{"id":1064,"date":"2009-09-13T13:59:26","date_gmt":"2009-09-13T10:59:26","guid":{"rendered":"http:\/\/www.yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1064"},"modified":"2010-07-15T16:41:56","modified_gmt":"2010-07-15T13:41:56","slug":"ylettoman-pitka-kiina-aiheinen-blogahdus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1064","title":{"rendered":"Ylett\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4 Kiina-aiheinen blogahdus"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" class=\"alignright\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Kiina-Kes%e4palatsi.jpg\" alt=\"\" width=\"49%\" \/><big><strong>\u00c4<\/strong><\/big>idin tavaroiden joukosta tuli ker\u00e4tty\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 talteen &#8211; ja skannattavaksi &#8211; vuonna 1991 tekem\u00e4mme Kiinan-matkan kuvamateriaali. Reissu poikkesi melkoisesti tavallisista turistimatkoista. \u00c4iti oli nimitt\u00e4in lukenut muutama vuosi aikaisemmin kuolleen t\u00e4tins\u00e4 (ja minun kummit\u00e4tini) p\u00e4iv\u00e4kirjat t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hetyssaarnaajavuosilta Kiinassa 1934-45, ja h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 oli ainesta kirjaksi. Niinp\u00e4 reissasimme kymmenkunta p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Hunanin maakunnan pohjoisosissa, tutustuimme paikallisiin kristillisiin yhteis\u00f6ihin ja onnistuimme &#8211; osin sattumankin kauppaa &#8211; tapaamaan useita ihmisi\u00e4, jotka olivat tunteneet Helvi-t\u00e4din. Vietimme my\u00f6s reissun lopuksi muutamia p\u00e4ivi\u00e4 Beijingiss\u00e4 tutustumassa n\u00e4ht\u00e4vyyksiin.<\/p>\n<p>Kirjaideaa varten matkalta tuli otettua runsaasti kuvia kahdella kameralla: paremmalla mustavalkoisia (koska viel\u00e4 siihen aikaan mv-kuvista sai parempaa painoj\u00e4lke\u00e4), pokkarilla v\u00e4rillisi\u00e4. Yhteens\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vajaat kuusisataa otosta. Ne on nyt skannattu, lajittelu ja oikeaan aikaj\u00e4rjestykseen saattaminen viev\u00e4t viel\u00e4 tovin.<\/p>\n<p>En ole n\u00e4hnyt suurinta osaa kuvista yli kymmeneen vuoteen, joten niiden my\u00f6t\u00e4 palautuneet muistikuvat ja tunnelmat tuntuivat ehk\u00e4 siksikin voimakkailta. Etenkin Kes\u00e4palatsi.<\/p>\n<p>Kes\u00e4palatsi on mielett\u00f6m\u00e4n kaunis paikka &#8211; juuri sellaisella tavalla joka vetoaa suomalaiseen. M\u00f6kill\u00e4h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla j\u00e4rvi, puurakennus ja paljon m\u00e4ntyj\u00e4. Rauhallista ja kaunista. Kes\u00e4palatsissa on j\u00e4rvi, puurakennuksia paljon m\u00e4ntyj\u00e4, rauhallista ja kaunista. Siell\u00e4 on my\u00f6s pieni vuori, vuoren p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pagodi, paljon h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n kauniita paviljonkeja ja katettuja k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4, huolella restauroituna. Restauroijilla tuntuu olleen yht\u00e4 verratonta esteettist\u00e4 silm\u00e4\u00e4 kuin palatsialueen alkuper\u00e4isill\u00e4 suunnittelijoilla. &#8221;Rauhan ja harmonian puutarha&#8221; on oiva nimi paikalle.<\/p>\n<p>Siin\u00e4 miss\u00e4 varsinainen keisarillinen palatsi eli Kielletty kaupunki on syntynyt vuosisatojen my\u00f6t\u00e4, nykyiseen muotoonsa Kes\u00e4palatsi rakennettiin kerralla, yhden suunnitelman pohjalta 1800-luvun loppupuolella. Paikalla oli sijainnut palatsi aikaisemminkin, mutta englantilais-ranskalaiset joukot olivat polttaneet sen maan tasalle toisen oopiumsodan loppuvaiheissa. Uudelleenrakennuksesta p\u00e4\u00e4tti leskikeisarinna Cixi. Rahat oli tarkoitettu Kiinan laivaston uusimiseen, mutta Cixill\u00e4 oli niille parempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4: tekoj\u00e4rven rantaan kyll\u00e4 rakennettiin olemattoman laivaston muistoksi tulenkest\u00e4v\u00e4, laivan muotoinen kivipaviljonki.