{"id":1271,"date":"2009-12-16T12:24:55","date_gmt":"2009-12-16T09:24:55","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1271"},"modified":"2010-07-15T16:44:45","modified_gmt":"2010-07-15T13:44:45","slug":"seta-tykkaa-tyostaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1271","title":{"rendered":"Set\u00e4 tykk\u00e4\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

\"\"E<\/big><\/strong>n tied\u00e4, miten paljon nimi Bruce Swedien<\/a> sanoo ns. tavallisille musiikinkuluttajille. Meille \u00e4\u00e4nitt\u00e4misen kanssa tekemisiss\u00e4 olleille ja (amerikkalaisiakin) muusikko- ja \u00e4\u00e4nitysteknikkalehti\u00e4 lukeneille herra on kyll\u00e4 perin tuttu. H\u00e4n aloitti \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4nuransa viisikymment\u00e4luvulla – ennen moniraitatekniikan yleistymist\u00e4 – ja on edelleenkin mukana kuvioissa. Diskografiaan kuuluu klassista musiikkia, big bandeja, Duke Ellingtonin kaltaisia legendoja, paljon monenlaista pop- ja rockmusiikkia – ja tunnetuimpana, tietysti, yhdess\u00e4 tuottaja Quincy Jonesin kanssa toteutetut Michael Jacksonin levyt Off the Wallista<\/em> aina loppuun saakka. Swedien on toiminut my\u00f6s suosittuna ja arvostettuna luennoijana lukuisissa musiikkitekniikan oppilaitoksissa.<\/p>\n

Alkuaan vuonna 2003 julkaistu Make Mine Music<\/em> (Hal Leonard) ei ole suoranaisesti omael\u00e4m\u00e4kerta, mutta ei suoranaisesti mik\u00e4\u00e4n oppikirjakaan. Swedien kertoo urastaan, ty\u00f6tovereistaan, \u00e4\u00e4nitysmenetelmist\u00e4\u00e4n, musiikkifilosofiastaan, oikeastaan v\u00e4h\u00e4n kaikesta mit\u00e4 h\u00e4nen mieleens\u00e4 on ilmeisesti juolahtanut kirjaa tehdess\u00e4\u00e4n. Mukana on leppoisaa muistelua klassikkolevyjen sessioiden tapahtumista, mink\u00e4 lis\u00e4ksi opimme mitk\u00e4 ovat Swedienin mielimikrofonit (kaksi Neumannin valmistamaa Telefunken U47 -mallia, jotka h\u00e4n osti uutena vuonna 1954 ja joista toinen varastettiin Thrillerin<\/em> sessioiden aikana, ynn\u00e4 RCA 44bx ynn\u00e4 muut nauhamikrofonit). Kirjassa kuvataan paljon ja moneen otteeseen Swedienin mieltymyst\u00e4 \u00e4\u00e4nitt\u00e4\u00e4 oikeastaan kaikki mahdollinen luonnollisesti stereona, ja kahdella (ns. kahdeksikkokuvioisella) nauhamikrofonilla toteutetun Blumlein-stereoparin etuja.<\/p>\n

Swedien on \u00e4\u00e4nitt\u00e4nyt suunnilleen kaikkea mahdollista musiikkia klassisesta ja jazzista mainoksiin ja pophitteihin. Mielenkiintoista kyll\u00e4, h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 nimenomaan popmusiikkia mieleisimp\u00e4n\u00e4 \u00e4\u00e4nitett\u00e4v\u00e4n\u00e4. Klassisessa ja (perinteisess\u00e4) jazzissa \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on ”vain” tallentaa mahdollisimman uskollisesti. Popissa \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4 on keskeinen lenkki luovassa prosessissa, ja n\u00e4in ollen mahdollisuuksia ideointiin, kokeiluihin ja radikaaleihin irtiottoihin ”oikeista” \u00e4\u00e4nitystavoista on paljon enemm\u00e4n.<\/p>\n

