{"id":1125,"date":"2009-10-07T12:20:50","date_gmt":"2009-10-07T09:20:50","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1125"},"modified":"2010-07-15T16:41:24","modified_gmt":"2010-07-15T13:41:24","slug":"kertoma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1125","title":{"rendered":"Kertoma"},"content":{"rendered":"

L<\/strong><\/big>uin Ursula K. LeGuinin The Tellingin<\/em> (2000) suhteellisen tuoreeltaan. Koitimme yst\u00e4v\u00e4ni Evan<\/a> kanssa saada kirjaa siihen aikaan Liken alamerkkin\u00e4 toimineen K\u00e4\u00e4nt\u00f6piirin kustannusohjelmaan, mutta korkeammat tahot katsoivat, ett\u00e4 LeGuin on WSOY:n kirjailija. Sittemmin on tietenkin k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 S\u00f6dikaa kiinnostavat vain LeGuinin fantasiakirjat. The Telling<\/em> on ”scifi\u00e4”, osa LeGuinin loisteliasta ”hainilaista sykli\u00e4”, johon ovat kuuluneet my\u00f6s h\u00e4nen l\u00e4pimurtoteoksensa Pimeyden vasen k\u00e4si<\/em>, minulle hyvin t\u00e4rke\u00e4 kirja Osattomien planeetta<\/em> ja varhainen ekoscifiteos Maailma, vihre\u00e4 mets\u00e4<\/em>. T\u00e4n\u00e4 vuonna The Telling<\/em> ilmestyi lopulta suomeksi BTJ:n kustantamana.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kirjan nimest\u00e4 k\u00e4ytiin laajaa keskustelua Risingshadow.netin<\/a> sivuilla kirjan ollessa viel\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6svaiheessa. ”The Telling” on teoksessa eritt\u00e4in keskeinen k\u00e4site, jolle ei l\u00f6ydy helposti kovinkaan itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4 suomennosta. Minun ehdotukseni olisi ollut Kertoma<\/em> – matematiikasta tuttu termi v\u00e4h\u00e4n uudessa merkityksess\u00e4. Itse kirjassa ”The Tellingin” k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on ”Suuri Tarina” enk\u00e4 ole ihan vakuuttunut siit\u00e4 ett\u00e4 termi on onnistunut. Kyse ei ole yhdest\u00e4 tarinasta, vaan pikemminkin monien pienien tarinoiden kertomisen, v\u00e4litt\u00e4misen, oppimisen ja s\u00e4ilytt\u00e4misen perinteest\u00e4. Jyrki Iivosen suomennoksen nimi Kahdesti haarautuva puu<\/em> viittaa kirjassa usein esiintyv\u00e4\u00e4n symboliin ja on siin\u00e4 mieless\u00e4 kohtuullisen onnistunut.<\/p>\n

LeGuin on tunnetusti koulutukseltaan sosiaaliantropologi ja se n\u00e4kyy t\u00e4ss\u00e4 kirjassa viel\u00e4kin selvemmin kuin hainilaissyklin muissa teoksissa. T\u00e4m\u00e4n tieteisromaanin tiede on nimenomaan kulttuuriantropologia. ”Ekumeenin tarkkailijan” tittelill\u00e4 Aka-nimisell\u00e4 syrj\u00e4isell\u00e4 planeetalla toimiva p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Sutty on oikeastaan hyvin puhtaasti tekem\u00e4ss\u00e4 etnografista kentt\u00e4tutkimusta. Ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n h\u00e4n joutuu pohtimaan my\u00f6s oikeuttaan sekaantua tutkimuskohteensa toimiin silloin, kun h\u00e4n kokee todistavansa hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4. Silt\u00e4 osalta kirjan tematiikka tuo mieleen Strutgatskin veljesten klassikon Hankalaa olla jumala<\/em><\/a>.<\/p>\n

Sutty on el\u00e4nyt nuoruutensa yksijumalaisen uskonnollisen despotismin keskell\u00e4, ja h\u00e4n n\u00e4kee Akan vallanneessa ateistisessa j\u00e4rjenpalvonnassa aivan liikaa samoja piirteit\u00e4. Asia on h\u00e4nelle hyvin henkil\u00f6kohtainen, monestakin syyst\u00e4, ja puolueettomana tarkkailijana pysyminen osoittautuu jotakuinkin mahdottomaksi. H\u00e4nen ratkaisunsa on yritt\u00e4\u00e4 auttaa s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uuden hallinnon vainoamaa tarinankerrontaperinnett\u00e4, vanhoja kirjoituksia ja vanhoja kirjoja, jotka ”j\u00e4rkev\u00e4t” modernistit yritt\u00e4v\u00e4t tuhota taantumuksellisena uskonnollisena roskana.<\/p>\n

LeGuinin Aka-planeetta on tulkittu usein Kiinaksi, ja t\u00e4h\u00e4n suuntaan tietysti viittaavat my\u00f6s vanhojen teosten ”k\u00e4sitemerkki”-kirjoitus sek\u00e4 se, ett\u00e4 se vanhakaan uskonto (tai vanhat uskonnot) ei sis\u00e4lt\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 voisi (Maan, ts. l\u00e4nsimaisen kulttuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta) pit\u00e4\u00e4 jumaluutena. LeGuin on liian fiksu rakentamaan t\u00e4ydellist\u00e4 maailmaa tai t\u00e4ydellist\u00e4 teologiaa. Suttyn hahmon kannalta on paljon parempi kirjallinen(kin) ratkaisu laittaa h\u00e4net\u00e4 ihmettelem\u00e4\u00e4n uskontoa (tai ”uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4”, tai ”perinnett\u00e4”) josta h\u00e4n erottaa vain irrallisia, sekavia palasia, jotka eiv\u00e4t suostu asettumaan kovinkaan hyvin h\u00e4nen terralaisiin k\u00e4sityksiins\u00e4 uskonnon aineksista.<\/p>\n

Tieteisromaaniksi Kahdesti haarautuva puu<\/em> on rytmilt\u00e4\u00e4n harvinaisen verkkainen. Mit\u00e4\u00e4n suurta ei tapahdu, ja suurin osa pienist\u00e4kin asioista tapahtuu rivien v\u00e4liss\u00e4 – ja muuttuu suureksi, jostakin n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen. Jotkut ongelmat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t ratkaisunsa, jotkut ratkaisut muodostavat uusia ongelmia. Moni asia j\u00e4\u00e4 auki, kuten todellisessakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hiljaisessa rytmiss\u00e4\u00e4n hieno, kaunis ja monessa suhteessa my\u00f6s viisas kirja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luin Ursula K. LeGuinin The Tellingin (2000) suhteellisen tuoreeltaan. Koitimme yst\u00e4v\u00e4ni Evan kanssa saada kirjaa siihen aikaan Liken alamerkkin\u00e4 toimineen K\u00e4\u00e4nt\u00f6piirin kustannusohjelmaan, mutta korkeammat tahot katsoivat, ett\u00e4 LeGuin on WSOY:n kirjailija. Sittemmin on tietenkin k\u00e4ynyt selv\u00e4ksi, ett\u00e4 S\u00f6dikaa kiinnostavat vain LeGuinin fantasiakirjat. The Telling on … Jatka artikkeliin Kertoma<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,21,9],"tags":[],"class_list":["post-1125","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjallisuus","category-kulttuuri","category-sf"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1125","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1125"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1125\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2040,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1125\/revisions\/2040"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1125"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1125"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1125"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}