<\/p>\n<p>Kaiken rauhan ja kauneuden takaa alkaa paljastua toisenlaisia asioita viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa kun tajuaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on todellakin tekoj\u00e4rvi &#8211; kaivettu kuoppa. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n vuori ei ole aito, sill\u00e4 Beijingin ymp\u00e4rist\u00f6 on hyvin tasaista alankoa.<\/p>\n<p>Meill\u00e4 oli Kiellettyyn kaupunkiin ja Kes\u00e4palatsiin tutustuessa viel\u00e4 tuoreessa muistissa maaseutu- ja pikkukaupunkiretkemme Hunanissa, joten t\u00e4m\u00e4 mielipuolinen kes\u00e4m\u00f6kkiprojekti n\u00e4ytti siksikin itsest\u00e4\u00e4n aivan toisia puolia.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Kiina-Maaseutua.jpg\" alt=\"\" width=\"99%\" \/><br \/>\nAinakin tuolloin Hunan, vanha keisarikunnan vilja-aitta, oli (pohjoismaalaisen silmin) k\u00f6yh\u00e4\u00e4, mutta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin joten kuten toimeen tulevaa. Laajamittaisempia n\u00e4l\u00e4nh\u00e4ti\u00e4 ei ollut ollut aikoihin. Ihmiset tuntuivat olevan luottavaisia ja terveell\u00e4 tavalla ylpeit\u00e4.<\/p>\n<p>Ennen oli toisin. Retkikuntaamme kuului 40-luvulla useamman vuoden Hunanissa asunut entinen l\u00e4hetyssaarnaaja, jolla oli omakohtaista kokemusta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Kiinassa ennen Vapautusta &#8211; kuten h\u00e4n itse kutsui kansantasavallan perustamista. Tuolloin tilanne oli tosin jo rauhoittunut melkoisesti siit\u00e4 mit\u00e4 se oli ollut 1930-luvulla, Helvi-t\u00e4din aikoina. Japanin armeija oli vain yksi monista maassa mellastelleista ja maata putipuhtaaksi ry\u00f6stelevist\u00e4 sotajoukoista, tosin muita paremmin varustettu ja tuhoamisvimmassaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisempi. Helvi joutui useampaankin otteeseen piileskelem\u00e4\u00e4n vuorilla sota- ja rosvojoukkoja jotka olisivat kernaasti tehneet selv\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isest\u00e4 eurooppalaisnaisesta. Pari kertaa piti hyvin v\u00e4h\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n<p>Kymmenkunta vuotta maata terrorisoineet japanilaisjoukot antautuivat kurinalaisesti vuonna 1945, mutta kotimaiset sota- ja rosvojoukot jatkoivat yh\u00e4 toimintaansa. Kunnes Kansan vapautusarmeija pisti touhulle stopin. Vaikka vanhat l\u00e4hetyssaarnaajat eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 olisi \u00e4\u00e4nest\u00e4neet Suomessa mit\u00e4\u00e4n Keskustapuoluetta vasemmistolaisempaa tahoa, he osasivat arvostaa sit\u00e4 miten kansantasavallan aikana maaseutu oli muuttunut niin sanotun Kiinan tasavallan aikaisesta n\u00e4lk\u00e4kuolemien helvetist\u00e4 ainoastaan v\u00e4h\u00e4n ankeaksi ja aika k\u00f6yh\u00e4ksi. Kansantasavallan aikoinakin on ollut n\u00e4l\u00e4nh\u00e4ti\u00e4, totta, mutta aikaisemmin ne olivat normi, eiv\u00e4t historiankirjoihin merkitt\u00e4v\u00e4 poikkeustila. Tilanne oli sama jo keisarikunnan aikaan, ainakin keisarikunnan loppuvaiheissa.<\/p>\n<p>En ole lukenut Jung Changin <em>Mao<\/em>-el\u00e4m\u00e4kertaa, mutta olen saanut kuvan ett\u00e4 kirja maalaa p\u00e4\u00e4henkil\u00f6st\u00e4\u00e4n kuvan tietoisena sadistina, jonkinlaisena pahuudestaan tietoisena pahuuden ruumiillistumana. Olen kuitenkin lukenut Jung Changin omael\u00e4m\u00e4kerrallisen <em>Villijoutsenet<\/em>-kirjan, ja h\u00e4nen suku- ja henkil\u00f6historiansa voi hyvinkin selitt\u00e4\u00e4 katkeruutta. Changin suku oli kuulunut jo keisarikunnan aikana valtakunnan vauraimpaan eliittiin, ja perhe onnistui s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n asemansa virkamiehist\u00f6ss\u00e4 viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kansantasavallan perustamisen j\u00e4lkeenkin. Chang joutui ensi kertaa tekemisiin ns. tavallisen kansan kanssa vasta kun Mao syrj\u00e4ytti pahimmat kilpailijansa &#8221;kulttuurivallankumouksen&#8221; nimell\u00e4 tunnetussa merkillisess\u00e4 