisen j\u00e4lkeen olenkin ollut tunnistavinani Siekkareiden musiikissa runsaasti UG-vaikutteita \u2013 Blurt-vaikutteiden lis\u00e4ksi, tietenkin.)<\/p>\n

Queen Ida and her Zydeco Band, ainakin 26. 5. 1983 ja 13. 9. 1984<\/h5>\n

Aaah, n\u00e4ist\u00e4 keikoista on l\u00e4mpimi\u00e4 muistoja muutamilla muillakin ihmisill\u00e4, joihin olen sittemmin tutustunut. Louisianalainen Hanuristi\/laulaja Ida Guillory ryhtyi ammattimuusikoksi vasta p\u00e4\u00e4lle nelj\u00e4kymppisen\u00e4, h\u00e4n oli (lienee viel\u00e4kin) sellainen pikkuruinen, pulskahko mummeli joka saattoi pukeutua lameemekkoon ja strutsinsulkiin. Mutta voi jestas, ett\u00e4 homma toimi! Yleis\u00f6 jorasi aivan hulluna. Jollakin n\u00e4ist\u00e4 keikoista nyrj\u00e4ytin nilkkani, kun salillinen yleis\u00f6\u00e4 tanssi letkassa silloiseen Tavastian monttuun** ja takaisin. \u201dNiin, oikeastaanhan t\u00e4m\u00e4 on pelkk\u00e4\u00e4 louisianalaista humppaa\u201d, totesi muuan viel\u00e4 minuakin snobimpi tuttavani ja jatkoi joraamista.<\/p>\n

Sielun veljet 7. 2. 1984 ja muutamia muitakin kertoja<\/h5>\n

Mit\u00e4p\u00e4 t\u00e4st\u00e4 b\u00e4ndist\u00e4 voisi sanoa? Kaikkein huikeimmat Siekkari-keikkamuistoni ovat toisalta (ennen kaikkea Lepakon Mustasta salista), mutta jonnekin Kuka teki huorin?<\/em> -levyyn asti b\u00e4ndin kaikki keikat olivat huikeita, totaalisia kokemuksia. Sitten b\u00e4ndi v\u00e4h\u00e4n niin kuin v\u00e4s\u00e4hti ja min\u00e4 aloin v\u00e4h\u00e4n niin kuin kyll\u00e4sty\u00e4. No, Onnenpy\u00f6r\u00e4<\/em>-kiertue oli aika hauska.<\/p>\n

Kadotetut 3. 5. 1984<\/h5>\n

Kadotetut oli yksi minuun hyvin vahvasti vaikuttaneista b\u00e4ndeist\u00e4. Musiikki oli jokseenkin rosoista ja tempoili usein suuntiin josta en olisi niin suunnattomasti v\u00e4litt\u00e4nyt, mutta oleellista olikin asenne: kaikkea voi tehd\u00e4, kaikesta voi ottaa aineksia. Edelleenkin terve periaate. Ja liven\u00e4 iso b\u00e4ndi viulisteineen (sittemmin mm. Avantissa ja elokuvas\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kunnostautunut Sanna Salmenkallio) ja saksofonisteineen (nykyinen kaupunginvaltuutettu ja radiotoimittaja Kimmo Helist\u00f6) toimi aina komeasti.<\/p>\n

Se 30. 10. 1984<\/h5>\n

Se oli yksi 1980-luvun uudesta aallosta ponnistaneita t\u00e4rkeit\u00e4 b\u00e4ndej\u00e4 (ainakin minulle). T\u00e4m\u00e4 keikka oli pian sen j\u00e4lkeen kun b\u00e4ndin viimeiseksi j\u00e4\u00e4nyt hieno albumi Lasi kirkasta vett\u00e4<\/em> oli ilmestynyt, ja se kuvattiin television Tilt<\/em>-ohjelmaa varten. Nauhoite lienee jossakin YLE:n arkistoissa. Jos satutte n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sen, niin se lavan edess\u00e4 joraileva, keltaiseen t-paitaan sonnustautunut hippi olen min\u00e4.<\/p>\n

