{"id":1578,"date":"2010-03-26T20:14:22","date_gmt":"2010-03-26T17:14:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1578"},"modified":"2010-07-15T16:45:58","modified_gmt":"2010-07-15T13:45:58","slug":"genren-alkulahteilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1578","title":{"rendered":"Genren alkul\u00e4hteill\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong><img decoding=\"async\" class=\"alignright\" title=\"Cyrano de Bercerac: Matka Kuuhun\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Cyrano.jpg\" alt=\"\" width=\"40%\" \/><big>M<\/big><\/strong>inulle, kuten useimmille muillekin, Savinien de Cyrano de Bercerac (1619\u201355) on tunnetumpi henkil\u00f6n\u00e4 \u2013 tai ehk\u00e4 pikemminkin er\u00e4\u00e4nlaisena fantasiahahmostereotyyppin\u00e4 \u2013 kuin kirjailijana. Kovin paljoa ei voi sivistyksell\u00e4\u00e4n tai genretiet\u00e4myksell\u00e4\u00e4n kehua, jos vain <em>tiet\u00e4\u00e4<\/em> kyseisen henkil\u00f6n my\u00f6s kirjoittaneen yhden varhaisista tieteisromaaneista. Onneksi Faros julkaisi <em>Matka Kuuhun<\/em> -teoksen pari vuotta sitten Aarno Salevan suomentamana. Salevan kirjailijaesittely ja Timo Kaitaron esipuhe tarjoavat pohjaa sek\u00e4 kirjailijan ett\u00e4 itse teoksen taustoitukseen.<\/p>\n<p>Cyrano de Bercerac ei ollut komeasta nimest\u00e4\u00e4n huolimatta (ilmeisesti) aatelinen \u2013 ritarista puhumattakaan \u2013 eik\u00e4 h\u00e4nen sotilasuransakaan muodostunut kovin pitk\u00e4ksi. Haavoittuminen ja aatelittoman huonot uran\u00e4kym\u00e4t torppasivat haaveet upseeriudesta. Miekkamiehen maine on ilmeisesti kyll\u00e4 ansaittu. Miehen asema monikulttuurisuutta kammoavan, katolisen kirkon hallitseman yhteiskunnan suhteen vastahankaisessa libertiinien kulttuuriliikkeess\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n tunnettua.<\/p>\n<p>Uskonto- ja maailmankuvasatiiri ovatkin perin keskeisess\u00e4 osassa <em>Matka Kuuhun<\/em> -teoksessa, jossa sankari onnistuu puolivahingossa p\u00e4\u00e4tym\u00e4\u00e4n kaksoisplaneettamme toisen osapuolen pinnalla kukoistavaan maailmaan, jossa on jotakin hyvin tuttua ja jotakin hyvin outoa. Tekstin henki tuo hyvinkin vahvasti mieleen Jonathan Swiftin <em>Gulliverin matkat<\/em>: omaa yhteiskuntaa on turvallisempaa arvostella arvostelemalla toisenlaista yhteiskuntaa ja n\u00e4enn\u00e4iskehumalla sen varjolla omaa.<\/p>\n<p>Modernin lukijan kannalta kirja on v\u00e4h\u00e4n kuivakka kokoelma keskusteluja ja suoranaista paasausta, jota ei juurikaan toiminnalla katkaista. Seassa on kuitenkin liudoittain mielenkiintoisia pikku detaljeja ja keksint\u00f6j\u00e4, joista moniin on t\u00f6rm\u00e4tty sittemmin hyvinkin lukuisissa tieteisromaaneissa. Joissakin kohdissa on suorastaan vaikeaa uskoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teos on kirjoitettu kymmeni\u00e4 vuosia ennen Isaac Newtonin painovoima- ja liiketeoriaa.<\/p>\n<p>(Joissakin kohdissa se taas on helpompi uskoa: esimerkiksi Cyranon keino liikkuvien talojen siirt\u00e4miseksi eteenp\u00e4in rikkoisi useampiakin Newtonin lakeja, jos niit\u00e4 olisi ollut olemassa kirjoitusaikana.)<\/p>\n<p>Klassikkona <em>Matka Kuuhun<\/em> kuuluu tietenkin kaikkien sf-harrastajien luettavaksi. Toivottavasti my\u00f6s viel\u00e4 vanhempi genreklassikko, Lukianoksen <em>Tositarina<\/em>, saadaan viel\u00e4 suomeksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Minulle, kuten useimmille muillekin, Savinien de Cyrano de Bercerac (1619\u201355) on tunnetumpi henkil\u00f6n\u00e4 \u2013 tai ehk\u00e4 pikemminkin er\u00e4\u00e4nlaisena fantasiahahmostereotyyppin\u00e4 \u2013 kuin kirjailijana. Kovin paljoa ei voi sivistyksell\u00e4\u00e4n tai genretiet\u00e4myksell\u00e4\u00e4n kehua, jos vain tiet\u00e4\u00e4 kyseisen henkil\u00f6n my\u00f6s kirjoittaneen yhden varhaisista tieteisromaaneista. Onneksi Faros julkaisi Matka Kuuhun &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1578\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Genren alkul\u00e4hteill\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,9],"tags":[],"class_list":["post-1578","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1578","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1578"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1578\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2082,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1578\/revisions\/2082"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1578"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1578"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1578"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}