{"id":1759,"date":"2010-06-02T12:14:09","date_gmt":"2010-06-02T09:14:09","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1759"},"modified":"2010-12-27T18:09:11","modified_gmt":"2010-12-27T15:09:11","slug":"orionin-oikullinen-olkapaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1759","title":{"rendered":"Orionin oikullinen olkap\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

J<\/strong><\/big>os minun pit\u00e4isi nimet\u00e4 suosikkit\u00e4hdist\u00f6ni, valinta H\u00e4r\u00e4n ja Orionin v\u00e4lill\u00e4 olisi perin vaikea. Molemmat ovat n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ja helposti tunnistettavia talvisen etel\u00e4taivaan t\u00e4hdist\u00f6j\u00e4, molemmissa on paljon kiinnostavaa: H\u00e4r\u00e4ss\u00e4 \u00c4yri\u00e4issumuna (tai nyky\u00e4\u00e4n pikemminkin Rapusumuna) tunnettu vuoden 1054 supernovan j\u00e4\u00e4nn\u00f6s sek\u00e4 Hyadien ja Plejadien (Seulasten) kauniit avoimet t\u00e4htijoukot, Orionissa tietenkin Orionin kaasusumu. Ja Betelgeuze.<\/p>\n

Jahka talvipime\u00e4t taas koittavat, mene pime\u00e4\u00e4n paikkaan, katsele etel\u00e4iselle taivaalle ja etsi silmiisi Orionin t\u00e4hdist\u00f6<\/a>. Se on kirkkaalla ilmalla helposti havaittava valtava tiimalasikuvio, jonka \u201dvy\u00f6t\u00e4r\u00f6n\u201d muodostaa kolme miltei suorassa riviss\u00e4 olevaa t\u00e4hte\u00e4. (N\u00e4iden alapuolella roikkuu himme\u00e4mpien t\u00e4htien jono, jonka keskivaiheilla erottuu paljain silminkin juuri ja juuri jonkinlainen ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen, valjusti valaiseva l\u00e4ikk\u00e4. Se on M43 eli Orionin sumu. Vy\u00f6t\u00e4r\u00f6 ja roikkuva osa tunnetaan suomalaisessa perinteess\u00e4 V\u00e4in\u00e4m\u00f6isen viikatteena.)<\/p>\n

\u03b1 Orionis<\/a>, tiimalasin vasemmassa yl\u00e4kulmassa, tunnetaan paremmin arabialaisperuisella nimell\u00e4 Betelgeuze eli \u201dmets\u00e4st\u00e4j\u00e4n olkap\u00e4\u00e4\u201d tai \u201dkeskeisen k\u00e4si\u201d. (Jokseenkin kaikkien kirkkaiden kiintot\u00e4htien erisnimet ovat arabialaisperuisia, koska keskiajan arabikulttuuri loi tukevan tieteellisen perustan t\u00e4htitaivaan j\u00e4rjestelm\u00e4lliselle kartoitukselle.) Betelgeuze on helppo tunnistaa. Se on kirkas ja silminn\u00e4hden punertava. Se kuuluu niin sanottuihin \u201dpunaisiin ylij\u00e4ttil\u00e4isiin\u201d. Sen l\u00e4pimitta on samaa kokoluokkaa kuin Jupiterin radan halkaisija (jos t\u00e4htien kaltaisten kaasupalleroiden kohdalla on mielek\u00e4st\u00e4 puhua l\u00e4pimitasta), sen pintal\u00e4mp\u00f6tila on t\u00e4hdeksi varsin alhainen (kolmisentuhatta astetta) ja se on el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ehtoossa. Itse asiassa se on aivan finaalissa, vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 viimeisi\u00e4 henk\u00e4yksi\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 noin iso t\u00e4hti luovuta mill\u00e4\u00e4n hitaalla kitin\u00e4ll\u00e4, vaan hillitt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 kertarytin\u00e4ll\u00e4, jota kutsutaan supernovaksi. Koko t\u00e4hti kirjaimellisesti r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4. Jos koko h\u00f6sk\u00e4 ei hajoa t\u00e4ysin olemattomiin, sen ytimest\u00e4 muodostuu musta aukko.<\/p>\n