PIM 28. 10. 1985<\/h5>\n

En tied\u00e4, levyttik\u00f6 PIM koskaan mit\u00e4\u00e4n muuta kuin hillitt\u00f6m\u00e4n coversinglen \u201dThese Boots Are Made for Walkingista\u201d. Ei sill\u00e4 niin v\u00e4li\u00e4, liven\u00e4 t\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4n retrohenkisen naisen ryhm\u00e4 oli aivan hillit\u00f6n. (T\u00e4m\u00e4 ilta oli merkitt\u00e4v\u00e4 my\u00f6s yksityisel\u00e4m\u00e4ni suhteen, mutta se on asia erikseen.)<\/p>\n

Himo 9. 4. 1986<\/h5>\n

Himon olin ehtinyt n\u00e4hd\u00e4 aikaisemmin Limeksen bileiss\u00e4 ja jutellutkin tyyppien kanssa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kyseess\u00e4 oli nopeaan nousuun l\u00e4htenyt taitava ja toimiva poprock-kokoonpano, joka kuitenkin hajosi pian esikoisalbuminsa ilmestymisen j\u00e4lkeen. (Sit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 divareista, suosittelen: etenkin singleraita \u201dSuolaista vett\u00e4\u201d on komea.) Yhtyeen j\u00e4senist\u00f6st\u00e4 merkitt\u00e4vint\u00e4 j\u00e4lke\u00e4 suomalaisen musiikin historiaan on tehnyt hiljaisen oloinen kosketinsoittaja\/saksofonisti Jimi Lehto, tosin vasta muutettuaan sukunimekseen Tenor.<\/p>\n

The Proclaimers 7. 11. 1988<\/h5>\n

[Edit<\/em>] Proclaimers, miten minulta j\u00e4i uupumaan Proclaimers? \u201dOlen n\u00e4hnyt maailman optikkojen tulevaisuuden ja sen nimi on the Proclaimers\u201d, kuten humoristisemmat rokkitoimittajat siihen aikaan sanoivat. Paksulla skottimurteella laulavien n\u00f6rtinn\u00e4k\u00f6isten kaksosten kantrirockyhtye ei ehk\u00e4 kuulosta ajatuksena kovinkaan vetoavana, mutta todellisuus oli aivan toista. Mielett\u00f6m\u00e4n hieno keikka huipentui \u0161amanistiseksi loitsuksi muuttuneeseen \u201dOh Jeaniin\u201d. Palatessamme kaupungin y\u00f6h\u00f6n min\u00e4 ja jokunen muu kaveri puhuimme jopa vuosikymmenen keikasta \u2013 ja kahdeksankymment\u00e4luvulla tuli sent\u00e4\u00e4n n\u00e4hty\u00e4 aika monta<\/em> huikeaa keikkaa.<\/p>\n

Daniel Lanois hein\u00e4kuussa 1993<\/h5>\n

Jo t\u00e4h\u00e4n aikaan jonkinlaisen supertuottajan maineessa (mm. U2:n, Peter Gabrielin, Robbie Robertsonin ja Neville Brothersin ansiosta) ollut Lanois oli tehnyt toisen oman soololevyns\u00e4 ja piipahti jokseenkin v\u00e4h\u00e4lle julkisuushuomiolle j\u00e4\u00e4neelle keikalle keskell\u00e4 hellekes\u00e4\u00e4, mukanaan basisti Darryl Johnson, rumpali Brian Blade, kaksi kitaraa ja melkoinen efektilaitearsenaali (seisoin keikan ajan aivan lavan edess\u00e4 ja ihmettelin puolikaareen aseteltua pedaalipatteria). Lanoisin musiikkia on joskus kutsuttu \u201dmaagiseksi realismiksi\u201d, mik\u00e4 on harvinaisen osuva m\u00e4\u00e4re. Juurevia New Orleans -henkisi\u00e4 rytmej\u00e4, lumoavia \u00e4\u00e4nimaisemia, hienoja lauluja. Upea esitys. Yksi hienoimpia koskaan, miss\u00e4\u00e4n n\u00e4kemi\u00e4ni konsertteja.<\/p>\n

