Poliittinen toimintani alkoi 1980-luvulla yliopiston ainejärjestötoiminnan kautta. Limes ry. oli mukana HYY:n edustajistovaaleihin osallistuneessa Opiskelijaliittymä OJA -nimisessä vaaliliitossa, jonka ehdokkaana olin. En päässyt edustajistoon, mutta ympäristövaliokuntaan kyllä. Tämä johti luontevasti yhteistyöhön vihreiden kanssa.

Liityin Koillis-Helsingin Vihreisiin vuonna 2004. Pienessä paikallisyhdistyksessä päätyy nopeasti aktiivitoimijaksi ja hallitukseen. Vähitellen useampikin vihreä aktiivi alkoi ehdotella minulle ehdokkuutta joko eduskunta- tai kunnallisvaaleissa. Kunnallisvaaliehdokkuuten suostuin vuonna 2008, osittain siksi että ehdokaslista (sekä vihreillä että muillakin puolueilla) näytti hälyttävän kantakaupunkipainotteiselta. Esikaupunkien enemmistöäänen pitäisi kuulua kaupungin päätöksenteossa paljon paremmin.

Tein vaalikampanjaa jotakuinkin olemattomalla budjetilla niissä puitteissa, mihin pystyin töiden ja muun elämän puitteissa venymään. Tulos oli kampanjan vaatimattomuuteen nähden oikeastaan melkoisen hyvä: 125 ääntä. Se ei riittänyt kaupunginvaltuustopaikkaan, mutta on vienyt minut Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston johtokunnan ja Kaupunginteatteria hallinnoivan Helsingin teatterisäätiön edustajiston jäseneksi. Edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa vahvistamaan teatterisäätiön hallituksen päätökset, mutta Työväenopiston johtokunta on aktiivinen tekijä noin 70 000 kurssilaisen opiston toiminnassa. Vaikka johtokunnan jäsenet on valittu poliittisin perustein, yhteistyö on sujunut erinomaisesti puoluerajojen yli.

Poliittisen ”urani” jatko on toistaiseksi avoin. On selvää, ettei kunnallisvaaleihin kannata lähteä toista kertaa yhtä kepeällä ja yksin väkerretyllä vaalikampanjalla. Tarvitaan aktiivinen ja innostunut tukiryhmä suunnittelemaan kampanjointia, miettimään teemoja ja tekemään mainontaa. Mikäli tällainen tukiryhmä on syntyäkseen, voin harkita uudelleen ehdokkaaksi asettumista seuraavissa kunnallisvaaleissa.