{"id":1249,"date":"2009-12-08T13:07:02","date_gmt":"2009-12-08T10:07:02","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1249"},"modified":"2010-07-15T16:44:55","modified_gmt":"2010-07-15T13:44:55","slug":"kaupunki-iknupuak","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1249","title":{"rendered":"Kaupunki | iknupuaK"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" class=\"alignright\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/City&amp;City.jpg\" alt=\"\" width=\"45%\" \/><big><strong>O<\/strong><\/big>len tainnut mainitakin, etten ole viime aikoina juurikaan osannut kiinnostua dekkareista. Ajatus rikoskirjallisuudesta aikamme keskeisten tuntojen ja yhteiskuntamme kipupisteiden tulkkina on alkanut tuntua v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin morbidilta.<\/p>\n<p>China Mi\u00e9villen tuore <em>The City &amp; The City<\/em> (tai <em>The City &amp; ytiC ehT<\/em>, kuten kirjan kannessa lukee) ylitti kuitenkin kiinnostuskynnyksens\u00e4 ennen kaikkea tekij\u00e4ns\u00e4 vuoksi. Olen lukenut t\u00e4lt\u00e4 uuskumman k\u00e4rkinimiin kuuluvalta englantilaiselta aikaisemmin pari kirjaa &#8211; massiivisen barokkisen <em>Perdido Street Stationin<\/em> ja loistavan <em>The Scarin<\/em> &#8211; ja tyk\u00e4nnyt.<\/p>\n<p>Kirjan perusasetelmakin vaikutti kiinnostavalta. Jossakin it\u00e4isess\u00e4 euroopassa on pieni, modernisoitumisensa kanssa kamppaileva valtio&#8230; ei, vaan kaksi valtiota, Bes\u017ael ja Ul Qoma, jotka sijaitsevat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n samassa maantieteellisess\u00e4 paikassa. Lomittain ja ristikk\u00e4in. N\u00e4in on ollut jo vuosisatoja, ja bes\u017aelil\u00e4iset ja ulqomalaiset oppivat lapsesta l\u00e4htien olemaan n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 (<em>unsee<\/em>) samalla kadulla olevien naapurivaltion paikkojen taloja, asukkaita ja ajoneuvoja. Kaikenlaiset yritykset rikkoa (<em>breach<\/em>) t\u00e4t\u00e4 ikiaikaista, ehdotonta rajaa ovat tuhoon tuomittuja. Siit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolen salaper\u00e4inen ja maiden lakien yl\u00e4puolella oleva kaikkivaltias j\u00e4rjest\u00f6 (<em>Breach<\/em>). Suurin osa rikkojista lienee ulkomaalaisia &#8211; turisteja &#8211; jotka karkotetaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti maasta (maista). Kirjan kertojan ja p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n, poliisikomisario Tyador Borl\u00fan lailla paikalliset pit\u00e4v\u00e4t merkillist\u00e4 kaupunkinsa jakavaa rajaa niin itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4, etteiv\u00e4t edes osaa kuvitella mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 asian ihmettelyyn. Nyky\u00e4\u00e4n, It\u00e4-Euroopan modernisoituessa, toisiaan n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6mien sisarkaupunkien v\u00e4lille on syntynyt kieli- ja kulttuurierojen lis\u00e4ksi my\u00f6s taloudellisia eroja. Monikulttuurisuudelle avoimempi Ul Qoma on p\u00e4rj\u00e4nnyt paremmin ja vaurastunut, mutta bes\u017aelil\u00e4iset osaavat tietenkin olla n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 ett\u00e4 naapurimaan ajoneuvo- ja rakennuskanta on muuttunut heid\u00e4n omiaan koreammaksi.<\/p>\n<p>Koska kyseess\u00e4 on rikosromaani, tarvitaan veriteko, joka rikkoo mutkikkaalla tavalla kahden kaupungin rikkumatonta rajaa. Lis\u00e4ksi asiaan tuntuu sotkeutuvan arkeologia ja kaksoismaan esihistoria ajalta, jolloin merkillist\u00e4 jakoa ei viel\u00e4 ollut olemassa. Niin, ja sitke\u00e4 vanha tarina siit\u00e4, ett\u00e4 paikalla olisi kolmaskin kaupunki \u2013 niill\u00e4 kaduilla ja niiss\u00e4 taloissa, jotka ovat kummankin kaupungin kansalaisten mielest\u00e4 siin\u00e4 toisessa kaupungissa.<\/p>\n<p>Asetelma on tosiaan vinke\u00e4 ja Mi\u00e9ville saa siit\u00e4 paljon irti. Rivien v\u00e4liin voi lukea liudoittain kiinnostavia peilauksia n\u00e4enn\u00e4isen rajattomaan nykymaailmaamme &#8211; alkaen nyt vaikkapa siit\u00e4 alkeellisesta tosiasiasta, ett\u00e4 min\u00e4kin huomaan oppineeni olemaan n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 kaduille viime vuosina ilmaantuneita kerj\u00e4l\u00e4isi\u00e4. (Vai onko heit\u00e4 ollut aikaisemminkin ja min\u00e4 vain osasin silloin olla n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 paremmin kuin nyt?)<\/p>\n<p>(Tavallaanhan my\u00f6s suomentamani Sean Stewartin <em>Keh\u00e4<\/em> viittasi v\u00e4h\u00e4n samanlaiseen ilmi\u00f6\u00f6n.)<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n lukijan silmiss\u00e4 kirja kuitenkin latistui kovin keskinkertaiseksi varsinaisen rikosjuonen pohjimmaisen latteuden ja kliseisyyden vuoksi &#8211; jopa n\u00e4in v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 dekkarinlukemisella kliseet r\u00e4ikyiv\u00e4t riveilt\u00e4. Komisario Borl\u00fan oma kohtalo aivan kirjan lopussa on taas monesta muusta genrest\u00e4 tuttu klisee.<\/p>\n<p>Harmin paikka. Aikaisemmat Mi\u00e9ville-kokemukset antoivat odottaa paljon vahvempaa lukuel\u00e4myst\u00e4. T\u00e4ytyykin paikata uskoa Mi\u00e9villeen lukemalla lopultakin tuo hyllyss\u00e4 odottava <em>Perdido Streetin<\/em> ja <em>Scarin<\/em> maailmaan sijoittuva <em>The Iron Council<\/em>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen tainnut mainitakin, etten ole viime aikoina juurikaan osannut kiinnostua dekkareista. Ajatus rikoskirjallisuudesta aikamme keskeisten tuntojen ja yhteiskuntamme kipupisteiden tulkkina on alkanut tuntua v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin morbidilta. China Mi\u00e9villen tuore The City &amp; The City (tai The City &amp; ytiC ehT, kuten kirjan kannessa lukee) ylitti kuitenkin &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1249\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Kaupunki | iknupuaK<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,9],"tags":[],"class_list":["post-1249","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1249","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1249"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1249\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1395,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1249\/revisions\/1395"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1249"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1249"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1249"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}