{"id":1481,"date":"2010-03-01T23:42:26","date_gmt":"2010-03-01T20:42:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1481"},"modified":"2010-07-15T16:45:37","modified_gmt":"2010-07-15T13:45:37","slug":"%e2%80%a2%e2%80%a2%e2%80%a2%e2%80%a2%e2%80%a2-%e2%80%95-%cb%9f-%e2%88%a9","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1481","title":{"rendered":"\u2022\u2022\u2022\u2022\u2022 |||| \u2015 \u02df \u2229"},"content":{"rendered":"

L<\/strong>uolamaalauksia (tai niit\u00e4 esitt\u00e4vi\u00e4 kuvia) ihaillessa silm\u00e4 keskittyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 loisteliaisiin el\u00e4imenkuviin ja muihin, jotka puusilm\u00e4ll\u00e4kin on helppo huomata taiteellisiksi mestariteoksiksi \u2013 viel\u00e4 kolmekymment\u00e4tuhatta vuotta niiden tekoaikaa ja teko-kontekstia my\u00f6hemminkin. Yleens\u00e4 luolamaalausten selityksetkin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t jotakuinkin huomiotta samoissa yhteyksiss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4t vaatimattomammat aiheet: yksityiskohtaisten el\u00e4inlaumojen rinnalla on kaaria, pilkkuja, spiraaleja, sahalaitakuvioita, tikapuukuvioita ja muuta s\u00e4l\u00e4\u00e4. Ja sellaisia k\u00e4mmenenkuvia, jonkalaisen v\u00e4kersin itse (en tosin alkuper\u00e4ismenetelm\u00e4ll\u00e4) Nedut<\/em>-kirjan kanteen.<\/p>\n

Kuten viimeviikkoinen New Scientist<\/em> kertoi kansijutussaan<\/a>, muutama tutkija on kuitenkin ryhtynyt tutkimaan juuri n\u00e4it\u00e4 s\u00e4l\u00e4kuvia, ja huomannut, ett\u00e4 hyvin samanlaiset kuviot toistuvat melkoisen monessa paikassa maailmaa: Euroopassa (jossa luolia on eniten tutkittu, koska niit\u00e4 on tutkittu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kauimmin), Amerikoissa, Afrikassa, Borneolla, Australiassa…<\/p>\n

Nyt sitten pohditaan, onko n\u00e4ill\u00e4 kuvioilla jokin symbolinen merkitys: siin\u00e4 tapauksessahan nimitt\u00e4in olisimme l\u00f6yt\u00e4neet hyvin, hyvin varhaisen kirjoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n alkuidun parikymment\u00e4tuhatta vuotta varhaisemmalta ajalta kuin vanhimmat t\u00e4h\u00e4n asti tunnetut kirjoitukset.<\/p>\n

Toinen kiinnostava kysymys on, johtuuko samojen merkkien esiintyminen eri puolilla maailmaa siit\u00e4 ett\u00e4 samoja (jokseenkin yksinkertaisia) merkkej\u00e4 on keksitty ryhty\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti \u2013 vai siksi, ett\u00e4 ne ovat olleet k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo silloin kun eri puolille maailmaa p\u00e4\u00e4tyneiden populaatioiden esi-is\u00e4t eleliv\u00e4t samoilla kulmilla It\u00e4-Afrikassa (ja siin\u00e4 tapauksessa luultavasti merkkailivat sellaisia paikkoja ja kapineita, jotka ovat vuosituhansien saatossa maatuneet tai muuten kadonneet).<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4inen selitys vaikuttaisi samalla monien tutkijoiden hellim\u00e4\u00e4n k\u00e4sitykseen er\u00e4\u00e4nlaisesta \u201dkognitiivisesta r\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4\u201d nelisenkymment\u00e4tuhatta vuotta sitten, jolloin olisi tapahtunut jotakin<\/em> \u2013 geneettinen mutaatio, kulttuurillinen murros? \u2013 joka sai ihmiset kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n symbolisen ajattelukyvyn ja sit\u00e4 my\u00f6ten erin\u00e4isi\u00e4 muita asioita, joista sittemmin kehittyi kaikenlaisia keksint\u00f6j\u00e4 ja kulttuureita. Jos merkeill\u00e4 on nimitt\u00e4in yhteinen alkuper\u00e4, symbolisen ajattelun alkuh\u00e4m\u00e4r\u00e4 siirtyy nimitt\u00e4in v\u00e4hint\u00e4\u00e4n satakuntatuhatta vuotta aikaisempiin aikoihin.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 pohdiskellaan tietysti asioita ja kehitell\u00e4\u00e4n teorioita, joita on tuskin koskaan mahdollista aukottomasti todistaa tai kumota. Silti voinee sanoa, ett\u00e4 el\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4kin suhteessa mielenkiintoisia aikoja. Olemme itse asiassa el\u00e4neet jo parisensataatuhatta vuotta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luolamaalauksia (tai niit\u00e4 esitt\u00e4vi\u00e4 kuvia) ihaillessa silm\u00e4 keskittyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 loisteliaisiin el\u00e4imenkuviin ja muihin, jotka puusilm\u00e4ll\u00e4kin on helppo huomata taiteellisiksi mestariteoksiksi \u2013 viel\u00e4 kolmekymment\u00e4tuhatta vuotta niiden tekoaikaa ja teko-kontekstia my\u00f6hemminkin. Yleens\u00e4 luolamaalausten selityksetkin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t jotakuinkin huomiotta samoissa yhteyksiss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4t vaatimattomammat aiheet: yksityiskohtaisten el\u00e4inlaumojen rinnalla on kaaria, … Jatka artikkeliin \u2022\u2022\u2022\u2022\u2022 |||| \u2015 \u02df \u2229<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,18,19],"tags":[],"class_list":["post-1481","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaminen","category-meni-jo","category-tieteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1481","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1481"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1481\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2080,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1481\/revisions\/2080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1481"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1481"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1481"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}