{"id":151,"date":"2008-11-09T19:28:30","date_gmt":"2008-11-09T16:28:30","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=151"},"modified":"2010-07-15T16:29:45","modified_gmt":"2010-07-15T13:29:45","slug":"entisilta-ajoilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=151","title":{"rendered":"Entisilt\u00e4 ajoilta"},"content":{"rendered":"

J<\/strong><\/big>\u00e4rjestelless\u00e4ni ja skannaillessani kuva-arkistoa eteen tuli my\u00f6s pari rullaa filmi\u00e4, jotka olin kuvannut lukioaikaisista luokkatovereistani – toisena kev\u00e4\u00e4n\u00e4 koulussa ja koulun urheilukent\u00e4ll\u00e4, toisena kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Suomenlinnan ep\u00e4virallisella luokkaretkell\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Muutaman luokkatoverin kanssa olen ollut koulun j\u00e4lkeen tekemisiss\u00e4 satunnaisesti – Olli-Pekan kanssa kausittain hyvinkin paljon – toisia en ollut taas n\u00e4hnyt oikeastaan kertaakaan sitten lakkiaisten kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1980.<\/p>\n

Ennen eilist\u00e4.<\/p>\n

Helsingin yhteislyseo<\/a> vietti lauantaina satavuotisjuhliaan, samassa yhteydess\u00e4 pidettiin my\u00f6s meid\u00e4n lukioluokkamme pienimuotoinen kokous. Kahdestakymmenest\u00e4yhdeks\u00e4st\u00e4 paikalle oli saapunut pitk\u00e4lti toistakymment\u00e4 henke\u00e4.<\/p>\n

Meist\u00e4 oli tullut l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, sairaanhoitajia, insin\u00f6\u00f6rej\u00e4, liikkeenjohdon konsultteja, trubaduureja, luokanopettajia, suomentajia, virkamiehi\u00e4, fysioterapeutteja, pian iso\u00e4itej\u00e4,…\u00a0 Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti kuluneet kaksikymment\u00e4kahdeksan vuotta tuntuivat karisevan harteilta, ihmisten tapa puhua, reagoida muiden juttuihin ja heitt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin huulta olivat pysyneet \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4n entisell\u00e4\u00e4n. Ilahduttavaa, sill\u00e4 minulla on porukasta muutenkin l\u00e4hinn\u00e4 eritt\u00e4in hyvi\u00e4 muistoja.<\/p>\n

* * *<\/strong><\/p>\n

EDIT:<\/strong> T\u00e4lt\u00e4 me n\u00e4ytimme lauantaina. Mukana monia samoja ihmisi\u00e4 kuin edellisess\u00e4 kuvassa. Kuva koulun sivuilta<\/a>. (Kolmantena vasemmalta on luokanvalvojamme Anja H\u00f6ltt\u00e4, upea ihminen.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

* * *<\/strong><\/p>\n

\"\"Kuvagallerian penkominen toi esiin my\u00f6s mielenkiintoisen teknisen seikan. Minulla on ollut viitisen vuotta aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 toimintah\u00e4iri\u00f6inen j\u00e4rjestelm\u00e4kamera 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa. Tietyill\u00e4 nopeammilla valotusajoilla peili on ilmeisesti siirtynyt liian hitaasti syrj\u00e4\u00e4n filmin tielt\u00e4 ja kuviin on j\u00e4\u00e4nyt leve\u00e4 tumma vy\u00f6hyke.<\/p>\n

Olin viasta kyll\u00e4 hyvin selvill\u00e4 – seh\u00e4n n\u00e4kyi selv\u00e4sti jokaisessa kehitetyss\u00e4 filmirullallisessa – mutta jostakin syyst\u00e4 ei tullut n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n mieleenk\u00e4\u00e4n vied\u00e4 vehjett\u00e4 korjattavaksi. Siit\u00e4k\u00e4\u00e4n huolimatta, ett\u00e4 tienasin kameralla jopa jonkin verran rahaa (senttasin muutamia matkajuttuja mm. Apuun<\/em>.) Ehk\u00e4 Praktica LTL ei tuntunut tarpeeksi hienolta kameralta, ett\u00e4 siihen olisi kannattanut uhrata enemp\u00e4\u00e4 rahaa? En tied\u00e4. Sain tarpeekseni vasta joskus vuoden 1983 tienoilla, jolloin kannoin kameran kanikonttoriin ja l\u00e4hdin niill\u00e4 rahoilla viikonlopuksi Ruisrockiin.<\/p>\n

Jos joku teist\u00e4 muuten tiet\u00e4\u00e4 n\u00e4pp\u00e4r\u00e4n keinon saada tuo tummentunut vy\u00f6hyke siististi paikattua Photoshopissa, otan vinkkej\u00e4 vastaan hyvin kiitollisena.<\/p>\n

