{"id":1182,"date":"2009-10-27T14:45:25","date_gmt":"2009-10-27T11:45:25","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1182"},"modified":"2010-07-15T16:43:21","modified_gmt":"2010-07-15T13:43:21","slug":"kulttuurit-kohtaavat-ja-vaski-viuhuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1182","title":{"rendered":"Kulttuurit kohtaavat ja vaski viuhuu"},"content":{"rendered":"

I<\/strong><\/big>talian l\u00e4nsirannikolla sijaitsevan k\u00f6yh\u00e4n pikkuvaltion kuninkaan tyt\u00e4r rakastuu pakolaiseen. L\u00e4hiseudun maahanmuuttokriittiset vastustavat avioliittoa v\u00e4\u00e4ri\u00e4 jumalia heid\u00e4n kotiseudulleen tuovan it\u00e4maalaisen ja heid\u00e4n oman prinsessansa v\u00e4lill\u00e4, joten he aloittavat sodan ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. Kuninkaan tyt\u00e4r ja pakolainen saavat toisensa ja el\u00e4v\u00e4t onnellisina seuraavat kolme vuotta. My\u00f6hemmin heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4 perustavat l\u00e4hist\u00f6lle, etruskien kaupunkivaltioilta saaduille joenrannan kukkuloille Rooma-nimisen kaupungin. Kuten ennustettu on.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ursula K. Le Guinin romaanin Lavinia<\/em> (2008) juonen voi kertoa, sill\u00e4 kirja itsekin kertoo tapahtumakulun jotakuinkin alkuun. Nuoren Lavinia-neidon saama ennustus toteutuu aivan kuten on alusta alkaen kerrottu. Ennustaja ei kuitenkaan ole velho eik\u00e4 oraakkeli, vaan kahdeksansataa vuotta Lavinian aikojen j\u00e4lkeen el\u00e4nyt runoilija Publius Vergilius Maro<\/a>. H\u00e4n on kirjannut Lavinian el\u00e4m\u00e4n klassiseen Aeneis<\/em>-runoelmaansa, mutta antanut nuorelle naiselle tilaa vain muutaman maininnan verran. Le Guin antaa kaksituhatta vuotta vaienneelle \u00e4\u00e4nen.<\/p>\n

Le Guinin Lavinia ei kapinoi kohtaloaan vastaan. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 se olisi t\u00e4ysin turhaa: h\u00e4n on olemassa ainoastaan siksi ett\u00e4 Vergilius on ottanut h\u00e4net runoonsa; h\u00e4n on<\/em> runon henkil\u00f6, ei mit\u00e4\u00e4n sen todellisempaa (tai ep\u00e4todellisempaakaan, sen puoleen). Niinp\u00e4 h\u00e4n rakastuu tuhotusta Troiasta paenneeseen Aineiaahan ennen kuin on edes tavannut h\u00e4nt\u00e4. H\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kulku on kirjattu jo etuk\u00e4teen kahdeksansataa vuotta my\u00f6hemmin, joten pullikoinnin mahdollisuuksia ei voisikaan olla.<\/p>\n

Asetelma on kiinnostava, ja Le Guin taiteilee siit\u00e4 kiehtovan tarinan. H\u00e4nen Laviniansa ei ole kapinallinen, mutta h\u00e4n on itsen\u00e4inen ajattelija: Le Guinin latinalaiset naiset ovat omanarvontuntoisia kotinsa valtiaita ja my\u00f6hemm\u00e4st\u00e4 Rooman historiasta tuttu ylti\u00f6sovinistinen patria potestas<\/em> -miesvalta on… niin, troialaisten mukana kaukaa id\u00e4st\u00e4 kulkenutta tuontitavaraa. Lavinia kamppailee parhaansa mukaan rakastamansa miehen maanmiesten \u0161ovinismia vastaan siin\u00e4 miss\u00e4 omien maanmiestens\u00e4 nurkkakuntaista muukalaiskammoa vastaan.<\/p>\n

Ajatus t\u00e4st\u00e4 miesvallan it\u00e4isyydest\u00e4 on kiinnostava sik\u00e4likin, ett\u00e4 joidenkin uusien tutkimusten mukaan pronssikautinen Troia<\/a> eli Ilion oli itse asiassa heettil\u00e4inen kaupunki Assuwan Wilusa, eli ei suinkaan mik\u00e4\u00e4n V\u00e4h\u00e4n-Aasian kreikkalaissiirtokunta. Le Guin ei asiaa mainitse j\u00e4lkisanoissaan, mutta my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on ollut paljon vapauksia kuvatessaan aikaa ja kulttuureja, joista ei tiedet\u00e4 oikeastaan muuta kuin ett\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti homeerisen Troian tuhon ja Rooman syntymisen v\u00e4lill\u00e4 ehti vier\u00e4ht\u00e4\u00e4 erin\u00e4isi\u00e4 satoja vuosia: Aineias on siis viett\u00e4nyt melkomoisen tovin my\u00f6h\u00e4iselt\u00e4 pronssikaudelta aina varhaiseen rautakauteen asti harharetkill\u00e4\u00e4n ja karthagolaisen Didon syliss\u00e4.<\/p>\n

Yht\u00e4 kaikki Le Guinin varhainen Latium on uskottava maailma – maailma jonka asukkaiden maailmankuvaan heid\u00e4n kohtaloaan ennustava kahdeksansataa vuotta my\u00f6h\u00e4isempi, kuoleva runoilijaraukka sopii t\u00e4ydellisesti. Sill\u00e4 Vergilius kuoli (kirjassakin) itse, mutta h\u00e4din tuskin mainitsemalleen Lavinialle h\u00e4n lahjoitti ikuisen el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Hankin Lavinian <\/em>tuoreeltaan toista vuotta sitten ja se on odottanut siit\u00e4 l\u00e4htien lukemista. Suosittelenkin tarttumista WSOY:n \u00e4skett\u00e4in julkaisemaan samannimisen suomennokseen. Tunnen Kristiina Rikmanin ja olen aivan varma ett\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksens\u00e4 on yht\u00e4 lukemisen arvoinen kuin Le Guinin alkuper\u00e4inen teksti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Italian l\u00e4nsirannikolla sijaitsevan k\u00f6yh\u00e4n pikkuvaltion kuninkaan tyt\u00e4r rakastuu pakolaiseen. L\u00e4hiseudun maahanmuuttokriittiset vastustavat avioliittoa v\u00e4\u00e4ri\u00e4 jumalia heid\u00e4n kotiseudulleen tuovan it\u00e4maalaisen ja heid\u00e4n oman prinsessansa v\u00e4lill\u00e4, joten he aloittavat sodan ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. Kuninkaan tyt\u00e4r ja pakolainen saavat toisensa ja el\u00e4v\u00e4t onnellisina seuraavat kolme vuotta. My\u00f6hemmin heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isens\u00e4 … Jatka artikkeliin Kulttuurit kohtaavat ja vaski viuhuu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-1182","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1182","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1182"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1182\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2064,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1182\/revisions\/2064"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1182"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1182"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1182"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}