{"id":1291,"date":"2009-12-23T12:12:24","date_gmt":"2009-12-23T09:12:24","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1291"},"modified":"2010-07-15T16:44:40","modified_gmt":"2010-07-15T13:44:40","slug":"self-made-man","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1291","title":{"rendered":"Self made man"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/defoe.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-1290\" title=\"defoe\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/defoe-191x300.jpg\" alt=\"\" width=\"191\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/defoe-191x300.jpg 191w, https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/wp-content\/uploads\/2009\/12\/defoe.jpg 511w\" sizes=\"auto, (max-width: 191px) 100vw, 191px\" \/><\/a><strong><big>E<\/big><\/strong>n tied\u00e4, miten innokkaasti nykynuoriso (hah!) lukee Daniel Defoen alkuaan vuonna 1719 ilmestynytt\u00e4 <em>Robinson Crusoea<\/em>. Itse luin sen poikasena lukuisia kertoja, aina yht\u00e4 innostuneena. Tai, tarkemmin sanottuna: luin osan Robinson Crusoeta, lyhennetyn ja kevennetyn version kirjan ensimm\u00e4isest\u00e4 osasta. Euroopan ensimm\u00e4isen bestsellerin myynnist\u00e4 innostunut Defoe nimitt\u00e4in kirjoitti sankarilleen viel\u00e4 uusia seikkailuja, joista h\u00e4n oli jo vihjannut ensimm\u00e4isen kirjan (lyhent\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4) lopussa. T\u00e4yspitk\u00e4 <em>Robinson Crusoe<\/em> on suomennettu ennen vuonna 2000 ilmestynytt\u00e4 Juhani Lindholmin uutta, erinomaista k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ainoastaan vuonna 1911, joten ei ihme ettei paksumpi laitos ole aikaisemmin sattunut kohdalle.<\/p>\n<p>Kirjallisena tuotteena jatko-osa on paljon k\u00f6yk\u00e4isempi kuin ensimm\u00e4isen osan kuuluisa saaritarina: vaellushalunsa valtaan j\u00e4lleen joutunut Crusoe palaa tutustumaan saarelleen asettuneen monikulttuurisen siirtokunnan oloihin, jatkaa matkaansa Intian valtamerelle, todistaa joukkomurhaa Madagasgarissa, potkaistaan laivasta Intiassa, k\u00e4y huumekauppaa Kiinaan ja l\u00e4htee sitten kotimatkalle Kiinan, Siperian ja Arkangelin kautta. Matkalla h\u00e4nen ja h\u00e4nen kulloisenkin seurueensa kimppuun k\u00e4y hollantilaisia, tataareja ja muita barbaareja, mutta seurueen rohkeuden ja nokkeluuden sek\u00e4 vastustajien tyhmyyden vuoksi kaikesta selvit\u00e4\u00e4n suhteellisen kunnialla. Defoe oli itsekin matkustellut mies, mutta suurin osa tarinasta ja muiden maiden kuvauksista lienee sepitetty muilta kuultujen (kenties toisen tai kolmannen k\u00e4den kertomusten) perusteella.<\/p>\n<p>Yht\u00e4 kaikki, t\u00e4m\u00e4 t\u00e4ydellisempi kokonaisuus valaisee melkoisesti Defoen <em>self made manin<\/em> maailmaa ja h\u00e4nen aikansa \u2013 tai ainakin 1700-luvun alun Englannin \u2013 ajatusmaailmaa. Pohjimmiltaan Robinson Crusoe muistuttaa nykyajan \u201dmaahanmuuttokriittisi\u00e4\u201d kansalaisia ja kulkee heid\u00e4n laillaan kaikkialla ylimielisen\u00e4 ja mit\u00e4\u00e4n n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4, silm\u00e4t kiinni ja suu auki, t\u00e4ydellisen varmana omien asenteidensa ja moraalik\u00e4sitystens\u00e4 t\u00e4ydellisest\u00e4 ylivertaisuudesta joka suhteessa. Kirjoitusaikaan sokea nationalismi oli tietysti monessa suhteessa uusi ja uudenaikainen aate, samoin kauppias-Crusoen kaikkialla matkansa varrella harjoittama yksituumainen kapitalismi: \u201dKaikki, mik\u00e4 tuottaa voittoa minulle ja rahoittajilleni, on oikein.