{"id":1540,"date":"2010-03-14T15:50:12","date_gmt":"2010-03-14T12:50:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1540"},"modified":"2010-12-27T18:07:24","modified_gmt":"2010-12-27T15:07:24","slug":"itsensa-kohtaamisen-vaikeus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1540","title":{"rendered":"Itsens\u00e4 kohtaamisen vaikeus"},"content":{"rendered":"

O<\/strong><\/big>len ollut pitk\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in huono katsomaan sf-elokuvia. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 T\u00e4htivaeltajassa<\/em> Toni Jerrman taisi todeta jotakin siihen tyyliin, ett\u00e4 T\u00e4htien sodan<\/em> valtaisa menestys 1970-luvun lopussa nyrj\u00e4ytti koko genre\u00e4 pahan kerran raiteiltaan. Vaikka T\u00e4htien sota<\/em> onkin yksi kaikkien aikojen suosikkielokuviani, ymm\u00e4rr\u00e4n ajatuksen oikein hyvin. Aikaisemmat sf-leffat olivat usein perin mietteli\u00e4it\u00e4 pohdiskeluja… jostakin. T\u00e4htien sodan<\/em> j\u00e4lkeisiss\u00e4 sf-elokuvissa t\u00e4rkeint\u00e4 on ollut seikkailu. Niin, ja n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 lopputaistelu. Y\u00f6k.<\/p>\n

Koska en ole seurannut sf-elokuvaa, t\u00f6rm\u00e4sin Duncan Jonesin palkittuun ja kehuttuun esikoiselokuvaan Kuu<\/em> (Moon<\/em>, 2009) vasta syksyll\u00e4 suomentaessani Jonesin is\u00e4n* el\u00e4m\u00e4kertaa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Monessakin suhteessa Kuu<\/em> on sf-elokuvaa sellaisena kuin se oli ennen T\u00e4htien sotaa<\/em>: hidastempoinen ja mietteli\u00e4s pohdiskelu ihmisyydest\u00e4, yksin\u00e4isyydest\u00e4, ihmissuhteista ja pienest\u00e4 miespolosta ison koneiston osasena \u2013 ja siit\u00e4, kun kone on ihmisen ainoa luotettava yst\u00e4v\u00e4. Ja siit\u00e4, kuinka \u00e4\u00e4rioloissa ihminen joutuu ottamaan itsest\u00e4\u00e4n mittaa odottamattomilla tavoilla. (Huono sanaleikki, jonka elokuvan n\u00e4hneet ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t.) Hetkitt\u00e4in tulee mieleen jopa Solaris<\/em>, tuo Andrei Tarkovskin tunnettu tulkinta toiseksi huonoimmasta minun lukemastani Stanislaw Lemin romaanista.<\/p>\n

Suureksi ilokseni elokuvassa ei ollut (spoilerivaroitus! spoilerivaroitus!) lopputaistelua. Ongelmatilanne ratkaistiin toisella tavalla.<\/p>\n

Kuu<\/em> kyll\u00e4 sortui tietysti toiseen sf-elokuvien ikikliseeseen, eli tekem\u00e4\u00e4n (kirjaimellisesti) kasvottomasta suuryrityksest\u00e4 absoluuttisen, heikosti motivoidun pahiksen. Sama asetelma tietysti p\u00e4tee my\u00f6s, viel\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isemmin, Kuun<\/em> kanssa samoihin aikoihin valmistuneeseen James Cameronin j\u00e4ttielokuvaan Avatar<\/em>: senh\u00e4n voi tulkita hyvin helposti jopa koko amerikkalaisen el\u00e4m\u00e4nmuodon vastaiseksi ja per\u00e4ti terroristimy\u00f6nteiseksi.<\/p>\n

Kuten lienee yleisesti tunnettua, Avatarin<\/em> budjetti meni niin totaalisesti efekteihin ett\u00e4 k\u00e4sikirjoitus jouduttiin tilaamaan joltakin intialaiselta hikipajalta, joka kiireeseen vedoten luopui yritt\u00e4m\u00e4st\u00e4k\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 omaa tarinaa vaan lainaili sen jotakuinkin kokonaan muista elokuvista. (Toisaalta, kuten totesimme er\u00e4\u00e4n Naamattu-kaverin kanssa, juonen vaatiminen t\u00e4llaiselta elokuvalta on v\u00e4h\u00e4n niin kuin sointukulun vaatimista rumpusoololta.) Elokuvaa lainalasit p\u00e4\u00e4ss\u00e4 katsellessa olikin helpompi j\u00e4\u00e4d\u00e4 pohdiskelemaan 3D-tekniikan mahdollisuuksia elokuvailmaisussa.<\/p>\n

Avatar<\/em> on ensimm\u00e4inen n\u00e4kem\u00e4ni 3D-leffa, joten en osaa verrata sit\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n. Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 tekniikan t\u00e4ysimittaisen ja tehokkaan hy\u00f6dynt\u00e4misen ajat ovat viel\u00e4 edess\u00e4. Cameronin kuva oli koko ajan rakennettu perinteisemm\u00e4n elokuvailmaisun keinoilla. Ongelmana on, ett\u00e4 3D-lasien l\u00e4pi isokin kangas n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paljon pienemm\u00e4lt\u00e4 ja ahtaammalta. Viel\u00e4 pahempi ongelma on, ett\u00e4 kolmiulotteisuusilluusio putoaa p\u00e4\u00e4lt\u00e4 joka ikinen kerta, kun jotakin sy\u00f6ksyy kuvaan katsojan \u201dtakaa\u201d, tai jotakin valkokankaan ja katsojan v\u00e4liin kuvattua rajautuu valkokankaan rajoihin. 3D-elokuva vaatii n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n aivan toisenlaista kuvageometriaa.<\/p>\n

Mutta tekniikalla ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n viel\u00e4 monta visuaalisesti hienoa ja aikaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 elokuvaa, kunhan sill\u00e4 ruvetaan tekem\u00e4\u00e4n muutakin kuin Avatarin<\/em> kaltaisia latteita\u00a0 lastenelokuvia.<\/p>\n

\u2013\u2013\u2013
\n
\n* Jos et jo ennest\u00e4\u00e4n tiennyt, ohjaajan koko nimi on Duncan Zowie Haywood Jones, mutta 1970-luvun juorulehdist\u00f6 kutsui h\u00e4nt\u00e4 Zowie Bowieksi p\u00f6yristelless\u00e4\u00e4n h\u00e4nen riikinkukkomaisten, biseksuaalisuudellaan el\u00e4m\u00f6ivien vanhempiensa edellytyksi\u00e4 toimia pikkuvauvan vanhempina. <\/small><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen ollut pitk\u00e4\u00e4n eritt\u00e4in huono katsomaan sf-elokuvia. Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 T\u00e4htivaeltajassa Toni Jerrman taisi todeta jotakin siihen tyyliin, ett\u00e4 T\u00e4htien sodan valtaisa menestys 1970-luvun lopussa nyrj\u00e4ytti koko genre\u00e4 pahan kerran raiteiltaan. Vaikka T\u00e4htien sota onkin yksi kaikkien aikojen suosikkielokuviani, ymm\u00e4rr\u00e4n ajatuksen oikein hyvin. Aikaisemmat sf-leffat olivat usein … Jatka artikkeliin Itsens\u00e4 kohtaamisen vaikeus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,9],"tags":[],"class_list":["post-1540","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1540","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1540"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1540\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2626,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1540\/revisions\/2626"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1540"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1540"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}