{"id":2231,"date":"2010-09-10T13:22:36","date_gmt":"2010-09-10T10:22:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2231"},"modified":"2010-12-27T18:12:31","modified_gmt":"2010-12-27T15:12:31","slug":"han-loisti-kuin-pekoni-yossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2231","title":{"rendered":"H\u00e4n loisti kuin pekoni y\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><big><strong>O<\/strong><\/big>len perin hidas lukemaan talouteemme tulevia lehti\u00e4 (ostamistani irtonumeroista puhumattakaan). Siksi paneuduin kuun alussa ilmestyneeseen <em>Parnassoon<\/em> vasta t\u00e4ll\u00e4 viikolla. Vaivan arvoinen numero onkin kyseess\u00e4. Karri Kokon kansijuttu kustantamisen tulevaisuudesta oli tosin jotakuinkin tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4inen ja pinnallinen, mutta tykk\u00e4sin Harry Salmenniemen monisivuisesta \u201dSyysmyrskyt\u201d-runosta (ehk\u00e4 se oli riitt\u00e4v\u00e4n tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4inen ja pinnallinen kaltaiselleni heikosti runoutta tuntevalle lukijalle?) ja Martti Anhavan herkullisesta esseest\u00e4 <em>Mit\u00e4 on taide?<\/em> -nimisist\u00e4 kirjoista. Lasse Koskelan kirjoitus <em>Tuntemattoman sotilaan<\/em> johtamisopeista oli my\u00f6s kiinnostava ja on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 antoisa Koskelan ja Pasi Lankisen <em>Johtajakirjan<\/em> mahdolliselle kohderyhm\u00e4lle, joskin suurin osa asiasta oli meille (entisille) kaikenkarvaisten pomojen alaisille ennest\u00e4\u00e4n tuttua.<\/p>\n<p>Eniten minuun \u2013 kirjailevaan suomentajaan \u2013 vetosi kuitenkin Arto Virtasen \u201dLintu vai kala\u201d, kommentti moniakin klassikoita suomennelleen kirjailijan Pentti Saarikosken k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6ihin. T\u00e4st\u00e4 asiasta on puhuttu paljon meid\u00e4n kirjallisuuden suomentajien parissa, mutta kovin usein kommentoidessaan Saarikosken k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6iden heikkoa laatua jollekin ei-suomentavalle kulttuurin toimijalle ammattisuomentaja saa kuulla suunnilleen: \u201dMutta Saarikoski oli <em>persoona<\/em>! Ei se nyt niin tarkkaa ole, ovatko ne k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset ihan kohdallaan!\u201d Tai jotakin siihen tapaan. Toisin sanoen Saarikoski oli varhainen Eijkens-Baijarsilaisen koulukunnan edustaja suomalaisessa kirjailijuudessa ainakin ollessaan suomentaja: t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on imago kuin sis\u00e4lt\u00f6.<\/p>\n<p>Virtanen keskittyy jutussaan ennen kaikkea Saul Bellowin <em>Herzogin<\/em> ja John Barthin <em>Uivan oopperan<\/em> suomennoksiin ja v\u00e4lill\u00e4 siteeraa p\u00e4tki\u00e4 Saarikosken k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4, alkutekstist\u00e4 ja omasta suomennosehdotuksestaan. T\u00e4ll\u00e4 tavalla on tietysti helppoa tuoda esiin karkeita(kin) virheit\u00e4 ja k\u00f6mpelyyksi\u00e4 (kuten Virtasen jutun otsikon innoittanut <em>sea robin<\/em> -kalalajin eli kurnusimpun \u201dsuomentaminen\u201d merisatakieleksi). Itse en pid\u00e4 Virtasen suomennosehdotuksia kovinkaan onnistuneina \u2013 Saarikosken j\u00e4lke\u00e4 parempana, kyll\u00e4 \u2013 mutta toisaalta: omista k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4ni olisi aivan yht\u00e4 helppoa poimia nolouksia, k\u00f6mpelyyksi\u00e4 ja muutama suoranainen virhekin.