Mainiota Bad Astronomy<\/em> -blogia pit\u00e4v\u00e4 t\u00e4htitieteilij\u00e4 Phil Plait<\/a> on t\u00f6rm\u00e4nnyt nettijuoruun, jonka mukaan Betelgeuze olisi r\u00e4j\u00e4ht\u00e4m\u00e4ss\u00e4 aivan n\u00e4in\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4, ett\u00e4 viime aikojen havainnot olisivat osoittaneet t\u00e4hden muuttuneen ep\u00e4stabiiliksi ja ep\u00e4symmetriseksi. Samojen juorujen mukaan supernova olisi viikkojen ajan yht\u00e4 kirkas kuin oma Aurinkomme, joten tiedossa olisi todella kirkkaita kes\u00e4p\u00e4ivi\u00e4 (jos iso B posahtaa nyt kes\u00e4ll\u00e4) tai y\u00f6tt\u00f6mi\u00e4 \u00f6it\u00e4 syksyll\u00e4 tai talvella (jos posahdus on my\u00f6h\u00e4ss\u00e4). Supernovasta tulviva muukin s\u00e4teily saattaisi aiheuttaa ongelmia planeettamme kasvi- ja el\u00e4inkunnalle.<\/p>\n

Astronomi-Plait tarjoaa j\u00e4it\u00e4 hattuun. Betelgeuze on kuudensadan valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4, melkoisen l\u00e4hinaapurustossa t\u00e4htitieteen kannalta katsottuna, mutta yht\u00e4 kaikki niin kaukana, ettei s\u00e4teilyn m\u00e4\u00e4r\u00e4 oleellisesti lis\u00e4\u00e4nny meid\u00e4n kulmillamme. Supernova tuskin on t\u00e4ysikuuta kirkkaampi: se n\u00e4kyy p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, mutta ei mitenk\u00e4\u00e4n suunnattoman kirkkaana. (Mahdollisista kuutamo\u00f6ist\u00e4 tulee kyll\u00e4 muutamaksi viikoksi tavallista valoisampia.) Ja, ennen kaikkea: kyll\u00e4h\u00e4n Betelgeuze r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4 kaiken tietomme mukaan tuossa tuokiossa, mutta t\u00e4htitieteen \u201dtuossa tuokiossa\u201d voi tarkoittaa yht\u00e4 hyvin ensi vuosituhannella kuin ensi viikolla. Tai parinsadantuhannen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Nettijuorujen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 ep\u00e4stabiilius ei ole (luultavasti) sen kummempaa kuin mit\u00e4 isolta Beelt\u00e4 on totuttu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n viimeisten sadan vuoden aikana: se on tiedetty muuttuvaksi t\u00e4hdeksi jo pitk\u00e4\u00e4n. Ep\u00e4symmetrisyys taas on varsin katteetonta ep\u00e4selv\u00e4n kuvan tulkintaa.<\/p>\n

Silti: Orionin olkap\u00e4\u00e4t\u00e4 kannattaa tarkkailla. Jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 se posahtaa, ja silloin on n\u00e4kyvill\u00e4 jotakin, jollaista n\u00e4ill\u00e4 kulmilla ei n\u00e4hd\u00e4 kuin keskim\u00e4\u00e4rin kerran muutamassa sadassa vuodessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos minun pit\u00e4isi nimet\u00e4 suosikkit\u00e4hdist\u00f6ni, valinta H\u00e4r\u00e4n ja Orionin v\u00e4lill\u00e4 olisi perin vaikea. Molemmat ovat n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 ja helposti tunnistettavia talvisen etel\u00e4taivaan t\u00e4hdist\u00f6j\u00e4, molemmissa on paljon kiinnostavaa: H\u00e4r\u00e4ss\u00e4 \u00c4yri\u00e4issumuna (tai nyky\u00e4\u00e4n pikemminkin Rapusumuna) tunnettu vuoden 1054 supernovan j\u00e4\u00e4nn\u00f6s sek\u00e4 Hyadien ja Plejadien (Seulasten) kauniit avoimet t\u00e4htijoukot, … Jatka artikkeliin Orionin oikullinen olkap\u00e4\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,19],"tags":[],"class_list":["post-1759","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maailmankaikkeus","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1759","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1759"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1759\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2644,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1759\/revisions\/2644"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1759"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1759"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1759"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}