{"id":1213,"date":"2009-11-10T14:26:56","date_gmt":"2009-11-10T11:26:56","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1213"},"modified":"2010-07-15T16:43:08","modified_gmt":"2010-07-15T13:43:08","slug":"paluu-lordi-elginin-rikospaikalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1213","title":{"rendered":"Paluu lordi Elginin rikospaikalle"},"content":{"rendered":"

\"\"O<\/strong><\/big>len viimeksi k\u00e4ynyt Ateenassa kes\u00e4ll\u00e4 1968. Olin kuusivuotias, menossa (vuoden verran alaik\u00e4isen\u00e4) kouluun ja oppinut lukemaan jonkin verran aikaisemmin, joten ensimm\u00e4isi\u00e4 koskaan lukemiani kirjoja oli Kreikan matkaopas. Erotan yh\u00e4 edelleen doorilaisen, joonialaisen ja korinttilaisen kapiteelin toisistaan, enk\u00e4 min\u00e4 ollut se joka pitk\u00e4n matikan lukioluokan historiankokeessa puhui pylv\u00e4iden yhteydess\u00e4 ”epiteelist\u00e4”.<\/p>\n

Muistaakseni Akropoliilla oli py\u00f6rrytt\u00e4v\u00e4n kuuma. Muut matkan muistot sekaantuvat helposti \u00e4itini (kuvassa pikkusiskoni kanssa) matkasta kertomiin juttuihin, joten en ole aina ihan varma mik\u00e4 on oikeasti koettua ja mik\u00e4 \u00e4idin mehev\u00f6itetty tulkinta asiasta.<\/p>\n

Matkan ajankohta oli tietysti nolo: edellisvuotisen raa’an sotilasvallankaappauksen johdosta kaikki selk\u00e4rankaiset suomalaiset(kin) tietenkin j\u00e4ttiv\u00e4t Kreikan moneksi vuodeksi v\u00e4liin. Siit\u00e4 syyst\u00e4 matkoja sai halvemmalla – vaikka kalliita ja harvinaisiahan ne olivat silti. Siihen aikaan ei niin vain piipahdettu kaupunkilomalle pitk\u00e4n viikonlopun ajaksi, kuten nyky\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Joka tapauksessa Akropolis oli edelleen vaikuttava paikka, ja Parthenon melkoinen j\u00f6tk\u00e4le raunioksensa. Vanhan arkeologi-wannabe-hasbeenin pakkok\u00e4yntikohteisiin kuului tietysti Akropoliin lis\u00e4ksi upouusi Akropolis-museo ja perinteik\u00e4s Ateenan arkeologinen museo.<\/p>\n

\"\"
\nToisin kuin Sami Kosken, Mika Rissasen ja Juha Tahvanaisen sin\u00e4ns\u00e4 tavattoman ansiokas ja tarpeellinen H\u00e4vityksen historiaa<\/em> v\u00e4itti<\/a>, vain v\u00e4h\u00e4n vajaa kaksituhatvuotias Parthenon ei ollut mitenk\u00e4\u00e4n priimakunnossa vuonna 1687, jolloin venetsian armeijan kaksi m\u00f6rss\u00e4riammusta r\u00e4j\u00e4ytti rakennukseen jemmatun turkkilaisten ruutivaraston. Koko temppelin kattava katto oli palanut jo vaivaiset kuutisensataa vuotta rakennuksen valmistumisen j\u00e4lkeen. Sen j\u00e4lkeen tuho- ja tihut\u00f6it\u00e4 olivat jatkaneet historian luultavasti ahkerimmat ja s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kulttuuriperinn\u00f6n tuhoajat: kristityt. Parthenon palveli monta sataa vuotta kirkkona, ja kaikki pakanajumaluuksien kuvat moukaroitiin irti seinist\u00e4 ja katoista. Kun kirkko muutettiin sittemmin moskeijaksi, se sai ilmeisesti olla suhteellisen entisell\u00e4\u00e4n, l\u00e4hinn\u00e4 kait siksi ett\u00e4 kaikki Abrahamin lasten uskonto(j)a vastaan julistava oli ehditty tuhota jo kauan sitten. Loisteliaan ulkopylv\u00e4ik\u00f6n sis\u00e4puolelle pystytetty kirkontorni vain muutettiin minareetiksi.<\/p>\n