Ani DiFranco alkuvuodesta 1999<\/h5>\n

Ani DiFranco ehk\u00e4 tekee levyj\u00e4 v\u00e4h\u00e4n turhan tihe\u00e4\u00e4n tahtiin (no, h\u00e4nh\u00e4n omistaa levy-yhti\u00f6ns\u00e4 joten h\u00e4nell\u00e4 on siihen mahdollisuus) koska niiden taso vaihtelee, mutta t\u00e4m\u00e4 konsertti osoitti h\u00e4nen olevan huikea esiintyj\u00e4. H\u00e4nen laulunsa ovat usein er\u00e4\u00e4nlaisia keskusteluja, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina noudata perinteisi\u00e4 pop-s\u00e4velm\u00e4n rakenteita vaan etenev\u00e4t aivan toisenlaisella logiikalla, ja liven\u00e4 t\u00e4llainen musiikki toimii ehdottoman hyvin. Ani oli valloittavan riemukas persoona ja osoitti keikan mittaan olevansa my\u00f6s poskettoman hyv\u00e4 kitaristi. T\u00e4m\u00e4 keikka j\u00e4i mieleen my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlaisena tulevien aikojen merkkin\u00e4: salin ulkopuolelle oli kiinnitetty isoja lappuja, joissa pyydettiin yleis\u00f6\u00e4 olemaan tupakoimatta salissa (koska yhdell\u00e4 b\u00e4ndin j\u00e4senist\u00e4 on astma) ja, uskomatonta kyll\u00e4, l\u00e4hes koko yleis\u00f6 noudatti kohteliasta pyynt\u00f6\u00e4. Tuntui h\u00e4mment\u00e4v\u00e4lt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 salin p\u00e4\u00e4st\u00e4 toiseen ilman katkuista savuverhoa, ja tuntui kummalliselta, ettei klubi-iltaa seuraavana aamuna p\u00e4\u00e4t\u00e4 s\u00e4rkenyt.<\/p>\n

Onhan tuolla tullut n\u00e4hty\u00e4 kaikenlaista muutakin kivaa: Mighty Flyers, Siberia, Miljoonasade montakin kertaa, FME&J, Michael Monroe, Bluesounds***, Gogol Bordello, Tortilla Flat,… vaikka mit\u00e4. Hyvi\u00e4 ja huonoja keikkoja. Unohdin varmaan monta, jotka olisi ehdottomasti pit\u00e4nyt mainita. Mutta niit\u00e4 on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tiedossa lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n

(80-luvun keikkojen p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat per\u00e4isin Tavastian historiasivun<\/a> hakutoiminnosta. En ole ihan varma kaikkien p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4rien oikeellisuudesta, mutta ei sill\u00e4 niin v\u00e4li\u00e4.)<\/p>\n

___<\/p>\n

* Suomessa ja Britanniassa \u201duusi aalto\u201d tarkoitti v\u00e4h\u00e4n eri asiaa kuin Amerikassa: jenkkiuusiaalto oli ennen kaikkea tummat puvut ja narukravatit kaulassa soitettua tyylik\u00e4st\u00e4 voimapoppia (Blondie, Cars, The Knack), t\u00e4ll\u00e4 puolen rapakkoa oikeastaan mit\u00e4 tahansa, miss\u00e4 oli s\u00e4rm\u00e4\u00e4, luonnetta ja sanomaa: Undertonesista Blurtiin, A Certain Ratiosta ja The Pop Groupista Young Marble Giantsiin, Kadotetuista Sielun veljiin.<\/small><\/p>\n

** Lavan alla sijainnut tila, jossa oli myyntipiste ja jonne p\u00e4\u00e4si lavan vasemmalta puolelta kulkevia portaita pitkin. Nyky\u00e4\u00e4n Semifinal, jonne on eri sis\u00e4\u00e4nk\u00e4ynti.<\/small><\/p>\n

*** Bluesounds oli jotakuinkin ainoa 1980-luvun alun englanniksi laulanut suomalainen b\u00e4ndi, jolle annoin mit\u00e4\u00e4n arvoa.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tavastia-klubi, tuo helsinkil\u00e4isten (tai ainakin kantakaupunkilaisten) musiikinyst\u00e4vien olohuone, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta. Viime toukokuussa puolestaan tuli t\u00e4yteen kolmekymment\u00e4 vuotta siit\u00e4, kun itse k\u00e4vin paikassa ensi kertaa. Kyseess\u00e4 oli Tavan siihen aikaan yleisin ohjelmamuoto, eli diskoilta, emmek\u00e4 kaverini Kalen kanssa viihtyneet talossa kovinkaan kauaa. Tyls\u00e4\u00e4, … Jatka artikkeliin 40, 30, noin 20<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,15,16],"tags":[],"class_list":["post-2242","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-musiikki","category-paikat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2242"}],"version-history":[{"count":29,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2676,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2242\/revisions\/2676"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}