\u201d T\u00e4m\u00e4 on se aatepohja, jonka seurauksista me ja (mahdolliset) j\u00e4lkel\u00e4isemme tulemme k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Mielenkiintoista kyll\u00e4, t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s se aatepohja, jota min\u00e4 olen imenyt itseeni monta vuotta suunnilleen siit\u00e4 l\u00e4htien kun opin lukemaan viisivuotiaana \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Defoelta, vaan my\u00f6s esimerkiksi Defoelta monessakin suhteessa paljon vaikutteita saaneelta Edgar Rice Burroughsilta ja tietenkin Karl Maylta. Silti minusta on tullut t\u00e4llainen ns. maahanmuutto- ja ns. islamkriittisi\u00e4 ja muita ksenofobiaa sairastavia nationalistipellej\u00e4 kammoava vasemmistovihre\u00e4. Ehk\u00e4 min\u00e4 olen sitten omaksunut Defoelta ja Burroughsilta ennen kaikkea juuri vakaan luottamuksen oman moraalik\u00e4sitykseni ylivertaisuuteen taikauskoisiin ali-ihmisiin verrattuna? Tai ehk\u00e4 varhainen altistuminen t\u00e4llaiseen toisen kansakunnan naiiviin ja katteettomaan ylimielisyyteen on aukaissut silmi\u00e4 ja rokottanut ainakin pahimpia h\u00f6lm\u00f6l\u00e4isaatteita vastaan? Ovatko rasistit niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole lukeneet tarpeeksi nuorina riitt\u00e4miin Defoea, Mayta ja Burroughsia ja kasvaneet siit\u00e4 vaiheesta ohi v\u00e4h\u00e4n laajakatseisempaan ja v\u00e4hemm\u00e4n ahdistuneeseen aikuisuuteen?<br \/>\nKenties.<\/p>\n<p>Robinson Crusoen hahmossa tunnistan kyll\u00e4 itse\u00e4ni ainakin siin\u00e4, miten h\u00e4n toteaa arvostavansa enemm\u00e4n Perjantain kaltaisia ihmissy\u00f6j\u00e4-\u201dvillej\u00e4\u201d kuin j\u00e4rjest\u00e4ytyneemmiss\u00e4 yhteiskunnissa el\u00e4vi\u00e4 \u201dep\u00e4jumalanpalvojia\u201d. Syyt ovat tosin toiset: Minun tapauksessani kyse ei ole mist\u00e4\u00e4n \u201dvillien\u201d kuvitellusta perimm\u00e4isest\u00e4 jaloudesta, vaan paleontologian ja arkeologian tuomista todisteista siit\u00e4, miten pahasti el\u00e4m\u00e4nlaatu, ravitsemus ja terveys romahtivat ihmisyhteis\u00f6jen siirtyess\u00e4 ker\u00e4ilyst\u00e4, kalastuksesta ja mets\u00e4styksest\u00e4 maanviljelyyn ja karjanhoitoon \u2013 ja vahvoista todisteista siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llinen sodank\u00e4ynti syntyi vasta viljeljelmien, karjan ja muun aineellisen omistuksen my\u00f6t\u00e4. Mutta ehk\u00e4 takana sittenkin vaanii varhaisen valistusajan ja Defoen myyttinen ajatus jaloista villeist\u00e4 ja luonnontilan autuudesta? Tai jo Platonin el\u00e4ttelem\u00e4 kuvitelma kaukaisesta kulta-ajasta?<br \/>\nKukapa tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Daniel Defoen <em>Robinson Crusoen<\/em> pitk\u00e4 laitos on joka tapauksessa lukemisen arvoinen kirja itse kullekin, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siksi, ett\u00e4 se on l\u00e4nsimaisen kirjallisuuden suuria \u2013 oikeastaan ensimm\u00e4isi\u00e4 \u2013 klassikkoja. Se on my\u00f6s seitsem\u00e4nsataasivuiseksi, polveilevaksi ja v\u00e4lill\u00e4 perin jaarittelevaksikin kirjaksi huomattavan sujuvalukuinen seikkailukertomus. Hyv\u00e4 suomennos tietysti auttaa asiaa. Lis\u00e4ksi sen rivien v\u00e4list\u00e4(kin) oppii yht\u00e4 ja toista 1700-luvun alun maailmasta, joka on joissakin suhteissa hyvin moderni, joissakin suhteissa kaukaista menneisyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Onneksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>En tied\u00e4, miten innokkaasti nykynuoriso (hah!) lukee Daniel Defoen alkuaan vuonna 1719 ilmestynytt\u00e4 Robinson Crusoea. Itse luin sen poikasena lukuisia kertoja, aina yht\u00e4 innostuneena. Tai, tarkemmin sanottuna: luin osan Robinson Crusoeta, lyhennetyn ja kevennetyn version kirjan ensimm\u00e4isest\u00e4 osasta. Euroopan ensimm\u00e4isen bestsellerin myynnist\u00e4 innostunut Defoe nimitt\u00e4in &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1291\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Self made man<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1291","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1291","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1291"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1291\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2075,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1291\/revisions\/2075"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1291"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1291"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1291"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}