Akropoliin historia ja jylh\u00e4n linna- ja temppelikukkulan arkeologia ovat kauniisti esill\u00e4 aivan l\u00e4helle rakennetussa upouudessa Akropolis-museossa<\/a>. Loistavan sijainnin ja runsaiden lasiseinien vuoksi yksi keskeisi\u00e4 n\u00e4yttelyesineit\u00e4 on itse Akropolis: Kreikan ilmastossa ylet\u00f6n lasisein\u00e4isyys ei ole niin j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 ja ep\u00e4funktionaalista t\u00e4\u00e4ll\u00e4 arktisessa ilmastossa.<\/p>\n

Lasia on k\u00e4ytetty seinien sijaan my\u00f6s lattioissa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Idea on saanut alkunsa ilmeisesti siit\u00e4, ett\u00e4 museon perustuksia kaivettaessa l\u00f6ytyi runsaasti raunioita varhaiskristillisen ajan Ateenasta – miss\u00e4p\u00e4 Attikassa voisi taloa tehd\u00e4 paikkaan jossa ei ole alla entisten talojen kerrostumia! – jotka piti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tutkimusta varten, ja osaksi museota. Kaivaukset jatkuvat lasikaton alla, ja museok\u00e4vij\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t katselemaan ty\u00f6n tuloksia lasilattian l\u00e4pi. En k\u00e4rsi mitenk\u00e4\u00e4n pahasti korkean paikan kammosta, mutta kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lasilattioilla k\u00e4vely aiheutti… tuntemuksia. Ideaa on sovellettu museon muissakin sis\u00e4tiloissa niin ett\u00e4 monessa kohtaa voi ylemm\u00e4n kerroksen n\u00e4yttelyesineist\u00f6\u00f6n tutustuessaan vilkaista samalla alasp\u00e4in mit\u00e4 alakerrassa on samassa kohtaa. Bonuksena saleihin saadaan runsaasti luonnonvaloa: kun patsaat sun muut on viel\u00e4 sijoitettu niin ett\u00e4 yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4see k\u00e4velem\u00e4\u00e4n niiden ymp\u00e4ri, esineist\u00f6\u00e4 on mahdollista n\u00e4hd\u00e4 kohtuullisen hyvin sellaisena kuin miten ne on aikanaan tarkoitettukin katsottavaksi. Yhdell\u00e4 erolla, tietysti: antiikin aikana marmoriveistokset maalattiin kirkkailla v\u00e4reill\u00e4, nyky-yleis\u00f6 joutuu tyytym\u00e4\u00e4n kiven omaan, vuosituhansien kellastuttamaan v\u00e4riin.<\/p>\n

Museon ylin, muuhun museoon n\u00e4hden hieman vinoon k\u00e4\u00e4nnetty kerros on varattu Ateenan suojelusjumalan Pallas Athenen temppelille, Parthenonille. Keskeisell\u00e4 sijalla ovat tietenkin temppelin sein\u00e4- ja kattorakenteiden loisteliaat korkokuvat ja friisit. Tai olisivat, ellei pahamaineinen rautakankea heilutellut vandaali lordi Elgin<\/a> olisi repinyt kaikkea mielest\u00e4\u00e4n arvokasta v\u00e4kivalloin irti seinist\u00e4 – ja samalla tuhonnut yht\u00e4 ja toista mielest\u00e4\u00e4n arvottomampaa taidetta – ja rahdannut kotilinnaansa Skotlantiin. (Sittemmin ne p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t British Museumiin, miss\u00e4 Lontoon saastunut ilma ja puhdistamisyritykset aiheuttivat lis\u00e4vahinkoa.) Niinp\u00e4 Ateenan museossa on l\u00e4hinn\u00e4 kipsij\u00e4ljenn\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Siit\u00e4 huolimatta uusi Akropolis-museo on ehdottomasti n\u00e4kemisen arvoinen: kyse on hienosti toteutetusta modernista museosta.<\/p>\n