vallankaappauksen ja anarkistisen yhteiskuntakokeilun sekasiki\u00f6ss\u00e4, ja Changitkin joutuivat maaseudulle &#8221;uudelleenkasvatettavaksi&#8221;. Ei ihme ett\u00e4 viel\u00e4kin vituttaa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"aligncenter\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Kiina-Ankkapaimen.jpg\" alt=\"\" width=\"99%\" \/><\/p>\n<p>Mao uskoi vahvaan johtajuuteen ja kun kaikenlaiset inisev\u00e4t komiteat alkoivat hyppi\u00e4 silmille, h\u00e4n ryhtyi toimiin ja varmisti asemansa. Siin\u00e4 suhteessa h\u00e4n oli osa keisarikunnan perinteen jatkumoa. Kungfutselaisuutta Mao vihasi, ehk\u00e4 siksi ett\u00e4 kunfutselaisessa katsannossa johtajalla on oikeus johtajuuteensa vain niin kauan kuin h\u00e4n toimi alamaistensa edun mukaisesti. Kansalla oli oikeus, jopa velvollisuus kukistaa harhateille eksynyt keisari. T\u00e4m\u00e4 filosofia tietenkin poikkeaa l\u00e4nsimaisesta ajattelusta, jonka mukaan Jumalan voideltu on oikeutettu asemaansa ikuisesti, riippumatta siit\u00e4 millainen aivoton porsas h\u00e4n on.<\/p>\n<p>Kaiken lukemani perusteella Mao oli jotakuinkin vastenmielinen olio, mutta tuskinpa h\u00e4n aamulla peiliin katsoessaan n\u00e4ki siell\u00e4 hirvi\u00f6t\u00e4. Tuskin n\u00e4ki Hitlerk\u00e4\u00e4n, tuskin n\u00e4kee Ahmadine\u017ead, tuskin n\u00e4kee Bush tai tuskin n\u00e4ki leskikeisarinna Cixi. Luultavasti he n\u00e4kev\u00e4t ihmisen, joka vain tekee sen mit\u00e4 on pakko tehd\u00e4. Ihmisen, joka on tarttunut toimeen, ottanut johtajuuden k\u00e4siins\u00e4 ja toimii pohjimmiltaan kansakuntansa parhaaksi. Kansakunnan tai muiden omien ihanteidensa parhaaksi. Toimii niin kuin on oikein.<strong><\/strong><\/p>\n<p>Kuten on aina ennenkin ollut oikein.<\/p>\n<p>Meid\u00e4n nuorempien ja omasta mielest\u00e4mme moraalisesti korkeammalla tasolla olevien on kovin helppoa merkit\u00e4 historian kulkuun se t\u00e4sm\u00e4llinen kohta, jolloin se mik\u00e4 on aina ennenkin ollut oikein ei en\u00e4\u00e4 olekaan lainkaan oikein.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><strong><big>* * *<\/big><\/strong><\/p>\n<p><big><strong>O<\/strong><\/big>len joka tapauksessa \u00e4idin kanssa samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Helvi-t\u00e4din p\u00e4iv\u00e4kirjoissa on aivan varmasti aineksia kirjaan. \u00c4iti ei sit\u00e4 kirjaa saanut kirjoitettua kun sairaudet alkoivat verottaa voimia Kiinan-reissumme j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosina. H\u00e4n kuitenkin ker\u00e4si runsaasti materiaalia: sit\u00e4 on, yhteisen matkamme kuvien lis\u00e4ksi, kaksi isoa muuttolaatikollista. Ne p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t nyt minulle.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignright\" src=\"http:\/\/www.yrttimaa.net\/kuvat\/Blogiin\/Kiina-kansio.jpg\" alt=\"\" width=\"48%\" \/>Materiaalin l\u00e4pik\u00e4ymiseen, j\u00e4rjestelemiseen ja sulattelemiseen menee ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Aloitin hankkeen skannaamalla tuon yhden reissun valokuvat. Ne ovat toistaiseksi ainoa sis\u00e4lt\u00f6 kahden muun l\u00e4hivuosien kirjaprojektien viereen nostetussa uudessa mapissa, jonka selk\u00e4mykseen oli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jo t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa syyt\u00e4 kirjata j\u00e4rjestysnumero &#8221;yksi&#8221;. Aikaa my\u00f6ten sinisi\u00e4 mappeja kertyy rivist\u00f6\u00f6n taatusti paljon lis\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n<p>Viel\u00e4 minulla ei ole aavistustakaan, millainen t\u00e4st\u00e4 Kiina-kirjasta voisi tulla. En tied\u00e4, olisiko minulla kykyj\u00e4 &#8211; tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes halua &#8211; tehd\u00e4 asiallista, rehti\u00e4 ja laajakatseista el\u00e4m\u00e4kertateosta, dokumenttia. Romaanimuoto antaisi enemm\u00e4n vapauksia ja esimerkiksi mahdollisuuden t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Helvi-t\u00e4din p\u00e4iv\u00e4kirjoihin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 pitki\u00e4 aukkokohtia: tehd\u00e4 spekulatiivista fiktiota niihin kohtiin mist\u00e4 faktaa ei ole.