*<\/p>\n<p>Saarikosken kohdalla t\u00e4rkein syy tekstiin j\u00e4\u00e4neisiin virheisiin lienee ollut kiire: h\u00e4nelle suomentaminen oli puhtaasti pelkk\u00e4\u00e4 palkkaty\u00f6t\u00e4, jotka piti tehd\u00e4 nopeasti pois alta ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa arvokkaampiin kirjallisiin harrastuksiin. T\u00e4st\u00e4 voi tietysti arvella, ett\u00e4 kyse on ollut osittain my\u00f6s v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4: k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen laaduksi riitti se, mist\u00e4 palkkion sai. Ja koska k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 oli <em>persoona<\/em>, t\u00f6it\u00e4 riitti silti. Esi-internetiaalisella kirjoituskonekaudella monien detaljien selvittely oli sit\u00e4 paitsi huomattavan paljon mutkikkaampaa, toisinaan jopa mahdotonta. Ilmeisesti my\u00f6s kustannustoimittajat suhtautuivat Saarikoskeen <em>persoonana<\/em> eiv\u00e4tk\u00e4 uskaltaneet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 punakyn\u00e4\u00e4 niin paljon kuin olisi ollut tarpeen. Eik\u00e4 lukijakunnankaan sivistys, englannin kielen taito tai mahdollisuudet tutustua englanninkielisiin alkuteoksiin olleet tuohon aikaan lainkaan niin hyvi\u00e4 kuin nyttemmin, joten moni karkeakin virhe on huomattu vasta paljon my\u00f6hemmin. My\u00f6s kustannustoimittajien \u2013 ja heid\u00e4n apunaan k\u00e4ytt\u00e4miens\u00e4 tuttavien \u2013 yleissivistys on luultavasti ollut paljon nykyist\u00e4 kapea-alaisempaa.<\/p>\n<p>Yht\u00e4 kaikki, t\u00e4llaiset kommentit ovat kirjallisuuden ammattisuomentajalle joka tapauksessa tarpeellisia \u201dk\u00e4si syd\u00e4melle ja katse peiliin\u201d -hetki\u00e4. Olen tuskallisen tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 omien julkaistujen suomennosteni joukossa on (ainakin) muutamia, joiden j\u00e4lki olisi voinut olla paljon parempaa. Usein syy on ollut sama kuin (todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s) Saarikoskella: kiire. Olen ottanut t\u00f6it\u00e4 liian kireill\u00e4 aikatauluilla, tai l\u00f6ys\u00e4illyt liian pitk\u00e4\u00e4n edellisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen valmistumisen j\u00e4lkeen niin, ett\u00e4 seuraavan k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen deadlinen l\u00e4hestyess\u00e4 tulee aivan hillit\u00f6n kiire. Kireisiin aikatauluihin on tietysti johtanut my\u00f6s kirjallisuuden suomentamisen h\u00e4pe\u00e4llisen matala palkkiotaso: t\u00f6it\u00e4 on pakko ottaa niin paljon, ett\u00e4 tulee jotenkin toimeen. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa olen onneksi pystynyt hieman l\u00f6ys\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tahtia: olen p\u00e4\u00e4ssyt eroon vanhoista, pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myyden kauden veloistani ja saanut sen j\u00e4lkeen parikin pient\u00e4 perint\u00f6summaa, joten k\u00e4\u00e4nn\u00f6spalkkioiden ansaitsemistahdin harventaminen on ollut mahdollista \u2013 ainakin tilap\u00e4isesti. Tietysti asiaa on auttanut my\u00f6s, ett\u00e4 kirjailija-M\u00e4kel\u00e4 on saanut merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n apurahoja kuin suomentaja-M\u00e4kel\u00e4, vaikka kirjailija-M\u00e4kel\u00e4n ansaitsemat tekij\u00e4noikeuskorvaukset ovatkin olleet t\u00e4ysin olemattomia suomentaja-M\u00e4kel\u00e4n tekij\u00e4noikeuspalkkioihin verrattuna.<\/p>\n<p>Peiliin sopii tietysti katsoa my\u00f6s juuri t\u00e4m\u00e4n kirjailija- ja suomentajamin\u00e4n yhteispelin suhteen. Ainakin t\u00e4h\u00e4n asti olen yleens\u00e4 kyennyt mielt\u00e4m\u00e4\u00e4n itseni ennen kaikkea kirjallisuuden suomentajaksi, joka silloin t\u00e4ll\u00f6in kirjoittelee omiakin romaaneja. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 laadun pit\u00e4isi olla kunnia-asia, ja toivon mukaan se sellaisena pysyykin. Minulla on my\u00f6s ollut suuri ilo saada suomennettavakseni enimm\u00e4kseen sellaisia romaaneja ja tietokirjoja, joiden takana olen voinut seist\u00e4: ne pitikin saada suomeksi, niiden suomentaminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kulttuurity\u00f6t\u00e4. Min\u00e4 siis olen (luultavasti) Saarikoskea motivoituneempi suomentaja.<\/p>\n<p>Mutta koska <em>en <\/em>ole samanlainen <em>persoona<\/em> kuin Saarikoski (Luojan kiitos!), huono k\u00e4\u00e4nn\u00f6sj\u00e4lki vaikuttaa omalla kohdallani suoraan my\u00f6s k\u00e4\u00e4nn\u00f6stilausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n eli ty\u00f6llisyyteen ja sit\u00e4 kautta toimeentulemiseen. \u201dVapaana kirjailijana\u201d el\u00e4minen on Suomen kokoisen lukijakunnan edess\u00e4 t\u00e4ysin mahdotonta, paitsi ehk\u00e4 joillekin <em>persoonille<\/em> ja muutamille apurahojen jumalien suosikeille. Laadun parantamiselle ja yll\u00e4pit\u00e4miselle on sek\u00e4 tarvetta ett\u00e4 tahtoa.<\/p>\n<p>T\u00f6ihin t\u00e4st\u00e4, siis.<\/p>\n<p>___<\/p>\n<p><small>* Vasta pari vuotta sitten tulin huomanneeksi, ett\u00e4 <em>Robert Johnson<\/em> \u2013 <em>Blueslegendan j\u00e4ljill\u00e4<\/em> -suomennoksessa Johnsonin syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ksi on merkitty 8. elokuuta 1911. Alkuteoksessa on oikea kuukausi, toukokuu. Minulla ei ole aavistustakaan, mist\u00e4 se elokuu on sinne hyp\u00e4nnyt. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ei voi edes syytt\u00e4\u00e4 kiirett\u00e4: tein ensimm\u00e4isen k\u00e4\u00e4nn\u00f6sversion harrastusmieless\u00e4 puhdet\u00f6in\u00e4 l\u00e4hes kymmenen vuotta ennen kuin suomennos julkaistiin, ja k\u00e4vin teksti\u00e4 l\u00e4pi sek\u00e4 itse ett\u00e4 kustannustoimittajan kanssa kaikessa rauhassa.<\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen perin hidas lukemaan talouteemme tulevia lehti\u00e4 (ostamistani irtonumeroista puhumattakaan). Siksi paneuduin kuun alussa ilmestyneeseen Parnassoon vasta t\u00e4ll\u00e4 viikolla. Vaivan arvoinen numero onkin kyseess\u00e4. Karri Kokon kansijuttu kustantamisen tulevaisuudesta oli tosin jotakuinkin tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4inen ja pinnallinen, mutta tykk\u00e4sin Harry Salmenniemen monisivuisesta \u201dSyysmyrskyt\u201d-runosta (ehk\u00e4 se oli riitt\u00e4v\u00e4n &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=2231\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">H\u00e4n loisti kuin pekoni y\u00f6ss\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[13,5,11,6],"tags":[],"class_list":["post-2231","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjailijaelamaa","category-kirjallisuus","category-kirjoittaminen","category-suomentaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=2231"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2231\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2678,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/2231\/revisions\/2678"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=2231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=2231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=2231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}