Ateenan arkeologinen museo<\/a> puolestaan oli loistelias esimerkki erinomaisesta vanhanaikaisesta museosta. Ei multimediah\u00e4rp\u00e4kkeit\u00e4 (no, oli yhdess\u00e4 salissa varovaisia kokeiluja), vain paljon tavaraa vitriineiss\u00e4 ja kaksikieliset selostukset vieress\u00e4.\u00a0 Toisaalta harvassa maailman museossa on niin<\/em> paljon niin<\/em> kuuluisia esineit\u00e4. Emme luultavasti k\u00e4yneet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vuoden 1968 matkalla, luultavasti kyll\u00e4 muistaisin muuten ainakin Heinrich Schliemannin Mykenest\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4n ns. Agamemnonin kuolinnaamion. Antikytheran laitteesta <\/a>kiinnostuin vasta my\u00f6hemmin, ja sen asteikko on yksi elementeist\u00e4 391:n<\/em> kannen kuvayhdistelm\u00e4st\u00e4. Kirjassa on kyse aikamatkustuksesta, ja mit\u00e4 ihmett\u00e4 Antikytheran laite sitten alkuaan tekikin, niin ainakin sill\u00e4 oli tekemist\u00e4 ajan kanssa.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Liven\u00e4 vekotin – tai sen kaksituhatta vuotta meress\u00e4 maanneet j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset – on viel\u00e4 odotettuakin vaikuttavampi siksi, ett\u00e4 se on niin pieni: isoimman kappaleen ison rattaan halkaisija ei ole edes vaaksaa. Siihen n\u00e4hden hienomekaanisen laitteen pikkutarkka mekaniikka on aivan mielett\u00f6m\u00e4n hienoa ty\u00f6t\u00e4. Ei ihme, ett\u00e4 joissakin huippuyksil\u00f6uskovaisissa piireiss\u00e4 laitetta on ep\u00e4ilty legendaarisen Arkhimedeen tekoseksi.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi Ateenasta l\u00f6ytyi hieno M. C. Escherin taiteen n\u00e4yttely, ja bysanttilaisen museon kellarista toinen, jossa pyrittiin (v\u00e4h\u00e4n k\u00f6mpel\u00f6sti) linkitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Andy Warholin teoksia h\u00e4nen it\u00e4eurooppalaiseen taustaansa ja ikonimaalausperinteeseen. Ajatus on tietysti aivan p\u00e4tev\u00e4, ja yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 on helppo n\u00e4hd\u00e4. Minulle n\u00e4yttelyn ahaa-el\u00e4mys tapahtui kuitenkin pienten Mao-kuvien sarjan \u00e4\u00e4rell\u00e4 (se ei ollut t\u00e4m\u00e4<\/a>, mutta samantapainen). Sali oli tyhj\u00e4, joten kehtasin ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 nen\u00e4ni l\u00e4helle kuvaa ja kokeilla katsoa sit\u00e4 stereokuville tarkoitetulla kierosilm\u00e4tekniikalla<\/a>. N\u00e4kym\u00e4 oli hurmaavan moniulotteinen ja kiehtova. T\u00e4ytyy kokeilla toistekin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen viimeksi k\u00e4ynyt Ateenassa kes\u00e4ll\u00e4 1968. Olin kuusivuotias, menossa (vuoden verran alaik\u00e4isen\u00e4) kouluun ja oppinut lukemaan jonkin verran aikaisemmin, joten ensimm\u00e4isi\u00e4 koskaan lukemiani kirjoja oli Kreikan matkaopas. Erotan yh\u00e4 edelleen doorilaisen, joonialaisen ja korinttilaisen kapiteelin toisistaan, enk\u00e4 min\u00e4 ollut se joka pitk\u00e4n matikan lukioluokan historiankokeessa … Jatka artikkeliin Paluu lordi Elginin rikospaikalle<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21,23,26,27,16,28,40],"tags":[],"class_list":["post-1213","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kulttuuri","category-kuvagalleria","category-kuvia","category-matkat","category-paikat","category-tekniikka","category-40"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1213","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1213"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1213\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2061,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1213\/revisions\/2061"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1213"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1213"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1213"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}