* * *<\/strong><\/p>\n

Koulun satavuotisjuhlissa tapasin my\u00f6s sisareni yst\u00e4v\u00e4n, joka oli saanut k\u00e4siins\u00e4 uusimman julkaistun suomennokseni ennen minua. Riitta oli ollut WSOY:n kirjakaupassa juuri kun sinne oli tuotu Philip Normanin John Lennon<\/em> -el\u00e4m\u00e4kertaa. H\u00e4n oli sitten lukenut kaikki kahdeksansataa sivua puolessatoista vuorokaudessa. Olen vaikuttunut. Ja ilahtunut saamistani kehuista k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6n suhteen.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Itse k\u00e4vin hakemassa kirjapaketin postista vasta t\u00e4n\u00e4\u00e4n. WSOY on selv\u00e4sti satsannut hankkeeseen. Kirja on n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen. Erityisen iladuttava asia on kuvaliite. Siihen on saatu melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 juuri niit\u00e4 kuvia, joihin kirjan tekstiss\u00e4kin viitataan. T\u00e4m\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4. Usein suomalaisversioissa on eri kuvat kuin alkuteoksessa. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 niiden oikeudet joudutaan haalimaan eri l\u00e4hteist\u00e4 kuin tekstin k\u00e4\u00e4nn\u00f6soikeudet, joten homma saattaa menn\u00e4 melkoisen hankalaksi ja kalliiksi. Silloin turvaudutaan usein jonkun sellaisen kuvatoimiston tarjontaan, jolta saadaan edullisesti kohtuullisen hyv\u00e4 kuvavalikoima.<\/p>\n

* * *<\/strong><\/p>\n

Menneisyys oli l\u00e4sn\u00e4 monessa mieless\u00e4 my\u00f6s eilisillan konsertissa. Nigeril\u00e4inen Etran Finatawa soittaa modernisti k\u00e4sitellen musiikkia, jonka juuret ovat tuaregien ja wodaabe-kansan musiikissa. S\u00e4hk\u00f6kitaran l\u00e4sn\u00e4olosta huolimatta syntyy vahva vaikutelma vuosisatojen, ehk\u00e4 vuosituhansienkin l\u00e4sn\u00e4olosta. Groovaavaa musiikkia voisi toisaalta verrata vaikkapa James Browniin – biisit rakentuvat toistuville rytmikuvioille, joiden p\u00e4\u00e4lle on hyv\u00e4 laulaa varsin vapaaseen tahtiin – mutta samalla tulee tunne, ett\u00e4 t\u00e4llaista musaa pit\u00e4isi oikeastaan kuunnella yhtyeen keskell\u00e4, niin ett\u00e4 osallistuu grooveen itsekin jollakin kilkuttimella. Minulla on v\u00e4h\u00e4n sellainen k\u00e4sitys ett\u00e4 tuaregikulttuuri saattaisi olla jossakin m\u00e4\u00e4rin suorahkoa jatkoa niille paimentolaisille, jotka asuttivat Saharaa savannikauden aikana yli kuusituhatta vuotta sitten – ja joista osa l\u00e4hti sitten it\u00e4\u00e4n Niilin soille perustamaan Egypti\u00e4. Ehk\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kuvittelen kuulevani musiikissa vuosituhansien \u00e4\u00e4nen.<\/p>\n

Malilainen Tinariwen on kuitenkin vedonnut minuun ehk\u00e4 vahvemmin. Heid\u00e4n musiikkinsa toimii jossain m\u00e4\u00e4rin paremmin ihan vain kuunneltunakin. Tuskin se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 heill\u00e4 on kokoonpanossaan my\u00f6s basisti.<\/p>\n

Ugandan Joel Sebunjo viittasi vuosituhansiin hyvin suoraan kertoessaan er\u00e4\u00e4n laulunsa aiheen syntyneen Ugandan alueella sijainneessa kuningaskunnassa viitisen tuhatta vuotta sitten kulkusirkkaepidemian aikana. Luulen, ett\u00e4 monet eurooppalaiset historioitsijat tuhahtaisivat hieman ajatukselle, ett\u00e4 it\u00e4isess\u00e4 Afrikassa olisi ollut kuningaskuntia sanan l\u00e4nsimaisessa mieless\u00e4 jo ennen Egyptin nousua. Tied\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 – alueen historia perustuu pitk\u00e4lti suullisiin l\u00e4hteisiin, joten ajoitukset voivat tosiaan heitt\u00e4\u00e4 tuhatkin vuotta puoleen tai toiseen. Tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 Afrikan poikki ulottuvien yhteis\u00f6jen verkosto kauppareitteineen on hyvin<\/em> vanha. T\u00e4m\u00e4 ikiaikainen ja ilmeisesti melkoisen hyvin toiminut infrastruktuuri hajosi vasta 1800-luvun mittaan. Uutta ei ole valitettavasti viel\u00e4k\u00e4\u00e4n syntynyt, ei ainakaan maiden rajojen ylitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

J\u00e4rjestelless\u00e4ni ja skannaillessani kuva-arkistoa eteen tuli my\u00f6s pari rullaa filmi\u00e4, jotka olin kuvannut lukioaikaisista luokkatovereistani – toisena kev\u00e4\u00e4n\u00e4 koulussa ja koulun urheilukent\u00e4ll\u00e4, toisena kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Suomenlinnan ep\u00e4virallisella luokkaretkell\u00e4. Muutaman luokkatoverin kanssa olen ollut koulun j\u00e4lkeen tekemisiss\u00e4 satunnaisesti – Olli-Pekan kanssa kausittain hyvinkin paljon – toisia en … Jatka artikkeliin Entisilt\u00e4 ajoilta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,15,6,14],"tags":[],"class_list":["post-151","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-meni-jo","category-musiikki","category-suomentaminen","category-tapahtumat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=151"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1912,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/151\/revisions\/1912"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=151"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=151"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}