Michael Jackson -levytykset saavat paljon tilaa. Swedien arvostaa tavattomasti sek\u00e4 ty\u00f6pariaan, tuottaja Quincy Jonesia ett\u00e4 Jacksonia itse\u00e4\u00e4n (ja kirja on sent\u00e4\u00e4n kirjoitettu monta vuotta ennen Jacksonin viimekes\u00e4ist\u00e4 kuolemaa, jolloin kaikki rupesivat yht\u00e4kki\u00e4 taas arvostamaan Jacksonia).<\/p>\n

Kirjan lopun ”past, present and future” -jaksossa on kaksi Swedienin itsens\u00e4 tekem\u00e4\u00e4 haastattelua Robert A. Moogista<\/a> ja Roger Linnist\u00e4<\/a>. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 on mielenkiintoinen detalji klassisen 80-luvun alun rumpukoneen Linn LM-1:n toteutuksesta. Tuohon aikaan digitaalinen ROM-muistitila oli hyvin kallista, joten laite k\u00e4ytti samplejensa kohdalla nykymitassa hyvin matalaa n\u00e4ytteenottotaajuutta (28 kHz) ja viel\u00e4 8 bitin resoluutiolla. T\u00e4ll\u00f6in Nyquistin teoreeman<\/a> mukaisesti toteutetusta laitteesta olisi pit\u00e4nyt saada ulos korkeintaan 14 kilohertsin taajuisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, joten rumpu- ja peltisoundit olisivat kuulostaneet suunnilleen villatumpujen l\u00e4pi soitetuilta. Linn kuitenkin j\u00e4tti laitteesta pois tavanomaiset DA-muuntimen j\u00e4lkeiset antialiasointisuotimet, joten ulostulosignaaliin syntyi erilaisia artefakteja ja v\u00e4\u00e4ristymi\u00e4 niille yl\u00e4taajuuksille joita signaalissa ei olisi pit\u00e4nyt lainkaan olla. Rumpu- ja symbaalisoundeissa ne eiv\u00e4t h\u00e4irinneet, vain toimivat. Vinke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Swedienill\u00e4 ei tunnu olleen tekovaiheessa juurikaan aikaa kustannustoimittajan kommenteille (Bea-vaimon hyv\u00e4\u00e4 oikolukua lukuun ottamatta), joten kirjasta on tullut poukkoileva, paikoin itse\u00e4\u00e4n toistava, v\u00e4h\u00e4n sekava ja tyylillisesti v\u00e4h\u00e4n hutera sellaisella tavalla jota n\u00e4kee yleens\u00e4 enemm\u00e4n omakustanteissa. Lukijalla on my\u00f6s syyt\u00e4 olla jonninmoiset perustiedot \u00e4\u00e4nitystekniikasta, koska muuten iso osa jutuista menee ohi. Mutta Swedienin rakkaus musiikkiin ja musiikin \u00e4\u00e4nitt\u00e4miseen huokuu kyll\u00e4 l\u00e4pi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

En tied\u00e4, miten paljon nimi Bruce Swedien sanoo ns. tavallisille musiikinkuluttajille. Meille \u00e4\u00e4nitt\u00e4misen kanssa tekemisiss\u00e4 olleille ja (amerikkalaisiakin) muusikko- ja \u00e4\u00e4nitysteknikkalehti\u00e4 lukeneille herra on kyll\u00e4 perin tuttu. H\u00e4n aloitti \u00e4\u00e4nitt\u00e4j\u00e4nuransa viisikymment\u00e4luvulla – ennen moniraitatekniikan yleistymist\u00e4 – ja on edelleenkin mukana kuvioissa. Diskografiaan kuuluu klassista musiikkia, … Jatka artikkeliin Set\u00e4 tykk\u00e4\u00e4 ty\u00f6st\u00e4\u00e4n<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,22,15],"tags":[],"class_list":["post-1271","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-musiikin-tekeminen","category-musiikki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1271","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1271"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1271\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2076,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1271\/revisions\/2076"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1271"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1271"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1271"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}