<\/p>\n<p>(Min\u00e4h\u00e4n jo viittasin t\u00e4h\u00e4n suuntaan <em>391:ss\u00e4<\/em>: Er\u00e4s kirjan henkil\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy viett\u00e4m\u00e4\u00e4n monta vuotta Kiinassa l\u00e4hetyssaarnaajien parissa.)<\/p>\n<p>Helvi-t\u00e4ti oli selv\u00e4sti kirjoittanut p\u00e4iv\u00e4kirjaa toisten luettavaksi &#8211; esimiestens\u00e4 ja L\u00e4hetysseuran kaltaisten organisaatioiden luettavaksi. Ty\u00f6n virallisten tavoitteiden kanssa ristiriitaiset asiat ja ajatukset on pakko kaivaa rivien v\u00e4list\u00e4. Tai p\u00e4\u00e4tell\u00e4. Tai keksi\u00e4. Siksikin materiaalin k\u00e4ytt\u00e4minen kaunokirjallisuuteen olisi niin houkuttelevaa.<\/p>\n<p>Mutta en tee asian suhteen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 viel\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n toviin. Kiina-aiheinen kirja ei ole numero vitonen, numero kutonen eik\u00e4 luultavasti numero seiskakaan. Minulla on monta vuotta aikaa k\u00e4yd\u00e4 materiaalia l\u00e4pi, katsoa mit\u00e4 kaikkea se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 siit\u00e4 saisi irti. Olettaen tietysti, ett\u00e4 minun kuntoni kest\u00e4\u00e4 paremmin kuin \u00e4idin ja saan ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 aikaiseksi jatkettua t\u00e4t\u00e4 parinkymmenen vuoden aikaansaamattoman aikomisen j\u00e4lkeen \u00e4kki\u00e4 hyvin vauhtiin p\u00e4\u00e4ssytt\u00e4 2000-luvun kirjojenkirjoitusputkeani. Muuten materiaali saa siirty\u00e4 edelleen jonkun toisen ihmetelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>(Ja jos joku ihmettelee kirjahyllyni mielenkiintoisia j\u00e4rjestysominaisuuksia: tuolla nimenomaisella hyllyll\u00e4 niit\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole, sill\u00e4 ty\u00f6huoneen kirjahyllyst\u00f6 odottelee parhaillaan suurta uusimis- ja uudelleenj\u00e4rjestelyvaihetta. Tuossa kohtaa sattui juuri nyt olemaan vapaata tilaa.)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u00c4idin tavaroiden joukosta tuli ker\u00e4tty\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 talteen &#8211; ja skannattavaksi &#8211; vuonna 1991 tekem\u00e4mme Kiinan-matkan kuvamateriaali. Reissu poikkesi melkoisesti tavallisista turistimatkoista. \u00c4iti oli nimitt\u00e4in lukenut muutama vuosi aikaisemmin kuolleen t\u00e4tins\u00e4 (ja minun kummit\u00e4tini) p\u00e4iv\u00e4kirjat t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hetyssaarnaajavuosilta Kiinassa 1934-45, ja h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 oli ainesta kirjaksi. &hellip; <a href=\"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/?p=1064\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">Ylett\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4 Kiina-aiheinen blogahdus<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[43,11,23,27,18,16,7,4],"tags":[],"class_list":["post-1064","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kiina","category-kirjoittaminen","category-kuvagalleria","category-matkat","category-meni-jo","category-paikat","category-politiikka","category-reilu-peli"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1064","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=1064"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1064\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2047,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/1064\/revisions\/2047"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=1064"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=1064"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/yrttimaa.net\/Blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=1064"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}